Tältä näyttää kun rehellinen ihminen joutuu ruotsimafian pyöritykseen

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Tältä näyttää kun rehellinen ihminen joutuu ruotsimafian pyöritykseen

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 08.06.2023 18:16

Om arbetet för ett tvåspråkigt välfärdsområde

Nyligen hölls nationalspråksnämndens första möte i Kotka, dvs på Kymmenedalens välfärdsområde. Eftersom jag var den enda invalda i fullmäktige med svenska som modersmål, blev jag ordförande för denna nämnd. Och det visade sig vara en lottovinst eller välsignelse för vår lilla partigrupp, eftersom ordförandeskapet ger tillträde till välfärdsområdets styrelse, med närvaro- och yttranderätt.

Under mina första månader som förtroendevald, har jag vi haft några fullmäktigemöten och några kvällsskolor, medan styrelsen har sammanträtt 2-3 gånger per månad. Också i fortsättningen kommer styrelsen att ha möten varannan vecka, så där blir jag nog ganska snabbt inkörd i politiken.

Men nu till nationalspråksnämnden. I Kymmenedalen har 0.8% av befolkningen svenska som modersmål, ca 1240 personer. Men hela välfärdsområdet är tvåspråkigt, eftersom Pyttis är en tvåspråkig kommun med sina 6.8% svenskspråkiga (6% är gränsen för att kommunen ska vara tvåspråkig). Numerärt finns det fler svenskspråkiga i Kotka än i lilla Pyttis. Det finns tre svenska skolor i Kymmenedalen :svenska lågstadiet i Pyttis, svenska skolan (lågstadium) i Kuusankoski (Kouvola) samt Kotka Svenska Samskola med undervisning från förskola till studenten. Dessutom finns det svenska daghem på dessa orter, och ett nytt språkduschdaghem i Folkhälsans regi i Valkeala (Kouvola). Norra Kymmenedalens svenskspråkiga anor härstammar från pappersfabrikernas stortid med mycket svenskspråkig personal på kontoren, som behövde skola åt sina barn. I södra Kymmenedalen ligger vi ju igen nära till Lovisa med en icke så skarp språkgräns.

Tack vare lagstiftningen - vi får säkert till stor del tacka Folktinget för dess insats i lagberedningen – blir alltså hela Kymmenedalens välfärdsområde tvåspråkigt. Och här få, och bör jag, leda nämndens möte på svenska, vilket faktiskt så här första gången kändes ganska overkligt. I nämnden sitter en erfaren jurist som viceordförande, samt en av medlemmarna är erfaren kommunalpolitiker. Jag kände mig osäker inför mötet, men allting var väl förberett av tjänstemännen, och det kändes sist och slutligen nästan roligt. Förvaltningsdirektören har blivit bekant under styrelsearbetet, och nationalspråksnämnden hör också till hans ansvarsområde, så det var tryggt och bra för mej.

Vi ska nu jobba fram ett språkprogram för Kymmenedalens välfärdsområde. Själv tycker jag de viktigaste punkterna är att uppmuntra svenska patienter/klienter att använda sitt modersmål för att personalen ska få en chans att öva, och att personalen ges möjligheter att gå utbildningar i svenska. Vi har en välvillig inställning till svenska som ett litet minoritetsspråk här i regionen, och själv ser jag min roll som diplomatisk. Vill på alla sätt undvika språkstrider här, och bevara denna positiva inställning, och samtidigt ändå jobba för de svenskspråkigas rätt till service på sitt modersmål. I praktiken gäller det tex att få använda svenskan på barnrådgivning och i skolhälsovård, på äldreboenden, erbjudas möjlighet till tex psykologutredningar på svenska (som köptjänst) och specialomsorg på svenska. Dessutom har vi en del svenskspråkiga klienter på jouren och förlossningsavdelningen i Kotka, tex lovisa-bor som väljer Kotka. Så det skulle vara välkommet att satsa på svenska i personalen där. Vi diskuterade också att personalens nuvarande språkkunskaper bör kartläggas, för det kan finns mer svenska kunskaper än vi är medvetna om. På SHM:s irådan görs för tillfället en utredning i de tvåspråkiga välfärdsområdena om hurdan beredskap det finns att erbjuda service på svenska, resultaten ska fås under hösten.

En intressant del av språkprogrammet gäller översättning av mötesprotokoll och föredragningslistor. Det är tidsdrygt och dyrt att översätta allting, det fungerar tex inte inom styrelsearbetet då föredragningslistan borde sändas till översättning innan den är gjord, då mötena ordnas så ofta.

Förslaget är nu att göra en likande kompromiss som i Österbotten, att man översätter rubriker och beslut, men inte all text. Och att den finska versionen är den juridiskt gångbara, ifall versionerna av tidsmässiga och översättningstekniska orsaker varierar. Det här tycker jag personligen att verkar vettigt.

Det blir en intensiv höst inom politiken med fullmäktige, styrelse och nationalspråksnämnd. Dessutom är jag invald i en av styrelsen utnämnd ekomisktpolitisk arbetsgrupp, som tillsammans med de ledande tjänstemännen ska utarbeta programmet för att lyckas skära ner nästa års budget med minst 20miljoner € - samtidigt som lönerna och utgifterna stiger] Intressant och utmanande att få jobba med denna sida av vår hälso- och socialvård! Själv är jag alltså ett levande exempel på att man som färsk politiker kan få många uppdrag också inom vårt rätt lilla parti. Hoppas det får vara till inspiration åt många finlandssvenska och många kvinnor - även jag klarade mej där bland 5/7 män i nämnden inklusive tjänstemän, varav tre är jurister :)

Kaksikielisen hyvinvointialueen työstä

Äskettäin Kielihallituksen ensimmäinen kokous pidettiin Kotkassa eli Kymmenedalen hyvinvointialueella. 1. Koska olin ainoa, joka valittiin valtuustoon äidinkielenäni ruotsi, minusta tuli tämän valiokunnan puheenjohtaja. Ja siitä tuli lottovoitto tai siunaus pienelle puolueryhmällemme, sillä puheenjohtajuus antaa pääsyn hyvinvointialueen hallitukseen, osallistumis- ja puheoikeus.

Ensimmäisten kuukausien aikana vaaleilla valittuna minulla on ollut muutamia valtuuston kokouksia ja joitakin iltakouluja, kun taas hallitus on kokoontunut 2-3 kertaa kuukaudessa. Jatkossakin hallitus kokoontuu kahden viikon välein, joten politiikkaan tulen todennäköisesti tutustumaan siellä melko nopeasti.

Mutta nyt kielihallitukseen. 2. Kymmenedalenissa 0,8 % väestöstä äidinkielenään on ruotsi, noin 1240 henkilöä. Mutta koko hyvinvointialue on kaksikielinen, koska Pyttis on kaksikielinen kunta, jonka ruotsinkielisiä on 6,8 % (6 % on kunnan kaksikielisyyden raja). Numeerisesti ruotsinkielisiä on Kotkassa enemmän kuin pikkupytissä. Kymmenedalenissa on kolme ruotsalaista koulua: ruotsinkielinen alakoulu Pyttiksessä, ruotsalainen koulu (alakoulu) Kuusankoskella (Kouvola) ja Kotkan ruotsalainen yhteiskoulu, jossa opetusta on esikoulusta oppilaille. Lisäksi näillä paikoilla on ruotsinkieliset päiväkodit ja Valkealassa (Kouvola) Folkhälsanin alaisuudessa uusi kielellinen suihkupäiväkoti. 3 Norra Kymmenedalen ruotsinkieliset juuret juontavat paperitehtaiden kukoistusajasta, kun toimistoissa oli paljon ruotsinkielistä henkilökuntaa, jotka tarvitsivat lapsilleen koulua. Eteläisellä Kymmenedalenilla ollaan taas lähellä Lovisaa ei niin terävällä kielirajalla.

4. Lainsäädännön ansiosta - voimme varmasti kiittää Folketingia sen panoksesta lain valmistelussa - koko Kymmenedalen hyvinvointialue tulee siis olemaan kaksikielinen. Ja täällä harvat, ja minun pitäisi johtaa valiokunnan kokousta ruotsiksi, joka itse asiassa tuntui ensimmäistä kertaa melko epätodelliselta. Valiokunnan varapuheenjohtajana on kokenut juristi, ja yksi jäsenistä on kokenut kuntapoliitikko. Tunsin oloni epävarmaksi kokouksesta, mutta virkamiehet olivat valmistaneet kaiken hyvin, ja loppujen lopuksi se tuntui melkein hauskalta. Hallintojohtaja on tullut tutuksi hallituksessa työskennellessään ja myös kielilautakunta kuuluu hänen vastuualueeseensa, joten se oli minulle turvallista ja hyvää.

Työstämme nyt Kymmenedalen hyvinvointialueen kieliohjelmaa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tärkeintä on kannustaa ruotsalaisia ​​potilaita/asiakkaita käyttämään äidinkieltään, jotta henkilökunnalla on mahdollisuus harjoitella ja että henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua ruotsinkieliseen koulutukseen. Suhtaudumme ruotsiin pienenä vähemmistökielenä täällä alueella hyväntahtoisesti, ja itse näen roolini diplomaattisena. Halutaan kaikin tavoin välttää täällä kielitaisteluja ja säilyttää tämä myönteinen asenne ja samalla työskennellä ruotsinkielisten oikeuden puolesta saada palvelua äidinkielellään. Käytännössä se koskee esimerkiksi ruotsin kielen käyttöä lastenneuvonnassa ja kouluterveydenhuollossa, hoitokodeissa, mahdollisuus tarjotaan esimerkiksi ruotsin kielen psykologisiin tutkimuksiin (kuten palvelujen hankintaan) ja erityishoitoon. ruotsiksi. Lisäksi meillä on päivystäviä ruotsinkielisiä asiakkaita ja Kotkan synnytysosastolla, esimerkiksi Lovisalaisia, jotka valitsevat Kotkan. Joten olisi tervetullutta investoida ruotsiksi siellä olevaan henkilöstöön. Keskusteltiin myös siitä, että henkilöstön nykyinen kielitaito pitäisi kartoittaa, koska ruotsin taitoa voi olla enemmän kuin tiedämme. Kaksikielisillä hyvinvointialueilla on SHM:n ohjeistuksesta parhaillaan käynnissä selvitys valmiudesta tarjota palvelua ruotsiksi, tulosten pitäisi olla saatavilla syksyllä.

Mielenkiintoinen osa kieliohjelmaa on kokouspöytäkirjojen ja esityslistan kääntäminen. Kaiken kääntäminen on aikaa vievää ja kallista, se ei toimi esim. hallitustyössä, koska esityslista kannattaa lähettää käännettäväksi ennen sen valmistumista, koska kokouksia järjestetään niin usein.

5. Nyt ehdotetaan tehdä samanlainen kompromissi kuin Pohjanmaalla, kääntää otsikot ja päätökset, mutta ei kaikkea tekstiä. Ja että suomenkielinen versio on juridisesti kantava, mikäli versiot vaihtelevat ajallisista ja käännösteknisistä syistä. Henkilökohtaisesti uskon, että tämä on järkevää.

Tulee olemaan intensiivinen syksy politiikassa valtuuston, hallituksen ja kielitoimikunnan kanssa. Lisäksi minut valitaan hallituksen asettamaan talouspoliittiseen 6. työryhmään, joka yhdessä johtavien virkamiesten kanssa laatii ohjelman, jolla onnistutaan leikkaamaan ensi vuoden budjettia vähintään 20 miljoonalla eurolla - samaan aikaan palkkojen kanssa. ja kulut nousevat. Mielenkiintoista ja haastavaa työskennellä tämän sosiaali- ja terveysalan parissa! Olen siis itse elävä esimerkki siitä, kuinka tuoreena poliitikkona voi saada monia tehtäviä myös melko pienen puolueemme sisällä. Toivottavasti se voi olla inspiraationa monille suomalaisruotsalaisille ja monille naisille - jopa minä onnistuin siellä komiteassa 5/7 miehen joukossa, mukaan lukien virkamiehet, joista kolme on lakimiehiä :)

Suhtautukaa suurella ymmärryksellä tähän kirjoittajaan. Kirjoitus on vilpitön. Hän on uusi tässä hommassa ja kuvittelee että pakkoruotsin puolustamista voi rehellinenkin ihminen tehdä. Pyydän anteeksi häneltä jo etukäteen tämän kirjoituksen käyttöä, mutta rehellisyys tällä alueella on suorananinen IHME.

1. Koska olin ainoa, joka valittiin valtuustoon äidinkielenäni ruotsi, minusta tuli tämän valiokunnan puheenjohtaja. Ja siitä tuli lottovoitto tai siunaus pienelle puolueryhmällemme, sillä puheenjohtajuus antaa pääsyn hyvinvointialueen hallitukseen, osallistumis- ja puheoikeus.
Puheenjohtajuuteen siis riiitti että on porukan ainoa ruotsinkielinen. Muilla meriiteillä ei ollut merkitystä 0,76%:n ruotsinkielisessä maakunnassa
.
2. Kymmenedalenissa 0,8 % väestöstä äidinkielenään on ruotsi, noin 1240 henkilöä. Mutta koko hyvinvointialue on kaksikielinen, koska Pyttis on kaksikielinen kunta, jonka ruotsinkielisiä on 6,8 %.
Hän vain toteaa annetut faktat kommentoimata sitä, että onko siinäå mitään järkeä.
(6 % on kunnan kaksikielisyyden raja joka Pyttiksessä lähestyy vauhdilla. "Lait" joilla "oikeus"ministeri vie vielä voimassa olevien lakien vastaisenkin tahtonsa läpi silmät hehkuen on oikeudesta kaukana.)


Kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin.
"Oikeus"ministeri on antanut ymmärtää, että jotenkin tämän säädöksen perusteella kymenlaaksosta tulee 0,76 prosentilla ruotsinkielisiä pysyvästi kaksikielinen.
3. Norra Kymmenedalen ruotsinkieliset juuret juontavat paperitehtaiden kukoistusajasta, kun toimistoissa oli paljon ruotsinkielistä henkilökuntaa, jotka tarvitsivat lapsilleen koulua.
Koskahan tämä mahtoi tapahtua?
4.Lainsäädännön ansiosta - voimme varmasti kiittää Folketingia sen panoksesta lain valmistelussa - koko Kymmenedalen hyvinvointialue tulee siis olemaan kaksikielinen.
Kiittämisen sijaan olemme ihmetelleet mitä se folktinget oikein puuhastelee? Nyt sekin alkaa avautua.
5. Nyt ehdotetaan tehdä samanlainen kompromissi kuin Pohjanmaalla, kääntää otsikot ja päätökset, mutta ei kaikkea tekstiä. Ja että suomenkielinen versio on juridisesti kantava, mikäli versiot vaihtelevat ajallisista ja käännösteknisistä syistä.
Elikkä ei edes Österbottenissa pystytä elämään oikeasti kaksikielisesti, mutta muilta sitä vaaditaan.
6. työryhmään, joka yhdessä johtavien virkamiesten kanssa laatii ohjelman, jolla onnistutaan leikkaamaan ensi vuoden budjettia vähintään 20 miljoonalla eurolla - samaan aikaan palkkojen kanssa. ja kulut nousevat.
Koskahan tämä rehellinen ihminen rupeaa laskemaan sitä, että montako ihmistä jää kokonaan hoitamatta tämän kaksikielisyyshömpän kulujen takia vai oppiiko tavoille nopeastikin ja jättää tällaiset turhat pohdinnat?
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 07.01.2024 13:45. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Tältä näyttää kun rehellinen ihminen joutuu ruotsimafian pyöritykseen

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 08.06.2023 23:41

Pyhtään ruotsinkieliset 
.................0-17....65-90-...0-17/yli 65...Yli 80...Yli 80/0-17...65-69...70-74....75-79.....80-84...85-89...90 -
           
1992........117.......176.........66.5%..........52........44.4% .........52.........38..........34..........29......18.......5
1997........117.......178.........65.7%..........53........45.3%...........50.........44..........31..........25......19.......9
2002........107.......172.........62.2%..........51........47.7%...........46.........40..........35..........24......19.......8
2007..........90.......160.........56.3%..........51........56.7%...........39.........39..........31..........26......13.....12
2012..........76.......164.........46.3%..........48........63.2%...........44.........38..........34..........27......17.......4
2017..........66.......161.........41.0%..........53........80.3%...........35.........41..........32..........29......17.......7
2022..........57.......152.........37.5%..........55........96.5%...........31.........32..........34..........29......19.......7

Olen koko päivän pähkäillyt tätä Pyttiksen hommaa ja yrittänyt löytää siitä edes hiukan järjen valoa, mutta turhaan.
Olen nyt noukkinut tähän ensinnäkin Pyttiksen väkimäärät iän mukaan (punaiset sarakkeet) ja vertailuprosenttisarakkeet (vihreällä).

Ensimmäinen vertailu on 0-17-vuotiaiden määrä/yli 65 vuotiaat.
1992 lapsia ja nuoria on ollut 117 eli 66,5% yli 65-vuotiaiden määrästä.
2022 heidän määränsä on pudonnut 37,5 prosenttiin.

Yli 80-vuotiaita oli 1992 44% lasten määrästä, mutta 2022 he olivat lähes tasoissa. Lapsia ja nuoria oli 57kpl ja yli 80-vuotiaita oli 55 kpl eli heitä oli jo 96,5% lasten määrään verrattuna.

Näiden lukujen valossa veisi viitisen vuotta ennen kuin Pyttis sukeltaa alle viimeisen laissa mainitun yksikielisyysrajan eli 6%.
Tosin laki ei Suomessa ole sellainen juttu jota myöskin etuoikeutettujen odotetaan noudattavan, joten mielenkiinnolla odotellaan miten oikeuslaitos tämän ongelman hoitaa.

Ajattelin myös. että ehkä Pyttiksen tilanteessa ovat muutkin kaksikieliset kunnat, sillä onhan Pyttiskin kumminkin muutamalla sadalla ruotsinkielisellään kammannut kotiin melkein pari miljoonaa kaksikielisyysrahaa yhdeksässä vuodessa.

Tuli mieleen että tilanne on ehkä sama koko kentällä, ja otin esiin koko Suomen ruotsinkielisten luvut.

KOKO MAAN RUOTSINKIELISET
.................0-17....65-90-...0-17/yli 65...Yli 80...Yli 80/0-17...65-69...70-74....75-79.....80-84...85-89...90 -
             
1992.......62260..60447...103.0%......16531.....26.6%........16568....14893....12455....9773....4815...1943
1997.......63181..59767...105.7%......17261.....27.3%........15180....14861....12465....9102....5831....2328
2002.......62432..58382...106.9%......18020.....28.9%........13818....13880....12664....9470....5553....2997
2007.......62258..60118...103.6%......19295.....31.0%........15841....12811....12171....9933....6129....3233
2012.......61581..67115.....91.8%......20236.....32.9%........20727....14785....11367....9776....6677....3783
2017.......60843..72395.....84.0%......20329.....33.4%........19384....19413....13269....9339....6774....4216
2022.......60607..75115.....80.7%......22042.....36.4%........17401....18207....17465..10998....6559....4485

Ensimmäinen vertailu on 0-17-vuotiaiden määrä/yli 65 vuotiaat.
1992 lapsia ja nuoria on ollut 62260 eli hiukan enemmän kuin yli 65-vuotiaita, joita oli 60447.
2022 heidän määränsä on pudonnut yli viidellä tuhannella, eli 80,7 prosenttiin.

Yli 80-vuotiaita oli 1992 16531 kpl eli 26,6% lasten määrästä, mutta 2022 he jo nousseet 22042 kappaleeseen eli 36,4%:iin lasten määrään verrattuna.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 07.01.2024 15:18. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Tältä näyttää kun rehellinen ihminen joutuu ruotsimafian pyöritykseen

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 07.01.2024 14:08

Tulen pitämään tarkasti silmällä tätä Kymenlaakson tilannetta, enkä ainakaan näillä näkymin käsittele sitä "kaksikielisenä" tilastoissani.
Uudet luvut julkaistaneen olemassa olevan käytännön mukaan sopivasti aprillipäivänä.

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Tältä näyttää kun rehellinen ihminen joutuu ruotsimafian pyöritykseen

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 07.01.2024 23:17

Pyhtää ja Kymenlaakson alueen "kaksikielisyys" on vähän samalainen leikki-kaksikielisyyden näytelmä kuin mitä on Vantaan ja Vantaa-Keravan alueen "kaksikielisyys".
Kaksikielisiä löytyy jonkin verran, mutta aidosti ruotsinkielisiä voi jo olla vaikeampi löytää. Mutta ei hätää, surut on opetettu vaatimaan ja näyttelemään kaksikielisyys-näytelmän rooleissa; vaadi, vaadi ja edelleen vaadi "ruotsalaista palvelua", älä puhu suomea, vaikka kuinka osaisit!

Surujen vaatimuksiin ruotsinkielisestä palvelusta voidaan suostua, kunhan se TOTEUTETAAN TULKKIPALVELUN AVULLA. Toinen mahdollisuus on se, että surut palvelevat toinen toisiaan ruotsiksi. '
Jompi kumpi: surut joka palvelevat toinen toisiaan tai käytetään tulkkeja.
Suomenkielisiä ei enää pidä ruotsin kielellä vaivata. Pakkoruotsi on lakkautettava tarpeettomana ja turhana kielenä.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Tältä näyttää kun rehellinen ihminen joutuu ruotsimafian pyöritykseen

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 18.02.2024 18:46

Kurkkaammepa hänen kuulumisiaan välillä. Kyllähän ruotsinkielisiä psykologeja maassa on tarpeeksi, joten osa joutaakin politikoimaan.
Varsinkin 0,76%:n ruotsinkielisen Kymenlaaksossa.
KD-nuoren äidistä aluevaltuutetuksi

Tätä kirjoittaessa istun lempikahvilassani Kouvolassa hengähtämässä tiiviin Kymenlaakson aluehallituksen kokouksen jälkeen. Vaikka minulla ei ole äänestysoikeutta aluehallituksessa, niin pääsen puhe- ja läsnäolo-oikeudella osallistumaan keskusteluihin, ja tänään olikin jo tiukkaa keskustelua ja erimielisyyksiä. Aiheena päätösesitys aluevaltuuston hyvinvointialueen johtajan valinnan seuraavista askelista.

Poliittinen kiinnostukseni alkoi yhteiskuntaopin tunneilla peruskoulun yhdeksännellä luokalla, mutta en ole ollut aktiivinen politiikassa, ennen kuin innostui lisää tyttäreni myötä. Annika oli kaksi vuotta KD:n nuorisojärjestön puheenjohtaja, ja on nyt Euroopan nuorten neuvostoa varapuheenjohtajana ym, ja keskustelemme hyvin paljon perheenä politiikasta. Rohkaistui sitten itsekin osallistumaan viime kesän kuntavaaleihin, jossa jäin yhden sijan päähän varavaltuutetun paikasta. Tämän vuoden tammikuun aluevaaleissa tulinkin sitten valituksi aluevaltuuston. Ja sain kansalliskielilautakunnan puheenjohtajuuden, jonka takia pääsen aluehallituspöytään.

Minulla on nyt siis peräti kaksi kuukautta aktiivista poliittista luottamustoimiuraa takanani, ja haluan innostaa teitä muita naisia myös mukaan politiikkaan! Tämä on todella kiinnostavaa, ja vaikutusmahdollisuudet ovat suuret. Itse olen toiminut samaisessa Kymenlaaksossa lääkärinä n 25 vuotta, josta monia vuosia myös ylilääkärinä. Mutta koen jo nyt, että politiikan kautta pystyn vaikuttamaan huomattavasti enemmän hyvinvointialueemme asioihin. Meidän ryhmämme on pieni: 2 KD:n edustajaa 58:sta aluevaltuutetusta. Mutta olemme kumpikin valtuutettu hyviä tekemään yhteistyötä ja verkostoidumme ahkerasti, ja viimeksi tänään huomasin kuinka samoja asioita ajavia löytyy täysin puoluekannasta riippumatta. Koen myös hyvin tärkeäksi, että on hyvät suhteet puolueen sisällä muihin, ihan kansanedustajiin ja puoluetoimistoon asti. Mahdollisuudet saada neuvoja ja keskustella asioista kokeneiden kanssa ovat hyvät pienessä puolueessa.

Naisjärjestössämme kynnys on myös sopivan matala, ja on helppo ottaa yhteyttä ja ideoida yhdessä asioita. Toivon että aktivoituisimme enemmän KD-naisina myös Kymenlaaksossa ja Kaakossa, koska meillä on oikeasti paljon annettavaa. Tällä hetkellä tehdään hvyinvointialueilla suuria päätöksiä heikoimpiamme asioista, sekä myös sote-alan henkilöstöön liittyvistä asioista. Joudumme tekemään vaikeita taloudellisia päätöksiä, mutta silloin korostuu se KD-naisille tyypillinen “suurisydämisyys”, jossa pyrimme silti konkreettisten raamien sisällä huomioimaan heitä jotka eivät muuten tule riittävästi kuulluksi.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Tältä näyttää kun rehellinen ihminen joutuu ruotsimafian pyöritykseen

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 18.02.2024 19:50

https://www.kdlehti.fi/2022/01/25/nuori ... tuustossa/

Kristillisten Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen siis nappasi 297 ääntä Kymenlaakson sote-vaaleissa

Vastaa Viestiin