Opetusministeriön strategian mukaan kansainvälisten opiskelijoiden määrä tulee kolminkertaistaa seitsemässä vuodessa. Saarikiven mukaan tämä johtaa yliopistojen täydelliseen englanninkielistymiseen.
https://yle.fi/a/74-20022971
Kuitenkaan korjaavissa ehdotuksissa ei puhuta suomen kielestä vaan kansalliskielistä. Isoin ongelma meillä on tässä riesaruotsin pönkittämisessä, että se nostetaan joka lauseessa aina suomen rinnalle. Mutta juuri suomen kieli on Suomen lingua franca. Sanotaan se jo suoraan. Maailman tieteessä/tekniikassa lingua franca on englanti. Tasapainoa haetaan. Osalla aloista työskentely tapahtuu kuitenkin englanniksi ja muuttuvaa sanastoa on jopa turha keksiä suomeksi.
Janne Saarikiven selvitys suomen ja ruotsin kielen asemasta yliopistoilla valmistui
Re: Janne Saarikiven selvitys suomen ja ruotsin kielen asemasta yliopistoilla valmistui
Hbl kirjoittaa yritysten palkkaavan sellaisia, joiden suomen kielen taito on natiivitasoa ja toinen kieli on englanti. Ruotsin kieltä ei Suomen työmarkkinoilla tarvita siis edes Hbl:n mukaan!
Tällä kirjoituksella pyrittiin viestittämään suomenruotsalaisille, että Suomessa työmarkkinoilla tarvitaan suomea! Juha Hurmetta lainaten: "Opetelkaa hurrit suomea!"
Tällä kirjoituksella pyrittiin viestittämään suomenruotsalaisille, että Suomessa työmarkkinoilla tarvitaan suomea! Juha Hurmetta lainaten: "Opetelkaa hurrit suomea!"
Re: Janne Saarikiven selvitys suomen ja ruotsin kielen asemasta yliopistoilla valmistui
Tilanne ei ole suomenkielisten ja suomen kielen aseman suhteen ole mitenkään uusi. Kieli, joka nyt on kaapannut tutkintokielen aseman on ainoastaan vaihtunut latinan ja ruotsin kielistä englannin kieleksi. Vielä 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa tutkintokieli oli pääasiassa ruotsi!
Turun Akatemiassa tutkinnon saattoi suorittaa vain joko latinan tai ruotsin kielellä. Latina jäi vähitellen pois 1800-luvulla, kun Turun Akatemia siirtyi Helsinkiin ja pääasiassa ruotsilla jatkettiin.
Suomessa 1900-luvun alussa Turun yliopisto on ollut ainoa suomenkielinen yliopisto, jossa on voinut opiskella ja suorittaa tutkintoja suomen kielellä ja sekin vasta vuodesta 1920 alkaen. Nykyisin Turun yliopiston opiskelukielet ovat suomi ja englanti (ei ruotsi).
Suomen tulevan hallituksen pitäisi ottaa oppia Virosta, joka lopettaa entisen isäntämaan kielellä tapahtuvan koulutuksen kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Vähin mitä toivoisi on, että suomenkielisiltä ei enää vaadittaisi pakollista ruotsin osaamista ei kouluissa eikä virkatehtävissä. Toisaalta ruotsinkielisiltä ja kaikilta Suomessa opiskelevilta pitäisi ryhtyä vaatimaan suomen kielen osaamista ja maahanmuuttajat pitää kaikki kotouttaa suomen kielellä.
Turun Akatemiassa tutkinnon saattoi suorittaa vain joko latinan tai ruotsin kielellä. Latina jäi vähitellen pois 1800-luvulla, kun Turun Akatemia siirtyi Helsinkiin ja pääasiassa ruotsilla jatkettiin.
Suomessa 1900-luvun alussa Turun yliopisto on ollut ainoa suomenkielinen yliopisto, jossa on voinut opiskella ja suorittaa tutkintoja suomen kielellä ja sekin vasta vuodesta 1920 alkaen. Nykyisin Turun yliopiston opiskelukielet ovat suomi ja englanti (ei ruotsi).
Suomen tulevan hallituksen pitäisi ottaa oppia Virosta, joka lopettaa entisen isäntämaan kielellä tapahtuvan koulutuksen kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Vähin mitä toivoisi on, että suomenkielisiltä ei enää vaadittaisi pakollista ruotsin osaamista ei kouluissa eikä virkatehtävissä. Toisaalta ruotsinkielisiltä ja kaikilta Suomessa opiskelevilta pitäisi ryhtyä vaatimaan suomen kielen osaamista ja maahanmuuttajat pitää kaikki kotouttaa suomen kielellä.