Uusi kuva ankkarapakosta

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2525
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Uusi kuva ankkarapakosta

#16 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 02.10.2023 18:00

Tässä aiemmin laskemani 30 vuoden tilasto ruotsinkielisten määrästä ruotsienemmistöisissä kunnissa.
1990 116 852
1995 115 661 -1 191
2000 112 972 -2 689
2005 111 760 -1 212
2010 111 296 -464
2015 109 199 -2 097
2020 106 086 -3 113

Ruotsienemmistöisissä kaksikielisissä kunnissa surujen määrämuutos siis kaikkiaan
yhteensä -10 766
30 vuodessa

1995 143 083 - 1 735
2000 142 064 -1 019
2005 139 985 -2 079
2010 140 206 +221 tässä mukana Folktingetin siunauksella tahallisesti vääristelty väestötilasto jonka se suurellisesti palkitsi 8000 uudesta hurrista.
2015 140 172 -34
2020 139 744 -428

Suomienemmistöisissä kunnissa yhteensä -5 074
30
vuodessa

Kaksikieliset kunnat yhteensä 30 vuodessa -15840


Suomenkielisissä kunnissa ja Ahvenanmaalla on ruotsinkielisten määrässä menty pikku plussalla nämä vuosikymmenet, mutta se ei kokonaisuutta horjuta.
Tästä puuttuvat vuodet 2021, 2022 ja kohta 2023, mutta ne tuskin tuovat helpotusta surujen tuskaan. 2022 ainakin oli kaksikielisten kuntien surujen määrässä -833 eli toiseksi synkin sitten vuoden 1990

Nämä onTilastokeskuksen luvuista yhdistelty. Siellä ne luvut ovat kaikkien saatavilla. Tosin kuntien kielitilastoja ei suinkaan ole tarjolla kuntien kielisyyden mukaan jaoteltuina, mutta toisaalta minulta käy jo 10 vuoden treenauksen jälkeen suhtkoht sujuvasti tarvittavan kuntaryhmän noukkiminen yli 300 kunnan aakkosjärjetyksessä olevasta listalta. On myös helppo ymmärtää syy tähän kun katsoo kaksikielisten ja ennen kaikkea ruotsienemmistöisten kuntien "kehitystä".
Kyllä siellä on tilanne tiedetty ja aina uusien lukujen tullessa potkaistu hyvin öljytty valehtelukoneisto isoimmalle vaihteelle. Toisaalla on työryhmä poikineen väsännyt toinen toistaan älyttömämpiä viritelmiä tilanteen korjaamiseksi ja lahjakoneisto käynyt kuumana.
Nämä viimeiimmät pelastusehdotukset, mm 100000 ruotsalaista Suomeen oli mahtava pohjanoteeraus.

Toteutuneet väestön ikäryhmätilastot ja kasvaimeksi eduskunnan työtä vaikeuttamaan haalitun folktingetin lausunto voitaisiin myös tarjoilla jollekin puolueettomalle tekoälylle tai pelkästään muuten vaan täyspäreiselle ja kysyä yksinkertainen kysymys: kumpi valehtelee?
Christina Gestrin Folktingetistä väittää vastaan, että ruotsinkielisen väestön määrä ei tällä hetkellä ole dramaattisesti tai akuutisti laskemassa.
– Itse asiassa Suomessa on syntynyt enemmän ruotsinkielisiä lapsia, ja kaksikieliset perheet rekisteröivät lapsensa ruotsinkielisiksi, Gestrin sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan näistä tilastoon ilmestyneistä ylimääräisistä ihmisistä osalla oli jo valmiiksi parta/puskurit.
Näitä penkoessa löytyi vielä hupaisa keskustelu yhden uutisen takaa.
Uutinen lienee korjattu, mutta kommentit säilyneet.
Numerot osaavat kenkkuillakin.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikall ... #kommentit
- Miten 100 000 henkilöstä voi vähentää 250 000? Voisitteko tarkastaa faktat/ numerot tässä artikkelissa..

-Virheellisistä luvuista on jo huomautettu, mutta korjaus tullee vasta huomenna.

Hillevi Henanen
Viestit: 2525
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Uusi kuva ankkarapakosta

#17 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 08.01.2024 13:12

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 02.10.2023 13:01 Surujen eväät on syöty, mutta poliittinen eliitti jatkaa sitkeästi järjenvastaista kielipolitiikkaa.

Esim Pääministerin haastattelutunnilla ilmeni, että ruotsinkielisille Suomessa räätälöidyn ruotsinkielisen ensihoitajakoulutuksen suorittaneista
puolet muutti heti Ruotsiin töihin..

Eivät siis jääneet Svenskfinlandiin palvelemaan ruotsiksi omaa kansaansa, suomenruotsalaisia..

Henriksson opetusministerinä vääristää tilannetta entisestään.

Lisää sekä ruotsinkielistä koulutusta että 95%:n pakkoruotsia, persut seuraavat vierestä..
Lisää vain ruotsinkielistä koulutusta suomea oppimattomille puupäille, niin kelluvat Ruotsiin ja pysyvät siellä vieden tulevat sukupolvet mukanaan.
Jokohan ainoan ruotsienemmistöisen kaksikielisen maakunnan ruotsinkielisten osuus olisi viime vuonna sulanut alle puoleen vai vieläkö pitää odottaa vuosi tai korkeintaan pari?
Aprillipäivänä se selvinnee.
Silmäys tilastoksekuksen julkaisukalenteriin kertoi, että julkaisupäivää on siirretty perinteisestä aprillipäivästä lähes kolmella viikolla, eli 19.4. asti.

Hillevi Henanen
Viestit: 2525
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Uusi kuva ankkarapakosta

#18 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 10.01.2024 17:01

Onko muuten kukaan kuullut miten Antti Lindtmanin 2009 aloitettu tehopanostus pakkoruotsiin on kantanut hedelmää?
Tässä kiitospuhe puheenjohtajavalinnan jälkeen 2023.
Ihan puheen lopussa on parikymmentä sekunttia keskittynyttä sisälukua ruotsiksi.
https://www.hbl.fi/artikel/03ffdaf5-384 ... da49b0cfe0
Lindtman hade fem i svenska, men har bättrat på: Kampen fortsätter – för min svenska!

Hillevi Henanen
Viestit: 2525
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Uusi kuva ankkarapakosta

#19 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 10.01.2024 18:53

Kappas kappas, englanti taitaisi kelvata sittenkin Porin ruotsalaiselle yhteiskoululle.
Mielenkiintoista nähdä suomen ja ruotsin sijoittelu lukujärjestykseen jos opetuskieli onkin englanti.

Yhteensä
Ruotsinkielinen väestö
Ikä..................... 5 - 6 - vuotiaat
2012.............KOKO MAA.......6 931
.....................Pori........................15
2017.............KOKO MAA.......6 978
.....................Pori........................15
2022 ............KOKO MAA......6 518
.....................Pori.......................14

Lähivuosina koulunsa aloittavia "ruotsinkielisiä" Porissa on siis noin 7 kpl/vuosikerta.

https://yle.fi/a/74-20068722
Porin IB-lukion vuosiluokat olisivat noin 25 oppilaan suuruisia. Toteutuessaan IB-linja olisi ensimmäinen Satakunnassa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2525
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Uusi kuva ankkarapakosta

#20 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 11.01.2024 12:08

Mietin tuota surulogiikkaa.
Ilman muuta ainoa oikea kieli heille olisi Ruotsi, mutta kun noita Porin lukuja katsoo, niin sillä rintamalla ovat eväät koko lailla vähissä kuten muuaallakin suomenkielisten kuntien alueella eli 95%:ssa maata. "Ruotsinkielisiä" 4 promillea eli 0,4% väestöstä. Sitä taustaa vasten jotenkin ymmärtää 0,75%:n Kymenlaakson keplottelun "kaksikieliseksi", koska ruotsi on kumminkin maakunnan kolmanneksi puhutuin kieli.
Lukekaapa ajatuksella tuota äsken tilastoksekuksesta noukkimaani yhteenvetoa Suomen uusimman "kaksikielisen" maakunnan ruotsinkielisestä asujamistosta.
Täällä voisi löytyä syy siihen, että viime vuonna ei edes suomenkielisten kuntien alueella ruotsinkielisten määrä lisääntynyt.
Kattava kirjanpitoni alkana vuodesta 1990, ja sen jälkeen on suomenkielisten kuntien alueella yhden kerran aikaisemmin ruotsinkielisten määrä vähentynyt - vuonna 1994! Lähes 30 vuotta sitten!
Jos jaksaisi penkoa, saattaisi tuohonkin poikkeamaan löytyä selitys jostain osittaisesta kuntaliitoksesta, vaan kun ei jaksa. Sen sijaa viime vuoden poikkeamaan odotan mielenkiinnolla jatkoa tämän vuoden luvuista..
Ymmärrä myöskin hyvin, että tämän kielipolitiikan "oikeuskapustaa" heilutellut soppamestari mielii pois Suomesta.

2022
Väestö 31.12.
Ruotsi
Kymenlaakso
Ikä.......Yhteensä
0 - 4.............36..(keskimäärin 7/vuosikerta)
5 - 9.............50..(keskimäärin 10/vuosikerta)
10 - 14.........63..(keskimäärin 13/vuosikerta)
15 - 19.........66..(keskimäärin 13/vuosikerta)
20 - 24.........47..(keskimäärin 9/vuosikerta)
25 - 29.........54
30 - 34.........42
35 - 39.........51
40 - 44.........65
45 - 49.........56
50 - 54.........69
55 - 59.........70
60 - 64.........66
65 - 69.........99
70 - 74.......108..(keskimäärin 22/vuosikerta)
75 -............257

Yht. kpl..1 199
Vielä nolompia kaksikielisiä olisivat olleet Kainuu tai Pohjois-Karjala, joissa ruotsi on 9. puhutuin kieli tai pakkoruotsin vahva linnoitus suomenkielisellä alueella Keski-Suomi, jossa ruotsi 8. puhutuin kieli. Aika hyvin kaksikielisessä maassa.
Kahdeksannelle sijalle yltää ruotsi myös Etelä-Karjalassa
Puhutuimmat kielet Keski-Suomessa: Suomi, venäjä, farsi, englanti, arabia, eesti, kurdi, ruotsi,

Hillevi Henanen
Viestit: 2525
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Uusi kuva ankkarapakosta

#21 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 16.01.2024 19:02

https://www.hbl.fi/artikel/1cc01c6b-721 ... 8e15e43a58

SFP under KD i två januarimätningar

Svenska folkpartiets väljarstöd ligger på en lägre nivå än Kristdemokraternas i både Yles och Helsingin Sanomats senaste mätningar.

Helsingin Sanomat publicerade på tisdagen en opinionsmätning som visar ett väljarstöd på 3,8 procent för SFP och 4,3 procent för KD.
Det är den andra mätningen i januari som visar att SFP och KD bytt plats i listan över partiernas väljarstöd. Nu är det bara Rörelse nu som har ett lägre stöd bland väljarna.
SFP är det enda regeringspartiet vars stöd sjunkit i HS mätning.
Yles partimätning den 4 januari visade ett liknande resultat. Då fick KD ett väljarstöd på 4,1 procent medan SFP låg på 3,9.
KD och SFP i opinionsmätningar

HS (16.1.2024)

P
KD: 4,3 %
SFP: 3,8 %

Yle (4.1.2024)
KD: 4,1 %
SFP: 3,9 %
I Yles januarimätning ökade ändå SFP sitt väljarstöd en aning från bottennoteringen i december 2023 då partiet hade bara 3,5 procent.
Enligt Taloustutkimus har SFP dels tappat väljare till Samlingspartiet, dels säger tidigare SFP-väljare att de inte längre vet vilket parti de skulle rösta på om det ordnades val i dag.
Skillnaderna i väljarstödet för SFP är oftast små mellan mätningarna, och dessutom inom felmarginalen. I HS mätning är felmarginalen cirka 2 procentenheter i bägge riktningar, i Yles 1,9 procentenheter.
I riksdagsvalet 2023 fick SFP 4,3 procent av rösterna och KD 4,2 procent.

SFP pienempi kuin KD kahdessa tammikuun mittauksessa

Ruotsalaisen kansanpuolueen äänestäjien kannatus on sekä Ylen että Helsingin Sanomien tuoreissa tutkimuksissa kristillisdemokraatteja alhaisemmalla tasolla.

Helsingin Sanomat julkaisi tiistaina mielipidemittauksen, jonka mukaan äänestäjien kannatus SFP:lle on 3,8 prosenttia ja KD:lle 4,3 prosenttia.
Tämä on tammikuussa toinen tutkimus, joka osoittaa, että SFP ja KD vaihtoivat paikkoja puolueiden äänestäjien kannatuslistalla. Nyt vain Rörelsellä on pienempi kannatus äänestäjien keskuudessa.
SFP on ainoa hallituspuolue, jonka kannatus on laskenut HS:n tutkimuksessa.
Ylen puoluekysely 4. tammikuuta osoitti samanlaisen tuloksen. Sitten KD sai äänestäjien kannatuksen 4,1 prosenttia, kun SFP oli 3,9.

KD ja SFP mielipidemittauksissa

HS (16.1.2024)
KD: 4,3 %
SFP: 3,8 %

Yle (4.1.2024)
KD: 4,1 %
SFP: 3,9 %

Ylen tammikuun kyselyssä SFP kuitenkin lisäsi kannatustaan ​​hieman joulukuun tasolta 2023, jolloin puolueen äänimäärä oli vain 3,5 prosenttia.
Taloustutkimuksen mukaan SFP on osittain menettänyt äänestäjiä kokoomukselle, ja osittain entiset SFP:n äänestäjät sanovat, etteivät enää tiedä, mitä puoluetta äänestäisivät, jos vaalit pidettäisiin tänään.
Erot äänestäjien kannatuksessa SFP:lle ovat yleensä pieniä mittausten välillä ja myös virhemarginaalin sisällä. HS-mittauksessa virhemarginaali on noin 2 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin, Ylen 1,9 prosenttiyksikköä.
Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa SFP sai 4,3 prosenttia äänistä ja KD 4,2 prosenttia äänistä.

Vastaa Viestiin