vapaakielivalinta.fi

Sari Multala kok.
Sofia Vikman kok.
Santeri Lohi kok. (siht.)

Sakari Puisto ps.
Laura Huhtasaari ps.
Erkki Seppänen ps. (siht.)

Mikko Ollikainen rkp.
Mikaela Nylander rkp.
Alexander Junell rkp. (siht.)

Kati Nummensalo kd.
Sari Kumin kd.
Hannele Saari kd.

https://valtioneuvosto.fi/hallitusneuvo ... ganisaatio

Ruotsin kielen opiskelu on muutettava vapaaehtoiseksi kaikilla koulutusasteilla.


Jokseenkin eri mieltä
Sari Multala
Kok.
On hyvä, että myös toista kotimaista kansalliskieltä opiskellaan.
Kielten opiskelu auttaa myös muiden kielten oppimisessa.

Jokseenkin eri mieltä
Sofia Vikman
Kok.
Suomi on jatkossakin kaksikielinen maa. Valinnaisuutta voidaan lisätä, mutta pakollisuuttakin tarvitaan edelleen. Suomalaisten koululaisten pitäisi osata nykyistä paremmin ja monipuolisemmin kieliä, koska työelämä kansainvälistyy huimaa vauhtia.


Jokseenkin samaa mieltä (vain!)
Sakari Puisto
PS
(Ei tarkennusta)

Täysin samaa mieltä
Laura Huhtasaari
PS
(Ei tarkennusta)


Jokseenkin eri mieltä
Kati Nummensalo
KD
Meillä on kaksi virallista kieltä, suomi ja ruotsi. On alueita ja ammatteja, joilla molempien kielten osaaminen on välttämätöntä.

Jokseenkin samaa mieltä(?)
Sari Kumin
KD
Kaksikielisessä maassa on hyvä osata edes ruotsinkielen alkeet jotta voi esimerkiksi työssään kohdata toisella kotimaisella kielellä puhuvan edes auttavasti puhuen.


Täysin eri mieltä
Mikko Ollikainen
RKP
Meillä on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi.
On rikkaus osata monta kieltä. Se antaa laajempien työmahdollisuuksien lisäksi paremman ymmärryksen eri kulttuureista.
Natokeskustelu on todistanut sen että Ruotsi on meidän läheisin maa ja pohjoismainen yhteistyö ei ole vuosikymmeniin ollut niin hyvää kuin se on nyt.
Se että kielten opiskelu olisi valinnaista merkitsee useimmiten että kieltenopiskelu vähenee, mikä näkyy esim saksan ja ranskan opiskelun suhteen.

Täysin eri mieltä
Mikaela Nylander
RKP
(Ei tarkennusta)

Väitteeseen

"Ruotsin kielen opiskelu on muutettava vapaaehtoiseksi kaikilla koulutusasteilla."

neuvottelijat vastasivat siis

Kokoomus:
Jokseenkin eri mieltä
Jokseenkin eri mieltä

PS
Jokseenkin samaa mieltä
Täysin samaa mieltä

KD
Jokseenkin eri mieltä
Jokseenkin samaa mieltä

RKP
Täysin eri mieltä
Täysin eri mieltä


Periaatteessa pakosta pitäisi siis tällä porukalla jo päästä tinkimään.

Mutta mikä muu voi neuvottelujen tulos olla kuin lisää pakkoruotsia?

Neljä vuotta sitten tuo Nylander sai vastaavassa työryhmässä juonittua pakkoruotsin palauttamisen yo-kirjoituksiin.

Pääsikö Mikaela Nylander eduskuntaan? Mielestäni ei päässyt, mutta on ehkä päässyt neuvottelemaan asiasta, koska on erittäin voimakastahtoinen nainen!

Rkp:n edustajan kommentti on epätosi. Mikään ei puolla ruotsin kielen pakollisuutta, vaikka Suomi ja Ruotsi olisivat molemmat Naton jäseniä. Naton kieli on ilman muuta englanti!

Perussuomalaisten neuvottelijat pystyvät kaataamaan kaikkien väittämät! Mikään syy, joita muut nostavat esille, ei pidä paikkaansa. Ainoastaan "ruotsia on hyvä osata!" voisi käydä.

Mitä tulee edellisten pakkoruotsin kaatoyritysten suhteen, niin silloin sivistyvaliokunnan puh. johtajana toiminuyt Raija Vahasalo (kok) perusteli pakkoruotsia syyllä, että ruotsinkielisten palveluja ei pystytä hoitamaan ilman pakkoruotsia eli valinnaisuus ei sopinut kokoomukselle. Suomenkieliset saivat ruotsinkielisten palvelijan tehtävän!!! Vahasalo jäi päätöksen jälkeen olevissa vaaleissa Kirkkonummelta valitsematta eduskuntaan.
Samoissa vaaleissa kokoomuksen ruotsinkielisiä silloin johtanut Kimmo Sasi putosi myös eduskunnasta, eikä tullut myöskään valituksi kokoomuksen listoilta Euroopan parlamenttiin. Hän siirtyi Vaasaan Rkp:n asianhoitajaksi ja sai palautettua ympärivuorokautisen päivystyksen Vaasaan.

Nyt Kokoomuksen ruotsinkielisiä johtava Sture Fjäder kuvitteli menevänsä läpi eduskuntavaaleissa. Vaan eipä mennyt! Akavan kentällä tunnettuutta hankkinut Fjäder sai vaaleissa runsaat 800 ääntä ja jäi siis valitsematta. Toinen kok. ruotsinkielisten ehdokas Martin Paasi pääsi läpi yli 4000 äänellä. Hän kannattaa ruotsin kielen valinnaisuutta tai ainakaan hän ei kerro sitä vastustavansa.

Ryhmän KD-edustaja Kumin on eronnut puolueesta ja jättänyt neuvottelut:

Kristillisdemokraateilla on Suomen poliittisen kentän hienoin ohjelma ja paras arvopohja, mutta puolue hirttäytyy uskontoon ja tekee politiikkaa sen varjossa. Olen tosi surullinen, mutta en nähnyt muuta ratkaisua, vastaa Kumin.

Kristillisdemokraatit on puolueena koko 2000-luvun käynyt sisäistä kamppailua siitä, onko puolue uskontopuolue vai eurooppalaiseen kristillisdemokraattiseen perinteeseen kiinnittyvä yleispuolue.

– Enemmistö puolueessa haluaisi olla rohkeasti kristillisdemokraatti ja jättää Raamatun ja uskonnollisen argumentaation politiikassa sivuun, sanoo Kumin.