vapaakielivalinta.fi

Ilouutinen kaikille täällä puurtaville!

Ruotsinkielisten määrä on enemmän tai vähemmän romahtanut kaikissa kuntaryhmissä Suomessa viime vuonna.
Tämä panee ymmärtämään, jopa sen, että 0,76%:n Kymenlaakso kelpaa "kaksikieliseksi".

Meidän Svenskfinlandimme nojaa vahvasti Luotoon! Jos ne ei enää jaksa, niin hupskeikkaa!

Ruotsienemmistöiset kunnat 2022 -359
Inkoo +14
Kemiö -44
Korsnäs -31
Kristiina -76
Kruunupyy -45
Luoto +107
Maalahti -8
Mustasaari +48
Närpiö -91
Parainen -107
Pedersöre +6
Pietarsaari -73
Raasepori -147
Uusikaarlepyy -89
Vöyri -50

Suomienemmistöiset kunnat 2022 -586
Espoo +102 (Espoossa 4 kertaa Luodon kaksikielisten määrä)
Hanko -89
Helsinki -108
Kaskinen -15
Kauniainen -38
Kirkkonummi -96
Kokkola -29
Lapinjärvi -14
Lohja -21
Loviisa -71
Myrskylä -14
Porvoo -49
Pyhtää -5
Sipoo -39
Siuntio -21
Turku +144
Vaasa +89
Vantaa -85

Tämä on siis kaksikielisten kuntien panos. Ahvenanamaahan ja suomenkielisiin kuntiin palaan vaalien jälkeen, nehän ovat perinteisesti puolestaan helpottaneet ruotsinkielisten tuskaa.
Suomenkielisiin kuntiin on lisääntynyt keksimäärin 150 ruotsinkielistä/vuosi, ja Ahvenanmaalle keskimäärin 90/v tällä vuosituhannella.

Ahvenanmaalla ruotsinkielisten määrä on kerran vähentynyt sitten vuoden 1990. -7 kpl vuonna 2015.
Viime vuosi lyö sen siis kirkkaasti -48.

Mitenkäs sitten suomenkieliset kunnat? Ne ovat ottaneet suruja siipiensä suojaan keskimäärin 144 kpl/v paitsi vuonna 1994 -54. (Olisiko ollut joku kuntaliitos?)

Tänä vuonna on -12!. Vähän, mutta hyvä alku. Kunhan surualueelle kotoutetuille valkenee maan kielitilanne, saattaa liiikennettä syntyä enemmänkin.

Tänä vuonna vedimme siis täyskäden!

Tältä Suomi näyttää tänä aamuna.
https://yle.fi/a/74-20025502

Keltainen ja vihreä ovat kadonneet. Ei välttämättä RKP:n unelmatilanne.
Mihinkähän sitten mennään käärmekeittoa keittelemään jos vaikka oikeusministerin paikalla istuu perussuomalainen?

Aikamoinen muutos, että Vaasa siirtyi perussuomalaisille...

Vuonna 2015 suomenkielisiä Vaasassa oli lähes 47000 (46971) .
Sen jälkeen suomenkieliset lopultakin ymmärsivät jättää Vaasan suruille (ja näköjään persuille).
Vuodesta 2016 alkaen suomenkielisten määrä väheni siellä parilla sadalla vuodessa, paitsi vuonna 2015 oli luku peräti -505. Viime vuonna suomenkielisiä oli Vaasassa enää 45023.

Suomekielisten määrä on siis muutamassa vuodessa vähentynyt parilla tuhannella ja ruotsinkielisten määrä lisääntynyt samassa ajassa tuhannella.

Möisköhän ne pääsylippuja niihin kunnanvaltuuston kokouksiin, joissa päätetään kuka ketäkin palvelee ja millä kielellä.

Ironista sekin, että surujen rahalaareille ovat päässeet persuja lukuunottamatta lähes kaikki muut kunhan suostuvat surujen pelleiksi, ja nyt hohkaa lähes koko maa kauniisti persunsinisenä. Aina ei voi voittaa - ei edes surut. Onneksi.

Koska tilanne on nyt muuten vähintäänkin sekava, niin jatketaan numeroilla.

15 ruotsienemmistöisen kunnan 32 vuoden muutos ruotsinkielisten määrässä on -11415. eli -357 vuodessa.
Vauhti näkyy kiihtyvän kun 10 viime vuoden muutos on jo peräti -5192 eli -519 vuodessa.

Kolme ruotsienemmistöistä kuntaa on 10 vuoden tilastossa ruotsinkielisten määrässä plussalla
Surujen pelastusrengas Luoto +699
Noin neljä kertaa Luodon kokoinen Mustasaari +286
Noin pari kertaa Luodon kokoinen Pedersöre +106
Muut 12 yhteensä -6283