Hallitusohjelmassa opetus on etusijalla, mutta ilman rahaa syksyn budjetissa se on pelkkää tyhjää puhetta. FSL:n puheenjohtaja Inger Damlin vaatii konkreettisia toimia kolmivaiheisen mallin tehostamiseksi lisätukea tarvitseville opiskelijoille.
Syyskuun budjettineuvotteluissa asia on opettajien ammattiliitto OAJ:n mukaan Petteri Orpon hallituksen ja opetusministeri Anna-Maja Henrikssonin (SFP) käsissä.
Liitto kehuu useita hallitusohjelman kirjauksia, mutta ilman rahaa ne ovat tyhjiä lupauksia, sanoo liiton puheenjohtaja Katarina Murto.
– Nämä ovat hyviä tavoitteita, mutta itse toteutus jää arvoitukseksi, Murto sanoo lehdistötilaisuudessa ennen kouluvuoden alkua Helsingissä keskiviikkona.Hallituskauden tavoitteet
Varhaiskasvatuksen laatu paranee.
Suomalaisten oppimistulokset ja koulutustaso nousevat.
Perustaitojen tuntemus vahvistuu ja jokainen saa riittävät perustiedot peruskoulussa.
Koulutus luo edellytykset talouskasvulle.
Koulutus vastaa paremmin työelämän tarpeisiin ja vähentää yhteensopivuusongelmaa.
Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä vähenee.
Kaikenikäiset suomalaiset liikkuvat enemmän.
Lähde: Hallitus
Positiiviset asiat ensin. Opettajien liitto kiittää hallituksen päätöstä investoida 50 miljoonaa euroa peruskoulutuksen vahvistamiseen vuonna 2024.
- Sillä summalla on vahvistettava tasa-arvotukea korkeammalle tasolle, jotta koulut voivat palkata lisää opettajia ja pienentää ryhmäkokoja. Ja perusopetuksen opetustuntien määrää on lisättävä, opettajaliitto OAJ:n puheenjohtaja Murto sanoo.
OAJ ei hyväksy kuntien valtionosuuksien 1 prosentin indeksijarrua. Hallituksen suunnitelmien mukaan tämä koskee vuosia 2024–2027, ja toimenpiteen arvioidaan tuovan ensimmäisenä vuonna 28 miljoonaa euroa säästöjä.
Lisäksi säästöjä tulee opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksista noin 10 miljoonaa euroa ja itsenäisen kasvatustyön tuen säästöjä 25 miljoonaa euroa vuodessa.
Pelkästään indeksijarru vastaa OAJ:n laskelmien mukaan noin 500 opettajan palkkaa. Kunnilla on taloudellisesti vaikeaa koronapandemian ja hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. Siksi henkilöstövähennykset ovat uhkana, Katarina Murto pelkää.
- Käytännössä tämä tulee vaikuttamaan opetussektoriin ja varhaiskasvatukseen ja vaarana on opettajien irtisanominen.
Lisäksi aikuiskoulutuksen tuki lakkautetaan hallituksen suunnitelmien mukaan. Se on apuraha, joka myönnetään työntekijöille tai yrittäjille ammatillista kehittymistä tukeviin opintoihin. Tuhoisaa politiikkaa, sanoo Murto.
- Aikuiskoulutuksen tuki on tärkeä kanava erikoisopettajiksi kouluttautuville, ja juuri heistä on pulaa.
On tärkeää, että nuoret ruotsinkieliset opettajat pysyvät alalla
Laadun ja jatkuvuuden saavuttaminen edellyttää koulutuksen pitkäjänteistä rahoitusta, ammattiliitto huomauttaa.
– Monet ovat huolissaan heikkenevistä oppimistuloksista, jotka näkyvät erityisesti suomenruotsalaisilla pojilla, sanoo Suomen ruotsalaisten opettajien liiton FSL:n puheenjohtaja Inger Damlin.
Lisäksi opettajien liitto OAJ vaatii kolmivaiheisen tuen uusimista, mikä on kirjoitettu myös hallitusohjelmaan. Kolmivaiheinen tuki on malli, joka otetaan käyttöön, kun opiskelija ei pysy tarpeeksi hyvin opetuksessa luokkahuoneessa. Se koostuu kolmesta vaiheesta: yleistuki, tehostettu tuki ja erityistuki.
Talvella 2022 HBL:n vetoomukseen osallistuneet opettajat ovat todenneet, että tuki on monimutkaista.
– Olemme kiitollisia, että kolmivaiheinen tuki mainitaan hallitusohjelmassa, mutta se ei riitä. Asiaan on ryhdyttävä toimenpiteisiin mahdollisimman pian, Damlin sanoo.
- Järjestelmä itsessään on jäsennelty ja hyvä, mutta siihen ei ole osoitettu resursseja ja se aiheuttaa paljon byrokratiaa. Opettajat ovat järkyttyneitä tästä. Sitten seisot siellä opettajana ja sanot opiskelijalle: Tiedän, että tarvitset tätä, mutta siihen ei ole resursseja.
Hallitusohjelman mukaan avustuksia tarkistetaan ja opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa kevennetään.
Pätevistä opettajista on pulaa, erityisesti ruotsin puolelta matematiikassa ja fysiikassa, ja peräti kolmannes ruotsinkielisten koulujen opettajista suunnittelee tai on suunnitellut vaihtavansa ammattia. Tämä käy ilmi FSL:n tekemästä kyselystä, johon osallistui 1 500 opettajaa syksyllä 2021.
– Meidän on panostettava nuoriin, jotta he pysyisivät alalla ja että he hakeutuvat siihen, Damlin sanoo.
Hän vaatii strukturoitua mentorointia, jossa nuoret ja vastavalmistuneet opettajat saavat tukea ja ohjausta vanhemmilta työkavereilta, jotka ovat olleet alalla pitkään. HBL kirjoitti mentorointiohjelmasta viime syksynä.
Damlinin mukaan mentorointi on etu, kun kunnat kilpailevat vastavalmistuneista opettajista.