Kaikki Suomen paremmat työpaikat kuuluvat ensisijaisesti suruille.

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Kaikki Suomen paremmat työpaikat kuuluvat ensisijaisesti suruille.

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 19.04.2023 13:44

https://www.hbl.fi/artikel/0554bdc9-39d ... bde6fb2725

SFP i Kyrkslätt rasar mot nya utbildningsdirektören: Kan inte tillräckligt bra svenska

Det kokar inom SFP i Kyrkslätt. Enligt partiet kan nya direktören som leder svenska utbildningen inte ens berätta kort om sig själv på svenska.

Anders Adlercreutz (SFP) leder Kyrkslätts kommunfullmäktige. Han berättar att partiet är missnöjt med kommunens rekrytering av ny utbildningsdirektör.
I en insändare i tidningen Kirkkonummen Sanomat lyfter tretton SFP:are fram att kommunens nya utbildningsdirektörs kunskaper i svenska är så bristfälliga att hon inte kan sköta sitt jobb.
Utbildningsdirektören leder både den finska och svenska utbildningen i Kyrkslätt och enligt insändaren kunde ingendera av de två finalisterna berätta om sig själva kort på svenska. Sammanlagt sökte sju personer jobbet.
Bland insändarens undertecknare finns bland annat riksdagsledamoten och Kyrkslätts kommunfullmäktiges ordförande Anders Adlercreutz. Han berättar att SFP under rekryteringen lyft fram brister i processen.

SFP Kyrkslättissä raivoaa uutta koulutusjohtajaa vastaan: Ei osaa tarpeeksi ruotsia

Kirkkonummen RKP:ssä kiehuu. Puolueen mukaan ruotsalaista koulutusta johtava uusi johtaja ei voi edes lyhyesti esitellä itseään ruotsiksi.
Ruotsin kansanpuolue Suomessa

Anders Adlercreutz (SFP) johtaa Kyrkslättin kunnanvaltuustoa. Hän kertoo puolueen olevan tyytymätön kunnan uuden opetusjohtajan rekrytointiin.
Kolmetoista SFP:n jäsentä korostaa Kirkkonummen Sanomien lausunnossa, että kunnan uuden koulutusjohtajan ruotsin kielen taito on niin puutteellinen, ettei hän pysty hoitamaan työtään.
Opetusjohtaja johtaa sekä suomen- että ruotsinkielistä koulutusta Kyrkslättissä, ja esittäjän mukaan kumpikaan finalisteista ei osannut kuvailla itseään lyhyesti ruotsiksi. Tehtävään haki yhteensä seitsemän henkilöä.
Hakijan allekirjoittajia ovat kansanedustaja ja Kyrkslättin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anders Adlercreutz. Hän kertoo, että SFP toi rekrytoinnin aikana esiin puutteita prosessissa.

https://www.kirkkonummensanomat.fi/neo/ ... 171dfd72fb

KIRKKONUMMI

Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta valitsi kokouksessaan tiistaina 4.4. uuden opetusjohtajan. Lautakunta valitsi virkaan kasva­tus­tie­teiden maisteri, EMBA Astrid Kauberin. Kasva­tus­tieteen maisteri Arto Jormalainen valittiin varalle.

Määräaikaan mennessä hakemuksia tuli yhteensä seitsemän. Hakijoista viisi oli kelpoisia tehtävään. Heidät kutsuttiin videotehtäviin, ja kaikki viisi etenivät myös ryhmä­haas­tat­teluun. Kutsutuista viidestä hakijasta neljä saapui haastatteluun.

Ryhmätehtävien jälkeen kolme hakijaa päätettiin lähettää edelleen sovel­tu­vuu­sar­vi­ointiin. Sovel­tu­vuu­sar­vi­oinnin, ryhmä­haas­tat­telun ja siihen liittyneiden yksilö­teh­tävien, videotehtävien sekä hakemuksista esille tulleiden seikkojen kokonai­sar­vi­oinnin perusteella viimeiseen vaiheeseen, yksilö­haas­tat­te­luihin, valittiin hakijoista kaksi – Kauber ja Jormalainen.

Ryhmä- ja yksilö­haas­tat­te­luita seurasivat ja toteuttivat sivis­tys­joh­tajan ja hallin­to­pääl­likön lisäksi yksi sivistyksen palvelualueen johtoryhmän jäsen sekä sivistys- ja vapaa-aikalau­ta­kunnan, suomenkielisen kasvatus- ja koulu­tus­lau­ta­kunnan ja ruotsin­kie­lisen kasvatus- ja koulu­tus­lau­ta­kunnan puheenjohtajat eri kokoonpanoin.

Lautakunnan kokoukseen osallistui kutsuttuna viimeiseen vaiheeseen päässeet kaksi hakijaa.

Sivistys- ja vapaa-aikalau­ta­kunnan puheenjohtaja Kari Virtanen toteaa, että hakuprosessi oli monivaiheinen, ja tarjosi siten mahdollisuuden arvioida hakijoita heidän eri osaami­sa­lu­ei­densa kautta.

– Kaikilla hakijoilla oli pitkä työkokemus, ja osaamista vaihtelevasti kunnan tai kaupungin opetuksen, sen suunnittelun ja johtamisen eri osa-alueilta. Painotimme valinnassa monipuolista koulu­tus­taustaa, osaamista erityisesti kehittämisen tehtävistä koulutuksen alueella, laaja-alaista näkemystä opetusjohtajan tehtä­vä­kenttään sekä talou­so­saa­misen näkökulmaa.
Väärin painotettu siis! Ilmeisesti loppujen viiden joukossa olisi ollut joku joka olisi osannut ruotsia, eli selkeästi pätevin tähän työhön.

Lukujen valossa viran vaatiminen ruotsinkieliselle (koska kenenkään muun kielitaito ei kelpaa) on sieltä ja syvältä.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana alle kouluikäisten ruotsinkielisten määrä Kirkkonummella on pudonnut 30,6% ja 7-17-vuotiaiden määrä 9%.
Ruotsinkielisten kokonaismäärä Kirkkonummella on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana 402 henkilöllä eli noin 40 surua/vuosia ja viime vuonna peräti -96 kpl, eli alamäki sen kun kiihtyy.
Yli 65-vuotiaiden surujen määrä sen sijaan on lisääntynyt yli 17%, eli hekään eivät tietenkään ole enää työpaikkojen tarpeessa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaikki Suomen paremmat työpaikat kuuluvat ensisijaisesti suruille.

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 19.04.2023 19:29

On hiton kallista lystiä tämä kaksikielisyys.
https://svenska.yle.fi/a/7-10032736

Under sitt förra möte valde bildnings- och fritidsnämnden i Kyrkslätt en ny utbildningsdirektör. Men valet var inte enhälligt. SFP:s representanter i nämnden anmälde avvikande åsikt i beslutet.

Astrid Kauber som har varit tjänsteförrättande utbildningsdirektör valdes av nämnden till utbildningsdirektör. Martin Valtonen från SFP lämnade ett motförslag. Där föreslog han att tjänsten ledigförklaras på nytt eftersom ingen av de sökande hade de kunskaper i svenska som arbetsuppgifterna kräver och därför uppfyller de inte behörighetskraven.

Trots det valde majoriteten av nämnden att gå vidare med valet. Då meddelade Valtonen och partikamraterna Patrik Lundell och Merja Tarkiainen att de lämnar avvikande åsikt.

– Orsaken var också att anställningsprocessen överhuvudtaget skötts ensidigt. Man hade överhuvudtaget inte satt ut annonsen på svenska, utan bara på finska. Redan det visar att man medvetet letade efter en enspråkig lösning för en tvåspråkig situation, säger Patrik Lundell (SFP) som också är medlem i kommunfullmäktige.

Man har letat efter en enspråkig lösning för en tvåspråkig situation
― Patrik Lundell, SFP

Han och de andra SFP:arna har svårt att förstå hur det i praktiken ska gå att sköta tjänsten utan att kunna svenska. Enligt Lundell efterfrågades det i den ursprungliga annonsen språklig kompetens på finska och svenska, men på nämndmötet menade föredragande, bildningsdirektör Eeva-Kaisa Ikonen att det inte behövs svenska för att sköta tjänsten.

– Nu valdes en chef för bildningen som inte talar svenska. Det känns bisarrt, är man chef för de svenska lärarna ska de kunna kommunicera med en på sitt eget känslospråk om vad de behöver och vad de behöver hjälp med.
Normal praxis att finska tjänster annonseras på finska

Bildningsdirektör Eeva-Kaisa Ikonen vill inte kommentera nämndens beslut före ärendet behandlats vidare nästa måndag. Men hon säger att det är normal praxis i kommunen att bara annonsera på finska när det gäller tjänster som klassas som finskspråkiga.

– Det var en överraskning för mig, men så gör vi. Jag ansvarar inte själv för att lägga ut annonserna, men de har publicerats på Kuntarekry, på arbetsförmedlingens sajt och har lagts ut på Linked in. Och så har vi bett våra nämnder att sprida informationen om att tjänsten är ledigförklarad i sina nätverk, säger Ikonen.

Hon säger att det man i första hand letade efter nu var kunskaper i ledarskap och ekonomi. Språkkunskaper skulle ha varit ett plus.

– Förstås är kunskaper i svenska eller andra språk bra, men vi har redan en tjänsteman som kan svenska som har ansvar för de svenska skolorna och den svenska lärstigen.
Nya direktörer och chefer

Ikonen säger att serviceområdet för bildning nyligen har omorganiserats. Hon tror att alla ännu inte har hunnit bekanta sig med hur den fungerar.

Tidigare har den svenska utbildningen och den svenska småbarnspedagogiken haft en egen direktör. På den finska sidan har det funnits en direktör för småbarnspedagogik och en för utbildning. Nu slås den svenska och finska förvaltningen ihop så att det finns en direktör för småbarnspedagogik och en direktör för utbildning. Under utbildningsdirektören finns sedan en utbildningschef för den svenskspråkiga utbildningen och under direktören för småbarnspedagogiken finns en chef för småbarnspedagogik på svenska.

Överst i hierarkin, ovanför alla andra direktörer och chefer finns sedan bildningsdirektören, alltså Ikonen. Syftet med omorganisationen är att effektivera förvaltningen och undvika dubbelarbete.
Inte första gången språkfrågan lyfts i Kyrkslätt

Språkliga aspekter har också tidigare spökat vid utnämningar inom bildningssektorn i Kyrkslätt. När bildningsdirektör Eeva-Kaisa Ikonen valdes för några år sedan diskuterades också om hennes kunskaper i svenska var tillräckliga för att kunna bereda ärenden på svenska. Den dåvarande kommundirektören Tarmo Aarnio hade föreslagit att Mikael Flemmich som tillfälligt skött tjänsten som bildningsdirektör skulle väljas till ordinarie, men kommunstyrelsen gick emot rekommendationen och valde istället Ikonen.

Kyrkslättien opetus- ja virkistyslautakunta valitsi viime kokouksessaan uuden opetusjohtajan. Mutta valinta ei ollut yksimielinen. SFP:n edustajat komiteassa esittivät päätöksessä eriävän mielipiteen.

Toimikunta valitsi opetusjohtajaksi vt. opetusjohtaja Astrid Kauberin. Martin Valtonen SFP:stä teki vastaehdotuksen. Siellä hän ehdotti, että virka julistettaisiin uudelleen avoimeksi, koska yksikään hakijoista ei osannut tehtävien edellyttämää ruotsin kieltä ja siksi he eivät täytä kelpoisuusvaatimuksia.

Siitä huolimatta valiokunnan enemmistö päätti jatkaa vaaleja. Sitten Valtonen ja puoluetoverit Patrik Lundell ja Merja Tarkiainen ilmoittivat esittävänsä eriävän mielipiteen.

- Syynä oli myös se, että työsuhdeprosessi hoidettiin yksipuolisesti. Ilmoitusta ei ollut laitettu lainkaan ruotsiksi, vaan vain suomeksi. Tämä jo osoittaa, että kaksikieliseen tilanteeseen haettiin tietoisesti yksikielistä ratkaisua, sanoo Patrik Lundell (SFP), joka on myös kunnanvaltuuston jäsen.

He ovat etsineet yksikielistä ratkaisua kaksikieliseen tilanteeseen
― Patrik Lundell, SFP

Hänen ja muiden SFP:iden on vaikea ymmärtää, miten palvelua käytännössä voidaan hallita ilman ruotsin kielen osaamista. Lundellin mukaan alkuperäisessä ilmoituksessa vaadittiin suomen ja ruotsin kielitaitoa, mutta hallituksen kokouksessa esittelijä, opetusjohtaja Eeva-Kaisa Ikonen totesi, että ruotsia ei tarvita viran hoitamiseen.

– Nyt kokoonpanoon valittiin manageri, joka ei puhu ruotsia. Tuntuu oudolta, jos olet ruotsalaisten opettajien johtaja, heidän pitäisi pystyä kommunikoimaan kanssasi omalla tunnekielellään (nyyh -nyyh!)/HH siitä, mitä he tarvitsevat ja missä he tarvitsevat apua.
Normaali käytäntö on, että suomalaisia ​​palveluita mainostetaan suomeksi

Opetusjohtaja Eeva-Kaisa Ikonen ei halua kommentoida lautakunnan päätöstä ennen kuin tapausta käsitellään jatkossa ensi maanantaina. Mutta hän sanoo, että kunnassa on normaali käytäntö, että suomenkielisiksi luokitelluista palveluista mainostetaan vain suomeksi.

- Se oli minulle yllätys, mutta niin me teemme. En itse ole vastuussa ilmoitusten laittamisesta, mutta ne on julkaistu Kuntarekryssä, työvoimatoimiston nettisivuilla ja julkaistu Linked in. Ja siksi olemme pyytäneet valiokuntiamme levittämään verkostoissaan tietoa, että paikka on julistettu avoimeksi, Ikonen sanoo.

Hän kertoo, että nyt haettiin ensisijaisesti johtamis- ja taloustaitoja. Kielitaidot olisivat plussaa.

- Ruotsin tai muiden kielten taito on toki hyvä, mutta meillä on jo ruotsinkielinen virkamies, joka vastaa ruotsin kouluista ja ruotsin oppimispolusta.
Uudet johtajat ja johtajat

Ikonen kertoo, että koulutuspalvelualue on hiljattain organisoitu uudelleen. Hän uskoo, että kaikki eivät ole vielä ehtineet perehtyä sen toimintaan.

Aiemmin ruotsalaisella koulutuksella ja varhaiskasvatuksella on ollut oma johtaja. Suomen puolella on ollut varhaiskasvatuksen johtaja ja yksi kasvatuksen johtaja. Nyt Ruotsin ja Suomen hallinnot yhdistetään siten, että on varhaiskasvatuksen johtaja ja opetusjohtaja. Opetusjohtajan alaisuudessa toimii ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen johtaja ja varhaiskasvatuksen johtajan alaisuudessa ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen johtaja.

Hierarkian huipulla, kaikkien muiden johtajien ja johtajien yläpuolella, on koulutusjohtaja eli Ikonen. Uudelleenjärjestelyn tarkoituksena on tehostaa hallintoa ja välttää päällekkäistä työtä.
Ei ensimmäinen kerta, kun kielikysymys nostetaan esille Kyrkslättissä

Kielelliset näkökohdat ovat kummitelleet myös aiemmin Kyrkslättien koulutusalan nimityksiä. Kun opetusjohtaja Eeva-Kaisa Ikonen valittiin muutama vuosi sitten, pohdittiin myös, riittääkö hänen ruotsin kielen taitonsa ruotsinkielisten asioiden valmisteluun. Silloinen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio oli ehdottanut, että tilapäisesti opetusjohtajan tehtävää hoitanut Mikael Flemmich valittaisiin varsinaiseksi jäseneksi, mutta kunnanhallitus vastusti suositusta ja valitsi tilalle Ikosen.
Aina vain hauskemmaksi menee tämä surujen sohlaaminen. Jos nyt siis ymmärrän oikein, niin tällä hetkellä virkaa hoitava henkilö valittiin vakituiseksi, mutta nyt hänen kielitaitonsa ei riitäkään, eikä yhdenkään muun hakijan. Voisiko hän jatkaa vt:nä vaikka maailman tappiin kunnes löytyisi suru jolla olisi asiapuolestakin jotain hajua? Lisäksi työpaikkailmoitus oli ollut vain suomeksi, niin että eihän suruilla ole nyt ollut edes mahdollisuutta hakea tätä virkaa????? Vai?

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaikki Suomen paremmat työpaikat kuuluvat ensisijaisesti suruille.

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 20.04.2023 01:35

2015 yritettiin Loviisassa kieroilla suomenkielisille pakkoruotsilla aloitus kouluun ja melkein onnistuikin, mutta sitten nousivat suomenkieliset vanhemmat vastarintaan, ja homma peruuntui.
Loviisassa oli ruotsinkielisiä silloin 41,6%, ja vuonna 2022 vielä 39.4%.

Näin tein Loviisan tilanteesta yhteenvetoa 2017. Tässä vaiheessa koulun aloituskieli oli jo kunnossa ja yksi kielikylpyviritelmäkin siitynyt historiaan.
Loviisassa ei vieläkään uskota, että tappi auki ei kannata lähteä vesille. Kun Loviisan suomenkielisten vanhempien onnistui torpata pakkoruotsi-ennen-englantia-kieroilu ja kielikylpy-yrityskin meni jo kertaalleen kiville viime syksynä, yritetään sitä kumminkin sinnikkäästi elvyttää taas, eli jätetään tappi edes vähän auki. Vesikuorma paatissa on tunnetusti rikkautta ja kyltyyriä ja sivistystä ja historiallinen välttämättömyys ja ennen kaikkea järjen ja loogisen ajattelun riemuvoitto, jonka vain fiksuimmat ja sellaisiksi haluavat käsittävät. Vesilastissa soutaminen kuuluu ehdottomasti kiinteänä osana suomalaiseen identiteettiin - jos ei sovinnolla, niin pakolla sitten, ja valtio kannustaa tätä toimintaa reiluilla tukiaisilla.
https://svenska.yle.fi/artikel/2017/01/ ... ad-smabarn

Katselin Loviisan lukuja kirjanpidostani.
Loviisa oli viime vuonna Manner-Suomen koko väestön kehityksessä sijalla 146 -93 henkilöä/-0,61%. Tämä -93 on 41% yli 25 vuoden keskiarvon -66 - suuntakin on siis selvä.
6j
Kun katsoo Loviisan kehitystä 25 edeltävänä vuotena ymmärtää kyllä, että paniikkia pukkaa jos ruotsin kieli on ainoa elämisen mittari.
1990-2015 Loviisan väkimäärän muutos on ollut -1659 henkilöä. Erityisen suuri kaikilla mittareilla on ollut ruotsinkielisten määrän -1580.
Jokaikisena näistä 25 vuodesta on ruotsinkielisten määrä vähentynyt, keskimäärin -63/vuosi.
Vaikka Loviisassa selvittiin pakkoruotsilla aloittamisesta rimaa hipoen, on tämä hyvä esimerkki siitä miten "joustavia" nämä sadat kielilait ovat surujen käytössä.
Toiseen kielikykpyviritelmään oli sentään ilmoitettu 6 lasta. 9 jäi puuttumaan.

Uusin esimerkki "kielilakien" toimivuudesta on tämä Kirkkonummi. Homman jäädyttämistä perustellaan mm. sillä, että ruotsinkieliset eivät ole pystyneet hakemaan virkaa kun ei ole ollut ilmoitusta ruotsiksi. Niitä "kielilakeja" on ristiin rastiin joka lähtöön ja "kansallis"kielistrategia ja folktinget kaupan päälle.
Vähemmistökieliset pystyvät näihin "lakeihin" nojaten haittaamaan kunnan toimintaa määrättömiin. Tämäkin esimerkki osoittaa ainakin tiukkaa yritystä.
Jos jostain syystä eivät pysty, niin muistetaan miten lyhyen aikaa kolmen ruotsinkielisen kunnan saaminen kaksikielisyysavustusten piiriin kesti 2014. Muutamassa päivässä homma hoitui kun lain mukaan tarkastelujakso oli 10 vuotta.

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Kaikki Suomen paremmat työpaikat kuuluvat ensisijaisesti suruille.

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 20.04.2023 04:05

Paljonko Kirkkonummella on ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä, olisko noin 15 % asukkaista?
Kirkkonummen muuttuminen suomenkielisenemmistöiseksi kunnaksi on tapahtunut aika nopeasti. "Ruotsalaisuuden" ja "ruotsalaisten vallan" kaipuu on suruilla vielä suuri.

Rkp - ruotsalainen kansanpuolue - tässä on kyllä jatkuvasti ihmettelemistä, että miten tämän niminen puolue voi vielä olla toiminnassa Suomessa.
Ja jopa eduskunnassa puoluejaottelussa käytetään ilmaisua "ruotsalainen puolue". Uskomatonta. Ihan kuin olisi vieraan maan puolue suomalaisessa eduskunnassa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaikki Suomen paremmat työpaikat kuuluvat ensisijaisesti suruille.

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 20.04.2023 04:57

Vuonna 1990 Kirkkonummella oli ruotsinkielisiä 23,9% eli 6052 kpl, vuonna 2017 16,6% eli 6519 ja vuonna 2022 15,3% eli 6239.

Missä muussa maassa on äveriäällä pienellä vähemmistöllä oma suuri valtion tukema painostusryhmä jota yritetään esittää eduskunnan veroisena vaikuttajana. Ryhmä, joka on käsinnoukittu tarkoitukseen sopivasti ja leikitään vielä, että tällä olisi jotain tekemistä kunnallisvaalien kanssa. Suruilla on siis 7,5 painostusryhmäläistä takanaan jokaista eduskuntavaaleissa valittua kansanedustajaa kohti.
Jos muilla olisi sama etuus, olisi näitä painostusryhmäläisiä 200 hengen eduskunnan kimpussa 1500 kpl.
https://folktinget.fi/sv/paverkar/polit ... 74434=1047

På Folktingets mottagning i Helsingfors utdelas också Bojan Sonntag-stipendiet. Stipendiet utdelas årligen till någon som utmärkt sig för att främja svenskan i Finland, och årets mottagare är Radio X3M för kampanjen Hurriksi.fi. Ordförande för Svenska Finlands Folktings Garanter r.f Marcus Rantala överräcker priset till kanalchef Alex Fager, producent Magnus Swanljung och musikchef Johan Lindroos.

Marcus Rantala säger att kampanjen Hurriksi.fi är precis vad vi behöver i Finland idag och att synligheten för satsningen blev mycket stor i både finsk- och svenskspråkig media.

- Det är fråga om ett modigt grepp, där man gör fördomarna till ett redskap och en resurs. Det är ett kreativt angreppssätt som ger mycket bättre eftersmak än ältande av negativa prognoser och siande om snar undergång, säger Rantala.


Myös Bojan Sonntagin stipendi jaetaan Folketingetin vastaanotossa Helsingissä. Stipendi myönnetään vuosittain ruotsin kielen edistämisessä Suomessa menestyneelle henkilölle, ja tämän vuoden saaja on Radio X3M Hurriksi.fi -kampanjasta. Ruotsin kansanparlamentin puheenjohtaja Garanter r.f. Marcus Rantala luovuttaa palkinnon kanavajohtaja Alex Fagerille, tuottaja Magnus Swanljungille ja musiikin johtaja Johan Lindroosille.

Marcus Rantala kertoo, että Hurriksi.fi-kampanja on juuri sitä mitä tarvitsemme Suomessa tänään ja että aloitteen näkyvyys oli erittäin korkea niin suomen- kuin ruotsinkielisessä mediassa.

- Kysymys on rohkeasta lähestymistavasta, jossa ennakkoluuloista tehdään työkalu ja resurssi. Se on luova lähestymistapa, josta jää paljon parempi jälkimaku kuin negatiivisten ennusteiden pohtiminen ja välittömän tuhon ennustaminen, Rantala sanoo.
Miten liikuttavaa. Näin näitä toinen toistaan lahjaakkaampi ruotsinkielisiä palkitaan.Tässä on unohdettu mainita, että folktinget palkitsi tempauksen 8000 uudesta ruotsinkielisestä. Odotan yhä kärsivällisesti näitä Tilastokeskuksen lukuihin.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaikki Suomen paremmat työpaikat kuuluvat ensisijaisesti suruille.

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 20.04.2023 05:12

Hupsista! Meinasi unohtua, että tietenkin on sitten eduskunnan säätämien lukuisten ja mahdollisimman sekavien kielilakien lisäksi tämä ruotsinkielisten itse oman kielensä pönkittämiseksi väsäämä raamattu eli kansalliskielistrategia.
Mahtaako missään maassa olla vastaavaa muutaman prosentin vähemmistön kielen pullistelua tukevaa viritelmää?

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Kaikki Suomen paremmat työpaikat kuuluvat ensisijaisesti suruille.

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 20.04.2023 20:21

Onko tämä taas jokin uusi tapaus, jossa kaikkien suomenkielisten pitää nöyrtyä suorittamaan virkamiesruotsi, joka ei sitten kelpaakaan RKP:lle kielitaidoksi, vaan ruotsin osaamista vaativat tehtävät on varattu bättre folkille?

Kuinka kauan tätä röyhkeyttä aiotaan sietää?

Kirkkonummi ei näemmä enää siedä.

Vuosi 2021

https://www.viisykkonen.fi/uutiset/kirk ... eelliseksi
Kirkkonummen kunnanhallitus pitäytyy alkuperäisessä päätöksessään uuden sivistystoimenjohtajan valinnassa, eikä hyväksynyt asiasta tehtyä oikaisuvaatimusta.

Kunnanhallitus piti torstaina ylimääräisen kokouksen, jossa oli esillä vain oikaisuvaatimus.

Kunnanhallitus valitsi kuukausi sitten virkaan Eeva-Kaisa Ikosen, joka toimii Espoon kaupungilla suomenkielisten peruskoulujen ja lukioiden opetuspäällikkönä.

Virkaa haki myös pitkään Kirkkonummen kunnalla työskennellyt Mikael Flemmich, joita hoitaa tällä hetkellä sivistystoimen johtajan tehtäviä väliaikaisesti virkaatekevänä.

Flemmich jätti kunnanhallituksen päätöksestä oikaisupyynnön.

Kunnanhallitus hylkäsi sen äänin 8-5. Äänestystulos oli sama kuin alkuperäisessä päätöksessä, jolla sivistystoimenjohtaja valittiin.

Asiasta on noussut vahva kielipoliittinen kiista. Kirkkonummen sivistystoimenjohtaja vastaa sekä suomenkielisestä että ruotsinkielisestä sivistystoimesta. Vastuualueeseen kuuluvat varhaiskasvatus, koulut sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi.

RKP on vahvasti sitä mieltä, että normaali niin sanottu virkamiesruotsi ei riitä ruotsinkielisen varhaiskasvatus- ja opetustoimen johtamiseen. Kunnanhallituksessa vihreät ovat tukeneet RKP:n näkemyksiä.

RKP:ssä on pidetty Kirkkonummen linjauksia tietynlaisena ennakkotapauksena kaksikielisissä kunnissa.

Valinnassa rannalle jäänyt Flemmich valittiin tällä viikolla Kauniaisten sivistystoimenjohtajaksi.

Hän kertoo Kuntaliiton Kommuntorget-julkaisussa vahvasti harkitsevansa kunnanhallituksen päätöksestä valittamista hallinto-oikeuteen.

Jos päätöksestä valitetaan, sivistystoimenjohtajan valinta ei saa lainvoimaa ja virasta jouduttaneen tekemään määräaikainen, kunnes valitus on käsitelty. Tällaisessa oikeuskäsittelyssä saattaa kulua 1-2 vuotta.
Joko oikeus on käsitellyt RKP:n edellisen kiusantekovalituksen?

2 vuotta jo mennyt

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaikki Suomen paremmat työpaikat kuuluvat ensisijaisesti suruille.

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 20.04.2023 22:21

Raskas taakka tämä kaksikielisyys kun seuraa näiden kaksikielisten kuntien sisäistä riitelyä.
Reilu 100 miljoonaa vuodessa 33 kunnalle ilman velvoitteita helpottaa kuitenkin omalta osaltaan.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Kaikki Suomen paremmat työpaikat kuuluvat ensisijaisesti suruille.

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 09.05.2023 00:54

Kirkkonummi taas huomion
kohteena

https://www.keski-uusimaa.fi/paikalliset/5915248

[
RKP olisi halunnut valintapäätökseen ponnen, jossa uusi kunnanjohtaja olisi velvoitettu ottamaan ruotsin kielen kursseja ja suorittamaan kielikokeen. Ponsiesitys kaatui kuitenkin äänestyksessä.
Myönteistä, että ihan kaikkiin RKP:n oikkuihin ei enää suostuta.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaikki Suomen paremmat työpaikat kuuluvat ensisijaisesti suruille.

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 09.05.2023 12:06

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 09.05.2023 00:54
Myönteistä, että ihan kaikkiin RKP:n oikkuihin ei enää suostuta.
Eikä kaikille saada enää suitsia suuhun!
Jopa niin, että vaiennetuillakin saattavat alkaa suitset hiertää.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaikki Suomen paremmat työpaikat kuuluvat ensisijaisesti suruille.

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 09.05.2023 12:17

https://svenska.yle.fi/a/7-10033985

Artikkelin kirjoittaja on tehnyt parhaansa, mutta kommentointi on kovin väkinäistä.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaikki Suomen paremmat työpaikat kuuluvat ensisijaisesti suruille.

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 09.05.2023 16:12

Oma kommenttini siitä meni jotenkin näin, että ainoa pakollinen kieli maan pääkielen lisäksi on ruotsi, ja että EU:N kaksikielisyysraja on 20%, jonka Manner-Suomessa ylittää yksi pieni maakunta kahdeksastatoista. Suomen kaksikielisyysrajaksi on siis määrittynyt 0,76%, jonka alittaa 14 maakuntaa.
Tämä ei svenska ylen sensuuria ohittanut.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kaikki Suomen paremmat työpaikat kuuluvat ensisijaisesti suruille.

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 09.05.2023 17:07

Hillevi Henanen kirjoitti: 09.05.2023 16:12 Oma kommenttini siitä meni jotenkin näin, että ainoa pakollinen kieli maan pääkielen lisäksi on ruotsi, ja että EU:N kaksikielisyysraja on 20%, jonka Manner-Suomessa ylittää yksi pieni maakunta kahdeksastatoista. Suomen kaksikielisyysrajaksi on siis määrittynyt 0,76%, jonka alittaa 14 maakuntaa.
Tämä ei svenska ylen sensuuria ohittanut.
Hyvä kommentti.
Tietysti sensuroitiin.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaikki Suomen paremmat työpaikat kuuluvat ensisijaisesti suruille.

#14 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 09.05.2023 21:51

Kommentti samaan keskusteluun.
Är det må tro en rasbiolog i farten igen, varifrån detta enorma behov av att skilja på finlandssvenskar och rikssvenskar i en språkfråga.

Naivt att tro att vi skulle få det bättre med ensidiga eftergifter. Hur dåliga finnarna än är på svenskan ska den skyldigheten bevaras tills ett bättre alternativ föreslagits. Efterlyses godhjärtade initiativ från makthavaren.

Hembygdsrätt och autonomi likt de på Åland vore lösningar som jag hade nöjt mig med. Men inte då att jag tänker gå med på att försämra möjligheterna till ett svenskt liv på en svensk kultur i Finland.

On uskottava, että rotubiologi on taas liikkeellä, mistä tämä valtava tarve erottaa suomenruotsalaiset ja riikinruotsalaiset kielikysymyksessä.

Naiivia ajatella, että meidän olisi parempi tehdä yksipuolisia myönnytyksiä. Olivatpa suomalaiset ruotsin kielessä kuinka huonoja tahansa, tämä velvollisuus on säilytettävä, kunnes parempaa vaihtoehtoa ehdotetaan. Päättäjiltä vaaditaan hyväsydämisiä aloitteita.

Ahvenanmaan kaltaiset kotiseutuoikeudet ja autonomia olisivat ratkaisuja, joihin olisin ollut tyytyväinen. Mutta ei siten, että aion suostua heikentämään mahdollisuuksia ruotsalaiseen elämään ruotsalaisessa kulttuurissa Suomessa.
https://svenska.yle.fi/a/7-604385

Tässä yksi juttu vuosikymmenien painostuksesta siitä miten suomenruotsin on saatava erityisasema Ruotsissakin.

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Kaikki Suomen paremmat työpaikat kuuluvat ensisijaisesti suruille.

#15 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 10.05.2023 10:11

Kielikeskustelu jatkuu! Kirkkonummi on hyvä esimerkki siitä!

Ahvenanmaa taas on esimerkki ruotsinkielisten oikeudesta olla opiskelematta suomea ja kieltäytyä tarjoamsta palveluja suomen kielellä. Manner-Suomeen samat oikeudet, virkaruotsi pois!

Virkaruotsin vaatimuksen poistaminen suomenkielisiltä ja kaksikielisiltä alueilta johtaisi lopulta siihen, että saavat hoitaa itse palvelunsa. Kielilaki on tuossa meidän puolellamme.

Vastaa Viestiin