Uusi kuva ankkarapakosta

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2526
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Uusi kuva ankkarapakosta

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 25.09.2023 12:14

https://www.hbl.fi/artikel/c7bdbb34-f95 ... dfa24cb767
Vihreät ovat siis omia kommenttejani. Kääntäjä hoiti homman näin mallikkaasti! Vain yksi ja toinen eivät kääntyneet ymmärrettäviksi automaattisesti.
Kolumnissaan (HBL 18.9) Mikael Sjövall on huolissaan kutistuvasta ruotsalaisesta Suomestamme ja siitä, että ruotsin kielen aseman turvaaminen poliittisissa yhteyksissä on siten yhä vaikeampaa.

Eikös homma ole jo hoidosssa? Täysin suomenkielisiä maakuntia vain nimetään kaksikielisiksi - pysyvästi! Helppoa!

Haluaisin muistuttaa, että meillä on SFP, joka nimenomaisesti sanoo haluavansa suojella ruotsin kieltä maassamme. Siksi kehotan jokaista puolueen poliitikkoa, erityisesti hallituksessa olevaa Anna-Maja Henrikssonia, käyttämään laillista oikeuttaan ilmaista itseään äidinkielellään kaikissa poliittisissa yhteyksissä.

Tämänpä minäkin todella haluaisin nähdä käytännössä. Puheiden tulkkaus pidentäisi kokouksia kivasti, ja ilman tulkkausta taas suurin osa ei ymmärtäisi höykäsen pöläystä käsiteltävästä aiheesta ja jos jollekulle tulisi pakottava tarve poistua tilaisuudesta kesken kaiken, niin tuskin ainakaan ruotsin tunnille!

Parhaimmillaan se voi vaikuttaa siihen, että yksi ja toinen, myös poliitikot, tajuaa, kuinka tärkeää on ymmärtää ja toivottavasti myös puhua ruotsia.

Entäs pahimmillaan? Entäpä jos joku uskaltaa myöntää, että ruotsilla ei ole mitään oikeaa käyttöä Suomessa, ja että Ruotsissakin pärjää vallan mainiosti englannilla?
Pitäisikö Suomen kansalaisuusvaatimuksiin vaihtaa pääkieleksi ruotsin kielen taitovaatimus?
Miksi ei pitäisi kun ruotsi kerran on niin paljon tärkeämpi?


Ehkä pääministerimme Petteri Orpo sitten tajuaa, että hänen on opittava toinen virallinen kielimme, jotta hänen ei jatkossa tarvitsisi turvautua englannin kieleen, kun hän lähtee virallisille valtiovieraille Ruotsiin.

Voi voi, kun tämä ei nyt johdu pelkästä tajuamisesta. Viekö ihan oikeasti Suomea eteenpäin se, että kyylätään päämininisterin ja suurimman oppositiopuolueen puheenjohtajan ruotsin kielen taidon kehittymistä?

Eikös Marin juuri romuttanut tämän harhakuvitelman? Oikeat ruotsalaiset puhuvat paremmin englantia kuin suomalaiset ruotsista puhumattakaan.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 27.09.2023 12:46. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2526
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Uusi kuva ankkarapakosta

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 25.09.2023 13:21

Sitä en tiedä miten paljon verta hikeä ja kyyneleitä on käytetty Petterin ja Antin opettamiseksi sisäsiisteiksi kielisaisiassa, mutta odotan henkeä pidätellen kummaltakin ensimmäistä pitkää spontaania kommenttia ruotsiksi.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 27.09.2023 12:16. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2526
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Uusi kuva ankkarapakosta

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 27.09.2023 12:15

https://www.hbl.fi/artikel/9c9ef775-35a ... b25e8dcff4
Chronicle: Ruotsin Suomi kutistuu - ketä kiinnostaa?

Suomalais-ruotsalainen väestöpyramidi on horjuvalla pohjalla. Mitä vähemmän meitä tulee, sitä vaikeampaa on suojella ruotsin kielen asemaa poliittisissa yhteyksissä.


Suomen ruotsalainen vähemmistö on menettänyt lähes viidenneksen väestöstään viimeisen 70 vuoden aikana. Ruotsinkielisiä suomalaisia ​​on Tilastokeskuksen tietojen mukaan tällä hetkellä 287 052, mikä on 5,2 prosenttia väestöstä. Suomenruotsalaisten määrä ei ole koskaan ollut näin alhainen maassamme sitten vuoden 1880.
Ruotsalaisen vähemmistön vähenemisen taustalla ovat alhainen syntyvyys, maastamuutto, assimilaatio ja maahanmuuttajien vähäinen integroituminen ruotsin kieleen. Suomenruotsalaiset kuuluvat niihin harvoihin kielellisiin vähemmistöihin, joiden määrä on vähenemässä Euroopassa.

Mitä enemmän Ruotsin Suomi kutistuu, sitä vaikeammaksi tulee maan lakisääteisen kaksikielisyyden suojeleminen. Väestökehityksen pitäisi kannustaa Ruotsin Suomen johtavat instituutiot julistamaan hätätilan, mutta kukapa haluaisi levittää tylsää tunnelmaa, kun voi sen sijaan keskittää energiansa hurraukseen, hitsaukseen, hyppynaruun. (Tuo käännös kelvannee. Tätähän meidän kaksikielisyys on käytännössä)
Toisen maailmansodan jälkeen huomattava osa pääkaupunkiseudun suomalais-ruotsalaisesta työväenluokasta suomalaistui. Nyt on yhä enemmän korkeasti koulutettuja suomenruotsalaisia, jotka muuttavat maahan tai valitsevat assimiloitumisen suomeksi. Näen siitä monia esimerkkejä ystävä- ja tuttavapiirissäni. Kysymys on louhittua maata.
Yksi koulutovereistani, joka kasvoi yksikielisessä ruotsalaisessa perheessä ja sai koulutuksensa ruotsalaisissa kouluissa koko kasvatuksensa ajan, päätti hylätä äidinkielensä ja puhua lapsilleen suomea. Tietääkseni kukaan luokkatovereistani ei ole kysynyt minulta, miksi hän ajaa Fennoman-kilpailuaan. On tärkeää säilyttää hyvät kasvot kulttuuriakvaariossamme. Assimilaatio ja hienostuneisuus eivät ole kohottava keskustelunaihe ruokapöydässä.

Ruotsin Suomea uhkaa sama kohtalo kuin Saamen, jossa suurin osa saamelaisista on menettänyt yhteyden esi-isiensä äidinkieleen pohjoissaameen, enaresaameen tai koltansaamen kanssa. Saamelaisten tapauksessa on kyse pakkosulautumisesta, suomalaisesta sorrosta ja valtion sorrosta. Suomenruotsalaisten tapauksessa kyse on neuvottomasta itsetuhoisuudesta.
Pohjois-Helsingin Åggelbyssä on pitkäaikainen jalkapalloseura nimeltä Gnistan. Kerho perustettiin vuonna 1924 silloiselle Helsingin seurakunnalle. Gnistan oli alun perin täysin ruotsinkielinen yhdistys, mutta tänään seuran ruotsinkielinen kipinä on sammunut. IF Gnistanin verkkosivuilla ei ole yhtään ruotsinkielistä sanaa seuran nimeä lukuun ottamatta.
Sama kehitys luonnehtii esimerkiksi vuonna 1919 perustettua Hagan vapaaehtoista palokuntaa. Palokunnan ruotsalaiset juuret ja ruotsalainen identiteetti on pyyhitty pois julkisuudesta huolimatta siitä, että ruotsinkielinen nimi kummittelee yhdistysrekisterissä. Monet suomalais-ruotsalaiset kulttuurilaitokset ja yhdistykset ovat kohdanneet saman kohtalon eri puolilla maata. Nimi säilyy, mutta liiketoimintaa jalostetaan. Sitten ruotsalaiset huoneet katoavat yksi kerrallaan.
Pitkällä tähtäimellä matka Ruotsin Suomessa on vähän kuin matkustaisi Satakundassa, sorry Satakunnassa, missä kukaan ei enää tiedä missä olen, kun raivoan Vittisbofjärdistä, Räfsöstä, Ytteröstä ja Södermarkista. Alueen ruotsalainen väkiluku on liian pieni paikannimien vaalimiseen kollektiivisessa muistissa.

Uusi keksintö suomalais-ruotsalaisessa itseinhossa on kaksikielisyysnormi. Ajatus vahvistaa, että on maakunnallista ja typerää sanoa olevasi ruotsinkielinen. Sinun tulisi mieluiten sanoa olevasi kaksikielinen, koska se viestii nykyaikaisuudesta ja joustavuudesta.
Olemme todistamassa paradigman muutosta, jossa ruotsalaista Suomea syövät sisältäpäin opportunistit, jotka korostavat ruotsiaan, kun siitä on hyötyä heidän urallaan, ja sitten vähättelevät ruotsin kieltä, kun sitä pidetään painolastina. Yhä useammat suomenruotsalaiset näyttävät myös uskovan, ettei meillä ole kollektiivista velvollisuutta ylläpitää kulttuurilaitoksiamme ja ruotsalaisia ​​koulujamme.
Kehitys liittyy luonnollisesti kaksikielisten perheiden määrän kasvuun Ruotsin Suomessa. Kaksikielisyys tuo mukanaan jakautuneen identiteetin ja jakautuneen uskollisuuden.

Tietysti on monia tapoja vahvistaa suomalais-ruotsalaista identiteettiäsi. Jokaisella on oikeus valita tiensä. Joskus se tie johtaa itsensä kieltämisen bulevardille.

NRR
Viestit: 9801
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Uusi kuva ankkarapakosta

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 28.09.2023 06:56

Hillevi Henanen kirjoitti: 25.09.2023 12:14 https://www.hbl.fi/artikel/c7bdbb34-f95 ... dfa24cb767
---
kehotan jokaista puolueen poliitikkoa, erityisesti hallituksessa olevaa Anna-Maja Henrikssonia, käyttämään laillista oikeuttaan ilmaista itseään äidinkielellään kaikissa poliittisissa yhteyksissä.

Tämänpä minäkin todella haluaisin nähdä käytännössä. Puheiden tulkkaus pidentäisi kokouksia kivasti, ja ilman tulkkausta taas suurin osa ei ymmärtäisi höykäsen pöläystä käsiteltävästä aiheesta ja jos jollekulle tulisi pakottava tarve poistua tilaisuudesta kesken kaiken, niin tuskin ainakaan ruotsin tunnille!

Parhaimmillaan se voi vaikuttaa siihen, että yksi ja toinen, myös poliitikot, tajuaa, kuinka tärkeää on ymmärtää ja toivottavasti myös puhua ruotsia.

Entäs pahimmillaan? Entäpä jos joku uskaltaa myöntää, että ruotsilla ei ole mitään oikeaa käyttöä Suomessa, ja että Ruotsissakin pärjää vallan mainiosti englannilla?
Pitäisikö Suomen kansalaisuusvaatimuksiin vaihtaa pääkieleksi ruotsin kielen taitovaatimus?
Miksi ei pitäisi kun ruotsi kerran on niin paljon tärkeämpi?


Ehkä pääministerimme Petteri Orpo sitten tajuaa, että hänen on opittava toinen virallinen kielimme, jotta hänen ei jatkossa tarvitsisi turvautua englannin kieleen, kun hän lähtee virallisille valtiovieraille Ruotsiin.

Voi voi, kun tämä ei nyt johdu pelkästä tajuamisesta. Viekö ihan oikeasti Suomea eteenpäin se, että kyylätään päämininisterin ja suurimman oppositiopuolueen puheenjohtajan ruotsin kielen taidon kehittymistä?

Eikös Marin juuri romuttanut tämän harhakuvitelman? Oikeat ruotsalaiset puhuvat paremmin englantia kuin suomalaiset ruotsista puhumattakaan.
Tämä on kyllä uskomatonta suomenruotsalaiselta toimittajalta ja kirjailijalta.

Ettäkö muutaman prosentin sitkeä kiusanteko pikkukielellään panisi muut "ymmärtämään" ruotsipakon.

NRR
Viestit: 9801
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Uusi kuva ankkarapakosta

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 28.09.2023 07:02

Hillevi Henanen kirjoitti: 27.09.2023 12:15 https://www.hbl.fi/artikel/9c9ef775-35a ... b25e8dcff4
Chronicle: Ruotsin Suomi kutistuu - ketä kiinnostaa?
---
Uusi keksintö suomalais-ruotsalaisessa itseinhossa on kaksikielisyysnormi. Ajatus vahvistaa, että on maakunnallista ja typerää sanoa olevasi ruotsinkielinen. Sinun tulisi mieluiten sanoa olevasi kaksikielinen, koska se viestii nykyaikaisuudesta ja joustavuudesta.
---
Olemme todistamassa paradigman muutosta, jossa ruotsalaista Suomea syövät sisältäpäin opportunistit, jotka korostavat ruotsiaan, kun siitä on hyötyä heidän urallaan, ja sitten vähättelevät ruotsin kieltä, kun sitä pidetään painolastina.
---
Kaksikielisyys tuo mukanaan jakautuneen identiteetin ja jakautuneen uskollisuuden.
---
Mitä tähän sanoisi. Nyt kaksikielisyysideologia onkin paha, kun se saa unohtamaan, että pitäisi olla ensisijassa vain ruotsinkielinen ja uskollinen Svenskfinlandille.

Hillevi Henanen
Viestit: 2526
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Uusi kuva ankkarapakosta

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 28.09.2023 12:43

NRR kirjoitti: 28.09.2023 06:56
Hillevi Henanen kirjoitti: 25.09.2023 12:14 https://www.hbl.fi/artikel/c7bdbb34-f95 ... dfa24cb767
---
Tämä on kyllä uskomatonta suomenruotsalaiselta toimittajalta ja kirjailijalta.

Ettäkö muutaman prosentin sitkeä kiusanteko pikkukielellään panisi muut "ymmärtämään" ruotsipakon.
Tämä vaatimus kyllä pani mielikuvitukseni laukkaamaan silloin kun luin tämän.
Eduskuntaan tulisi RKP:n ehdotuksille otollinen maaperä kun suurin osa äänestäisi tyhjää kun eivät ymmärtäneet mistä äänestettiin,
ja lopuista voisi lahjoa sopivan määrän ja sitten tietenkin julkaista ylpeästi ketä on lahjottu ja paljollako.
Salaa lahjominenhan kun ei ole ihan niin laillista.

Toisaalta tuo olisi mielenkiintoinen ihmiskoe. Nähtäisiin miten pitkä on suomalaisten pinna pitää.

Hillevi Henanen
Viestit: 2526
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Uusi kuva ankkarapakosta

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 29.09.2023 00:53

Lisää tästä aiheesta svenska ylellä.
https://svenska.yle.fi/a/7-10042513
Palannen asiaan huomenna.

Tämä tuli vastaan kun etsin sieltä sitä äsken tänne nostamaani sisäministerin haastattelua.

NRR
Viestit: 9801
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Uusi kuva ankkarapakosta

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 29.09.2023 05:56

Hillevi Henanen kirjoitti: 29.09.2023 00:53 Lisää tästä aiheesta svenska ylellä.
https://svenska.yle.fi/a/7-10042513
Palannen asiaan huomenna.

Tämä tuli vastaan kun etsin sieltä sitä äsken tänne nostamaani sisäministerin haastattelua.
Tekoäly käänsi jutun:
ChatGPT

Mikael Sjövall näkee, että ruotsin kieli Suomessa on vaarassa kadota, kun taas Christina Gestrin ei näe kriisiä.

Mitä vähemmän ruotsia puhutaan, sitä vaikeampi on säilyttää maan kaksikielisyys. Keskustelu Slaget efter tolv -ohjelmassa käsittelee tätä ongelmaa sekä Närpiössä että Latviassa.

Suomenruotsalaisten määrä vähenee jatkuvasti, ja tällä hetkellä ruotsinkieliset suomalaiset muodostavat vain hieman yli viisi prosenttia väestöstä. Hufvudstadsbladet-lehdessä julkaistussa kolumnissaan Mikael Sjövall kirjoittaa, että ruotsinkielinen Suomi on vaarassa "kaksikielisistä mahdollisuuksistaan" ja että ruotsinkielisten instituutioiden tulisi julistaa kriisitila.

Sjövall osallistui Slaget efter tolv -ohjelmaan ja keskusteli suomen kielen tulevaisuudesta Suomessa yhdessä kielilähettiläs Jaan Siitosen, Kansanvaltuuskunnan sihteerin Christina Gestrinin ja FUEN:n, Euroopan suurimman kielivähemmistöjen järjestön, Johan Häggmanin kanssa.

Sjövall: "Kriisitietoisuus puuttuu"

Mikael Sjövall toteaa, että ruotsinkielinen väestö Suomessa on vähentynyt 20 prosentilla viimeisten 70 vuoden aikana ja että Suomenruotsi vaikuttaa puuttuvan kriisitietoisuutta, joka olisi tarpeen tilanteen kääntämiseksi.

– Meidän ei tarvitse julistaa maailmanloppua, mutta meidän pitäisi tehdä enemmän sen estämiseksi ja kohdata totuus silmästä silmään, emmekä vain harjoittaa hyvänmielen viestintää ja charmioffensiiveja kuten kampanja Päivää-Gudaa ja kielilähettiläät, Sjövall sanoo.

Christina Gestrin Folktingetistä väittää vastaan, että ruotsinkielisen väestön määrä ei tällä hetkellä ole dramaattisesti tai akuutisti laskemassa.

– Itse asiassa Suomessa on syntynyt enemmän ruotsinkielisiä lapsia, ja kaksikieliset perheet rekisteröivät lapsensa ruotsinkielisiksi, Gestrin sanoo.


Sen sijaan Gestrin näkee englannin kielen suurempana haasteena tulevaisuudessa ja viranomaisten taitojen ruotsin kielessä heikentyneen.

Johan Häggman toteaa, että Suomessa suhtaudutaan tiukasti kieleen. Suomessa ruotsinkielisten määrä lasketaan tarkastelemalla väestön äidinkieltä. Mutta Isossa-Britanniassa, Espanjassa, Etelä-Tirolissa ja Kanadassa lasketaan myös ne, jotka puhuvat vähemmistökieltä yleisesti, Häggman kertoo.

– Jos laskettaisiin samalla tavalla myös Suomessa, ruotsinkielisten osuus nousisi 20 prosenttiin,
Häggman perustelee. Häggman, joka on hiljattain kirjoittanut raportin Suomen ruotsista Magma-ajatuspajalle, sanoo, että ruotsin kielen tulevaisuudessa Suomessa on useita tärkeitä kysymyksiä. Kuinka estää muuttoa ulkomaille, erityisesti Ruotsiin? Kuinka houkutella takaisin ne, jotka ovat jo muuttaneet? Kielivaatimukset julkisessa hallinnossa ovat liian tiukkoja ja niitä tulisi alentaa, ja enemmän maahanmuuttajia tulisi integroida ruotsiksi.

Yksi muuton syistä on se, että työmarkkinoilla asetetaan niin korkeat vaatimukset suomen kielen taidolle, että monet suomenruotsalaiset nuoret valitsevat muuttaa Ruotsiin.

Christina Gestrin myöntää, että on ongelma, että julkishallinnon työpaikat, jotka vaativat korkeakoulututkintoa, edellyttävät samalla erinomaista suomen kielen taitoa, mutta vain tyydyttävää ruotsin kielen taitoa. Folktingetin konkreettinen tavoite on muuttaa Suomen lainsäädäntöä niin, että suomen kielen vaatimuksia laskettaisiin siten, että hyvä osaaminen riittäisi, Gestrin kertoo.

Mikael Sjövall toteaa, että Latviassa on valtion ohjelma nimeltä "etsivä toiminta", jossa yritetään löytää ja houkutella ulkomailla asuvia nuoria takaisin. Hän ehdottaa, että Suomenruotsi voisi tehdä samoin.

Jaan Siitonen kertoo, että kielilähettiläät ovat myös työskennelleet ruotsalaisten houkuttelemiseksi Ruotsista Suomeen. Tämä tapahtuu antamalla ruotsalaisille kansalaisille, jotka ovat opiskelleet Suomessa, mahdollisuus kertoa tarinansa muille Ruotsissa opiskeleville ruotsalaisille.

– Nämä Ruotsissa opiskelleet ruotsalaiset rakastavat todella maatamme. Täällä on suuri potentiaali. Sata tuhatta ruotsalaista voisi muuttaa Suomeen kymmenessä vuodessa, Siitonen sanoo.

Kaikki osallistujat korostavat, että maahanmuuttajien integraatiota tulisi enemmän edistää ruotsiksi.

Christina Gestrin toteaa, että hallituksen tavoite integroida 5-10 prosenttia maahanmuuttajista ruotsiksi on hyvä asia. Kysymys on kuitenkin siitä, miten tämä tavoite voidaan käytännössä saavuttaa.

Mikael Sjövall väittää, että tällä hetkellä Helsingissä vain kymmenet maahanmuuttajat integroituvat ruotsiksi, kun taas useita tuhansia integroituu suomeksi.

– Helsingin virkamiehet katsovat, että maahanmuuttajille tehdään karhunpalvelus, jos heitä integroidaan ruotsiksi, Sjövall sanoo.

Johan Häggman sanoo, että maailman kokemukset osoittavat päinvastaista. Hän huomauttaa, että kaksikielisissä maissa, kuten Kanadassa, Baskimaassa, Kataloniassa, Walesissa ja Brysselissä, on kokemusta siitä, että ne, jotka integroituvat vähemmistökielen kautta, sopeutuvat paremmin yhteisöön. Ne, jotka oppivat vähemmistökielen, nähdään osana sitä vähemmistöä.

– Närpiössä integroituvat vietnamilaiset nähdään närpiöläisinä. Mutta ne, jotka oppivat enemmistökielen, nähdään silti ulkomaalaisina, Häggman huomauttaa.

Häggman sanoo, että tutkimukset osoittavat, että ne, jotka integroituvat vähemmistökielen kautta, saavat etua työelämässä.

– Maahanmuuttajille on taloudellista hyötyä integroitua ruotsiksi, Häggman sanoo.

pjl69
Viestit: 641
Liittynyt: 17.03.2017 14:39

Re: Uusi kuva ankkarapakosta

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja pjl69 » 29.09.2023 07:37

NRR kirjoitti: 29.09.2023 05:56 Tekoäly käänsi jutun:
ChatGPT

Johan Häggman sanoo, että maailman kokemukset osoittavat päinvastaista. Hän huomauttaa, että kaksikielisissä maissa, kuten Kanadassa, Baskimaassa, Kataloniassa, Walesissa ja Brysselissä, on kokemusta siitä, että ne, jotka integroituvat vähemmistökielen kautta, sopeutuvat paremmin yhteisöön. Ne, jotka oppivat vähemmistökielen, nähdään osana sitä vähemmistöä.

– Närpiössä integroituvat vietnamilaiset nähdään närpiöläisinä. Mutta ne, jotka oppivat enemmistökielen, nähdään silti ulkomaalaisina, Häggman huomauttaa.

Häggman sanoo, että tutkimukset osoittavat, että ne, jotka integroituvat vähemmistökielen kautta, saavat etua työelämässä.

– Maahanmuuttajille on taloudellista hyötyä integroitua ruotsiksi, Häggman sanoo.
Valtaenemmistö on siis rasistista ja vihdoin suora tunnustus, että ruotsinkieliset hyötyvät taloudellisesti kieliasemastaan.

Hillevi Henanen
Viestit: 2526
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Uusi kuva ankkarapakosta

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 29.09.2023 11:51

NRR kirjoitti: 29.09.2023 05:56
Christina Gestrin Folktingetistä väittää vastaan, että ruotsinkielisen väestön määrä ei tällä hetkellä ole dramaattisesti tai akuutisti laskemassa.

– Itse asiassa Suomessa on syntynyt enemmän ruotsinkielisiä lapsia, ja kaksikieliset perheet rekisteröivät lapsensa ruotsinkielisiksi, Gestrin sanoo.

Kiiiiitos NRR! Tuo helpotti!

Tälle Gestrinille on jäänyt päälle Hurriksi-kampanjan täysin perättömät hokemat yli kymmenen vuoden takaa. On varmaan opetellut ne ulkoa aikanaan.

Häneltä lienee jäänyt huomaamatta että nuo palkitun hurriksi-kampanjan todennököisesti kaljamukiin syntyneet uudet hurrit eivät sitten koskaan ilmestyneet sen paremmin päivähoitoa kuin koulujärjestelmääkään kuormittamaan vaikka heille jo kapasiteettiä näihin hätäiltiin, ja toinen toistaan hullumpia teorioita kehitettiin selittämään heidän ilmestymistään tilastoihin.

Tässä aiemmin laskemani 30 vuoden tilasto ruotsinkielisten määrästä ruotsienemmistöisissä kunnissa.
1990 116 852
1995 115 661 -1 191
2000 112 972 -2 689
2005 111 760 -1 212
2010 111 296 -464
2015 109 199 -2 097
2020 106 086 -3 113

Ruotsienemmistöisissä kaksikielisissä kunnissa surujen määrämuutos siis kaikkiaan
yhteensä -10 766
30 vuodessa
Tuosta luettelon ensimmäisestä sarakkeesta vuosiluvun jälkeen on helppo tsekata surumäärän kehitys.

Täräytetään nyt perään samantien surujen määrän kehitys kaksikielisissä suomienemmistöisissäkin kunnissa samalla systeemillä.

1990 144 418
1995 143 083 - 1 735
2000 142 064 -1 019
2005 139 985 -2 079
2010 140 206 +221 Hurraa! Täällä sentään näkyy Folktigetin 8000 uudesta hurrista pakitsema Hurriksi-kampanja!!!!
2015 140 172 -34
2020 139 744 -428

Suomienemmistöisissä kunnissa yhteensä -5 074
30
vuodessa
Kk kuntien surumäärä siis vähentynyt keskimäärin 528/vuosi 30 vuodessa
kun taas suomenkielisten kuntien lisääntynyt muistaakseni noin 140/vuosi.
Saldoksi jää siis Manner- Suomessa vajaa -400 vuodessa johon nähden tuo viime vuoden -833 on mahtava luku.

Sitten pari ruutua Hurriksi-kampanjan kaikuja!
- Viime vuosina tapahtunut väestönkasvu tulee ilmeisesti jatkumaan. Nykyinen ikärakenne viittaa myös siihen, että edessä on todennäköisesti pitempiaikainen luonnollisen väestönkasvun ajanjakso, sanoo professori Finnäs.
- On rohkaisevaa, että ruotsinkielisten henkilöiden määrä on lisääntynyt melkein 1 400 henkilöllä vuodesta 2007. On tapahtunut myönteinen trendimuutos. Ruotsinkieliset ala-asteet voivat näin ollen odottaa lisääntyvässä määrin tulokkaita tulevina vuosikymmeninä, sanoo Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund.
En nyt viitsi ruveta perkaamaan noita kahta puuttuvaa vuotta kaksikielisten kuntien osalta, mutta koko Manner-Suomessa viime vuonna oli ruotsinkielisten määrämuutos -833. Vaikka suomenkieliset kunnat ja Ahvenanmaa olivat surujen määrässä historiallisesti hiukan miinuksella, on tuo -833 käytännöllisesti kaksikielisten kuntien miinusta. Edellinen ennätys vuodelta 2001 -1039.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 30.09.2023 07:01. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2526
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Uusi kuva ankkarapakosta

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 29.09.2023 20:04

Tässä melko uunituore tilasto Gestrinille
Surut iän mukaan Manner-Suomi 2012-2022

0-9 v..... 2012.....31586.....2022.....29438....-2148....-6,8%
10-19 v..2012.....31538.....2022.....31859.....+341...+1,1%
20-64v...2012...140529.....2022...131171....-9358...-6,7%
65-75v...2012.....62929.....2022....68507....+6578...+10.6%

Nämä luvut voidaan tehdä hankaliksi lukea, mutta ilmeisesti kokonaan niitä ei pystytä piilottamaan.
Prosentuaalisesti pikkulasten määrä on vähentynyt eniten viimeisten 10 vuoden aikana.

Hillevi Henanen
Viestit: 2526
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Uusi kuva ankkarapakosta

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 29.09.2023 21:50

Johan Häggman toteaa, että Suomessa suhtaudutaan tiukasti kieleen. Suomessa ruotsinkielisten määrä lasketaan tarkastelemalla väestön äidinkieltä. Mutta Isossa-Britanniassa, Espanjassa, Etelä-Tirolissa ja Kanadassa lasketaan myös ne, jotka puhuvat vähemmistökieltä yleisesti, Häggman kertoo.

Tätä rimpsroiskaa ei voi enää ottaa tosissaan. On siinä taas aikuiset? ihmiset pähkäilleet ja vetäneet mutkat suoriksi.
Juurihan Kymenlaaksossa keksittiin viisasten kivi ja alle prosentin ruotsinkielisen alue julistettiin kaksikieliseksi. Ei kai siinä nyt ole voinut mitään ongemia tulla!

Aiotaanko nyt sitten kielipoliisit valjastaa toreille ja turuille salakuuntelemaan ihmisten kielenkäyttöä ja aina todistetusti kuullusta ruotsinkielisestä sanasta seuraisi virallinen pakkomuutos ruotsinkieliseksi - pysyvästi. Finlandismit lasketaan ruotsiksi vaikka ne näyttävätkin suomelta.


Jos laskettaisiin samalla tavalla myös Suomessa, ruotsinkielisten osuus nousisi 20 prosenttiin,
Häggman perustelee. Häggman, joka on hiljattain kirjoittanut raportin Suomen ruotsista Magma-ajatuspajalle, sanoo, että ruotsin kielen tulevaisuudessa Suomessa on useita tärkeitä kysymyksiä. Kuinka estää muuttoa ulkomaille, erityisesti Ruotsiin? Kuinka houkutella takaisin ne, jotka ovat jo muuttaneet? Kielivaatimukset julkisessa hallinnossa ovat liian tiukkoja ja niitä tulisi alentaa, ja enemmän maahanmuuttajia tulisi integroida ruotsiksi.

Voi pyhä jysäys!
Kun sillä muihin Pohjoismaihin muuttamisen mahdollisuudella juuri on vuosikymmenet perusteltu pakkoruotsia KAIKILLE. Nyt vain on niin, että surujen kannalta väärät ihmiset lähtevät, myös ruotsiksi integroidut siirtolaiset. Kyllä sinne mahtuu.
Suomenkielisten kohdalla taas pakkoruotsi toimii tehokkaana rokotuksena ruotsikuumeelle.

Yksi muuton syistä on se, että työmarkkinoilla asetetaan niin korkeat vaatimukset suomen kielen taidolle, että monet suomenruotsalaiset nuoret valitsevat muuttaa Ruotsiin.

Christina Gestrin myöntää, että on ongelma, että julkishallinnon työpaikat, jotka vaativat korkeakoulututkintoa, edellyttävät samalla erinomaista suomen kielen taitoa, mutta vain tyydyttävää ruotsin kielen taitoa. Folktingetin konkreettinen tavoite on muuttaa Suomen lainsäädäntöä niin, että suomen kielen vaatimuksia laskettaisiin siten, että hyvä osaaminen riittäisi, Gestrin kertoo.

Mikael Sjövall toteaa, että Latviassa on valtion ohjelma nimeltä "etsivä toiminta", jossa yritetään löytää ja houkutella ulkomailla asuvia nuoria takaisin. Hän ehdottaa, että Suomenruotsi voisi tehdä samoin.

Jaan Siitonen kertoo, että kielilähettiläät ovat myös työskennelleet ruotsalaisten houkuttelemiseksi Ruotsista Suomeen. Tämä tapahtuu antamalla ruotsalaisille kansalaisille, jotka ovat opiskelleet Suomessa, mahdollisuus kertoa tarinansa muille Ruotsissa opiskeleville ruotsalaisille.

MAHTAVAA! Tapu tapu! Heiltä ei suuria suunnitelmia puutu. Pakkoruotsi taitaa jo olla jokaisen hallussa Suomen puolella


– Nämä Ruotsissa opiskelleet ruotsalaiset rakastavat todella maatamme. Täällä on suuri potentiaali. Sata tuhatta ruotsalaista voisi muuttaa Suomeen kymmenessä vuodessa, Siitonen sanoo.
Kannattaako ruveta pidättelemään hengitystä jo nyt sitä odotellessa?
Kaikki osallistujat korostavat, että maahanmuuttajien integraatiota tulisi enemmän edistää ruotsiksi.

Christina Gestrin toteaa, että hallituksen tavoite integroida 5-10 prosenttia maahanmuuttajista ruotsiksi on hyvä asia. Kysymys on kuitenkin siitä, miten tämä tavoite voidaan käytännössä saavuttaa.

Mikael Sjövall väittää, että tällä hetkellä Helsingissä vain kymmenet maahanmuuttajat integroituvat ruotsiksi, kun taas useita tuhansia integroituu suomeksi.

– Helsingin virkamiehet katsovat, että maahanmuuttajille tehdään karhunpalvelus, jos heitä integroidaan ruotsiksi, Sjövall sanoo.

Johan Häggman sanoo, että maailman kokemukset osoittavat päinvastaista. Hän huomauttaa, että kaksikielisissä maissa, kuten Kanadassa, Baskimaassa, Kataloniassa, Walesissa ja Brysselissä, on kokemusta siitä, että ne, jotka integroituvat vähemmistökielen kautta, sopeutuvat paremmin yhteisöön. Ne, jotka oppivat vähemmistökielen, nähdään osana sitä vähemmistöä.

Niissä lienee on kysymys aidosta kaksikielisyydestä, eikä pikkuisen muutaman prosentin eliittiryhmän rahapeleistä muiden kustannuksella ja omien etujen maksimoinnista.
Tietenkin siinä on sekin, että surut eivät ole innokkaita jakamaan itselleen kiristämistään eduista. Kakku haluttaisiin syödä ja säästää.


Siinä onkin ongelma
– Närpiössä integroituvat vietnamilaiset nähdään närpiöläisinä. Mutta ne, jotka oppivat enemmistökielen, nähdään silti ulkomaalaisina, Häggman huomauttaa.

Häggman sanoo, että tutkimukset osoittavat, että ne, jotka integroituvat vähemmistökielen kautta, saavat etua työelämässä.

– Maahanmuuttajille on taloudellista hyötyä integroitua ruotsiksi, Häggman sanoo.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 30.09.2023 07:07. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2526
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Uusi kuva ankkarapakosta

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 30.09.2023 01:30

Johan Häggman sanoo, että maailman kokemukset osoittavat päinvastaista. Hän huomauttaa, että kaksikielisissä maissa, kuten Kanadassa, Baskimaassa, Kataloniassa, Walesissa ja Brysselissä, on kokemusta siitä, että ne, jotka integroituvat vähemmistökielen kautta, sopeutuvat paremmin yhteisöön. Ne, jotka oppivat vähemmistökielen, nähdään osana sitä vähemmistöä.
Se että Suomessa asuu hyvin kapealla rannikkoalueella reilu parisataatuhatta pieniä murteita puhuvia suruja, ei todellakaan tee Suomesta kaksikielistä,

...ja näiden kymmeniä miljoonia puhujia käsittävien kieliryhmien kokemuksiinko surut sitten vertaavat itseään?

Minkähän kokoisia kansanryhmiä tässä sitten verrataan surujen 260995 (4,7%) Manner-Suomen asukkaaseen?

Vertailupaikkakunnat
Kanadan yli 30 miljoonasta asukkaasta englanninkielisiä on 56,3 % ja ranskankielisiä 28,7 %. Muun väestön äidinkielenään eniten puhumia kieliä ovat muun muassa kiina, italia, saksa, sekä alkuperäiskansojen kieliä.
Baskimaassa 1,2 milj asukasta
Kataloniassa 7,5 miljoonaa
Wales 3,1 milj
Bryssel 1,2 milj.
Nojoo.

Hillevi Henanen
Viestit: 2526
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Uusi kuva ankkarapakosta

#14 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 30.09.2023 08:53

Hillevi Henanen kirjoitti: 29.09.2023 21:50 Johan Häggman toteaa, että Suomessa suhtaudutaan tiukasti kieleen. Suomessa ruotsinkielisten määrä lasketaan tarkastelemalla väestön äidinkieltä. Mutta Isossa-Britanniassa, Espanjassa, Etelä-Tirolissa ja Kanadassa lasketaan myös ne, jotka puhuvat vähemmistökieltä yleisesti, Häggman kertoo.

Tätä rimpsroiskaa ei voi enää ottaa tosissaan. On siinä taas aikuiset? ihmiset pähkäilleet ja vetäneet mutkat suoriksi.
Juurihan Kymenlaaksossa keksittiin viisasten kivi ja alle prosentin ruotsinkielisen alue julistettiin kaksikieliseksi. Ei kai siinä nyt ole voinut mitään ongemia tulla!

Aiotaanko nyt sitten kielipoliisit valjastaa toreille ja turuille salakuuntelemaan ihmisten kielenkäyttöä ja aina todistetusti kuullusta ruotsinkielisestä sanasta seuraisi virallinen pakkomuutos ruotsinkieliseksi - pysyvästi. Finlandismit lasketaan ruotsiksi vaikka ne näyttävätkin suomelta.


Jos laskettaisiin samalla tavalla myös Suomessa, ruotsinkielisten osuus nousisi 20 prosenttiin,
Häggman perustelee. Häggman, joka on hiljattain kirjoittanut raportin Suomen ruotsista Magma-ajatuspajalle, sanoo, että ruotsin kielen tulevaisuudessa Suomessa on useita tärkeitä kysymyksiä. Kuinka estää muuttoa ulkomaille, erityisesti Ruotsiin? Kuinka houkutella takaisin ne, jotka ovat jo muuttaneet? Kielivaatimukset julkisessa hallinnossa ovat liian tiukkoja ja niitä tulisi alentaa, ja enemmän maahanmuuttajia tulisi integroida ruotsiksi.

Voi pyhä jysäys!
Kun sillä muihin Pohjoismaihin muuttamisen mahdollisuudella juuri on vuosikymmenet perusteltu pakkoruotsia KAIKILLE. Nyt vain on niin, että surujen kannalta väärät ihmiset lähtevät, myös ruotsiksi integroidut siirtolaiset. Kyllä sinne mahtuu.
Suomenkielisten kohdalla taas pakkoruotsi toimii tehokkaana rokotuksena ruotsikuumeelle.

Yksi muuton syistä on se, että työmarkkinoilla asetetaan niin korkeat vaatimukset suomen kielen taidolle, että monet suomenruotsalaiset nuoret valitsevat muuttaa Ruotsiin.

Christina Gestrin myöntää, että on ongelma, että julkishallinnon työpaikat, jotka vaativat korkeakoulututkintoa, edellyttävät samalla erinomaista suomen kielen taitoa, mutta vain tyydyttävää ruotsin kielen taitoa. Folktingetin konkreettinen tavoite on muuttaa Suomen lainsäädäntöä niin, että suomen kielen vaatimuksia laskettaisiin siten, että hyvä osaaminen riittäisi, Gestrin kertoo.

Mikael Sjövall toteaa, että Latviassa on valtion ohjelma nimeltä "etsivä toiminta", jossa yritetään löytää ja houkutella ulkomailla asuvia nuoria takaisin. Hän ehdottaa, että Suomenruotsi voisi tehdä samoin.

Jaan Siitonen kertoo, että kielilähettiläät ovat myös työskennelleet ruotsalaisten houkuttelemiseksi Ruotsista Suomeen. Tämä tapahtuu antamalla ruotsalaisille kansalaisille, jotka ovat opiskelleet Suomessa, mahdollisuus kertoa tarinansa muille Ruotsissa opiskeleville ruotsalaisille.

MAHTAVAA! Tapu tapu! Heiltä ei suuria suunnitelmia puutu. Pakkoruotsi taitaa jo olla jokaisen hallussa Suomen puolella


– Nämä Ruotsissa opiskelleet ruotsalaiset rakastavat todella maatamme. Täällä on suuri potentiaali. Sata tuhatta ruotsalaista voisi muuttaa Suomeen kymmenessä vuodessa, Siitonen sanoo.
Kannattaako ruveta pidättelemään hengitystä jo nyt sitä odotellessa?
Kaikki osallistujat korostavat, että maahanmuuttajien integraatiota tulisi enemmän edistää ruotsiksi.

Christina Gestrin toteaa, että hallituksen tavoite integroida 5-10 prosenttia maahanmuuttajista ruotsiksi on hyvä asia. Kysymys on kuitenkin siitä, miten tämä tavoite voidaan käytännössä saavuttaa.

Mikael Sjövall väittää, että tällä hetkellä Helsingissä vain kymmenet maahanmuuttajat integroituvat ruotsiksi, kun taas useita tuhansia integroituu suomeksi.

– Helsingin virkamiehet katsovat, että maahanmuuttajille tehdään karhunpalvelus, jos heitä integroidaan ruotsiksi, Sjövall sanoo.

Johan Häggman sanoo, että maailman kokemukset osoittavat päinvastaista. Hän huomauttaa, että kaksikielisissä maissa, kuten Kanadassa, Baskimaassa, Kataloniassa, Walesissa ja Brysselissä, on kokemusta siitä, että ne, jotka integroituvat vähemmistökielen kautta, sopeutuvat paremmin yhteisöön. Ne, jotka oppivat vähemmistökielen, nähdään osana sitä vähemmistöä.

Niissä lienee on kysymys aidosta kaksikielisyydestä, eikä pikkuisen muutaman prosentin eliittiryhmän rahapeleistä muiden kustannuksella ja omien etujen maksimoinnista.
Tietenkin siinä on sekin, että surut eivät ole innokkaita jakamaan itselleen kiristämistään eduista. Kakku haluttaisiin syödä ja säästää.


Siinä onkin ongelma
– Närpiössä integroituvat vietnamilaiset nähdään närpiöläisinä. Mutta ne, jotka oppivat enemmistökielen, nähdään silti ulkomaalaisina, Häggman huomauttaa.

Häggman sanoo, että tutkimukset osoittavat, että ne, jotka integroituvat vähemmistökielen kautta, saavat etua työelämässä.

– Maahanmuuttajille on taloudellista hyötyä integroitua ruotsiksi, Häggman sanoo.
Kun katsoo näitä yhteenvetoja ja johtopäätöksiä niistä ja ennen kaikkea toimenpide-ehdotuksia, niin ei voi muuta todeta, kuin että surujen eväät on syöty.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2185
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Uusi kuva ankkarapakosta

#15 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 02.10.2023 13:01

Surujen eväät on syöty, mutta poliittinen eliitti jatkaa sitkeästi järjenvastaista kielipolitiikkaa.

Esim Pääministerin haastattelutunnilla ilmeni, että ruotsinkielisille Suomessa räätälöidyn ruotsinkielisen ensihoitajakoulutuksen suorittaneista
puolet muutti heti Ruotsiin töihin..

Eivät siis jääneet Svenskfinlandiin palvelemaan ruotsiksi omaa kansaansa, suomenruotsalaisia..

Henriksson opetusministerinä vääristää tilannetta entisestään.

Lisää sekä ruotsinkielistä koulutusta että 95%:n pakkoruotsia, persut seuraavat vierestä..

Vastaa Viestiin