https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009683979.htmlAnna-Maja Henriksson RKP
Kyllä
Suomi ja ruotsi ovat Suomen kansalliskielet. Kielten osaaminen on aina hyödyksi. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien myötä ruotsin kielen taidon tarve lisääntyy
Kommenttiosassa sitten löytyy ratkaisukin tähän.– Reserviläiset: Naton siviilitehtävät ovat avoimia kaikille hakuehdot täyttäville jäsenmaiden kansalaisille.
– Suomessa asevelvollisena saatu sotilaskoulutus luetaan monissa Naton siviilitehtävissäkin eduksi.
Käytännön asioissa kieli voi olla muutakin kuin vain suomi.
– Kansainvälinen harjoitustoiminta ja muu kansainvälinen yhteistyö lisääntyy, joten englannin kieltä käytetään enemmän.
kun sotaa käydään englannilla, on ruotsin opetus korvattava englannin puhumisen opetuksella, jotta liittolaiset ymmärtävät meitä. tämä on kansallisen turvallisuuden välttämättömyys, ei poliittinen päätös.
Sitten vähän Natoa_suomeksi_ja_ruotsiksi.
Ensimmäinen osa valmistunut
Tämän kustannukset ei tietenkään sisälly siihen reiluun sataan miljoonaan joka 33/293 kunnalle vuosittain syydetään "kaksikielisyyten".Valtioneuvoston kanslia on päättänyt asettaa projektin valtioneuvostossa käytettävän suomen- ja ruotsinkielisen Nato-terminologian laatimiseksi. Asettamispäätös on annettu 18. tammikuuta. Projektin toimikausi kestää vuoden 2023 loppuun.
Tästä ei tietenkään leikata
Onko mahdettu viritellä yhteistyötä Ruotsin kanssa?
Olisihan se outoa jos suomenruotsilla ja riikinruotsilla olisi yhteinen sanasto vaikka ovatkin "sama kieli".Yhtenä tehtävänä Nato-sanasto
Projektin tehtävät määritellään asettamispäätöksessä näin:
käynnistää sanastotyö valtioneuvostossa tarvittavan Nato-terminologian kansalliskielisten vastineiden laatimiseksi
toteuttaa termi-inventaario keskeisen Nato-terminologian tunnistamiseksi ja valita laadittavaan Nato-sanastoon tulevat käsitteet
laatia valittujen käsitteiden suomen- ja ruotsinkieliset selitteet ja vastineet
laatia ohje valtioneuvostossa käytettävistä suomen- ja ruotsinkielisistä Nato-termeistä (Nato-sanasto)
järjestää sanaston lausuntokierros
huolehtia sanaston jakamisesta
tehdä esitys sanaston päivittämis- ja laajentamiskäytännöstä
tehdä esitys valtioneuvoston tavaksi osallistua Suomen kannanmuodostukseen Naton terminologiaohjelmassa käsiteltäviin termeihin.
Kotuksen asiantuntijat mukana työssä
Projektilla on ohjausryhmä ja projektiryhmä. Niissä on jäseniä valtioneuvoston kanslian lisäksi useista ministeriöistä.
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) edustaja projektiryhmässä on johtava kielenhuoltaja Anna Maria Gustafsson. Ohjausryhmässä Kotusta edustaa kielipolitiikan koordinaattori Matti Räsänen.
Tämmönen löytyi! Eikä maksa paljoo!
https://vnk.fi/documents/10616/3457861/ ... 7205837315
Voi pyhä jysäys!
Voitaisiinhan niihin papereihin sitten taas sorvata turvalauseke Kymenlaakson malliin jossa kerrotaan jo etukäteen, kumpi ruotsi näissä tapauksissa pätee jos tulee epäselvyyksiä.
Itse asiassa yksi sen tyyppinen ohje tulikin vastaan heti, että kumpaakaan kotimaista eikä ilmeisesti riikinruotsiakaan suositella yksinään ilman ainakin englannikielisiä lyhenteitä kertomaan mistä oikeasti on kyse.
Myös suomen- tai ruotsinkielisen nimikkeen jälkeen on hyvä antaa
organisaation englanninkielinen lyhenne, jotta ymmärretään, mistä organisaatiosta on kyse.
Suomen- tai ruotsinkielisten lyhenteiden muodostamista ei suositella.