Ihmeiden aika ei ole ohi

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Ihmeiden aika ei ole ohi

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 16.03.2023 21:20

Tämä läpäisi Iltasanomien seulan
Kun säästöjä haetaan, niin ensiksi voitaisiin lopettaa niin kutsuttu kaksikielisyys, joka oikeasti on voimissaan yhdessä pienehkössä Manner-Suomen maakunnassa kuudestatoista. Kolmessa maakunnassa on 5-9% ruotsinkielisiä ja lopuissa 12:ssa alle yksi prosentti.
Valtionavustusten laskelmista löytyy kaksikielisyyden perushinta/asukas, ja se on 287,68 €/asukas eli säästöä tulisi 1,5 mrd € vuodessa.
Läpi meni että läjähti, vaikka oikeasti niitä alle prosentin maakuntia on 14 kahdeksastatoista (18-4).
Tähän summaan sisältynee 100 vuosimiljoonaa 33 "kaksikieliselle" kunnalle.
Näihin kaksikielisiin kuntiin sisältyvät mm 3 ruotsinkielistä kuntaa, jotka nykyinenkin "oikeus"ministeri aikanaan junaili kaksikielisiksi.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Ihmeiden aika ei ole ohi

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 17.03.2023 11:46

Kiitos HH! 🌹

Nyt saatiin siis kaksikielisyysnäytelmän maakuntatasolle hinta.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Ihmeiden aika ei ole ohi

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 17.03.2023 13:48

Eikä tuo ole koko hinta. Siinä on vain panostukset "kaksikielisyyteen" koko maassa.
Siinä ei ole takuulla otettu huomioon muille kieliryhmille aiheutettuja vahinkoja.

pjl69
Viestit: 639
Liittynyt: 17.03.2017 14:39

Re: Ihmeiden aika ei ole ohi

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja pjl69 » 17.03.2023 15:31

Puhumattakaan siitä (taloudellisesta) vahingosta, joka syntyy yhteiskunnalle ja valtiolle kun pakkoruotsin takia jää suomenkielisiltä yksi iso maailmankieli opiskelematta.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Ihmeiden aika ei ole ohi

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 17.03.2023 16:03

Kuten tiedämme, aikaisemmin kaksikielisyyskorvaus perustui ruotsinkielisten 7-16-vuotiaiden määrään, mutta kun surujen määrä hupeni koko ajan vuosikymmenestä toiseen, niin sehän ei suruille kelvannut.

Ainoa väkimäärän nousun aika oli tämä surujen suuri ylpeyden aihe, Hurriksi-kampanja, vuoden 2010 tienoilla, jonka folktingetkin näyttävästi palkitsi.

Niinpä kaavat pantiin luovasti uusiksi. Ruotsinkielisten määrän ei enää annettu vaikuttaa kohtuuttomasti kaksikielisyyskorvaukseen, vaan otettiin mukaan kunnan koko asukasmäärä.
Hallittavuus varmistettiin tällä kaksikielisyyden perushinnalla kaavan sisällä.
2015 se oli 269,61€/henkilö ja tuotti lähes nelinkertaisesti liksaa entiseen systeemiin verrattuna näille 33 kunnalle, joista osa ei ole lähelläkään laissa määriteltyjä rajoja.
Seuraavana vuonna tempaistiin siihen 3,3%:korotus 278,54€, mutta vissiin säikähtivät itsekin hiukan vaikutusta, koska 2017-2019 pakiteltiin muutamalla prosentin kymmenyksellä/vuosi kunnes taas 2020 uskallettiin kokeilla 2,6%:n korotusta 282,24€ ja "maltillinen" linja jatkui 2021 +2,2% 288,46€.
2022 rykäistiin sitten oikein kunnolla +10,4% 318,57 euroon, ja tälle vuodelle peruutettiin takaisin 287,68 euroon.

Tämä uusi nerokas kaava takaa sen, että vaikka Suomessa ei olisi enää ensimmäistäkään ruotsinkielistä, näille 33 kunnille juoksutettaisiin silti yli 35 miljoonaa kaksikielisyyteen asukasmäärän ja kaksikielisyyden perushinnan avulla.
Suurimpia saajia olisivat tietenkin ne kunnat joissa olisi eniten väkeä eli Helsinki 13 miljoonaa (nyt 23 miljoonaa), Espoo kuusi miljoonaa (nyt 11 miljoonaa) ja Vantaa viisi miljoona (nyt 6,3 milj.).
Pienemmillä ei ole väliä kun eihän niissä ole väkeäkään.

Lisäksi on pyrkimys sementoida kaikki nämä sohellukset pysyviksi lainsäädäntööm, niin että vaikka tulevat polvet jossain vaiheessa tympääntyisivät tähän sekamelskaan, niin heille ei annettaisi mahdollisuutta korjata asiaan.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 17.03.2023 21:14. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Ihmeiden aika ei ole ohi

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 17.03.2023 16:05

pjl69 kirjoitti: 17.03.2023 15:31 Puhumattakaan siitä (taloudellisesta) vahingosta, joka syntyy yhteiskunnalle ja valtiolle kun pakkoruotsin takia jää suomenkielisiltä yksi iso maailmankieli opiskelematta.
Oikeassa olet! Tämä on yksi niistä isoista asioista jotka tuosta laskelmasta takuulla puuttuvat.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Ihmeiden aika ei ole ohi

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 17.03.2023 20:05

Samaa vanhaa pa..aa kaulitaan ja käännetään loputtomiin, mutta pahinta ja turhinta resurssisyöppöä ei edes mainita.

https://www.verkkouutiset.fi/a/hei-opet ... /#2e02adf5
Kirjoittajan mukaan pojat oppivat auktoriteetilla tai aktivoimalla.
Mika Walkamo

Koulu on monelle pojalle kamala paikka. Olen itse syntynyt keväällä, mutta en taatusti ollut koulukypsä ekaluokkalaisena. Muistan elävästi, että oli mahdotonta pysyä aloillaan, kun veri veti telmimään. Olisin hyvin voinut mennä vuotta myöhemmin ensimmäiselle luokalle.

Vuodet ovat vierineet, mutta peruskoulu ei ole muuttunut: se laitos on yhä haastava nuorille pojille. Lopputulokset näkyvät poikien koulumenestyksessä, ja se synkistää myös poikien aikuisuutta. Liian moni suomalainen mies syrjäytyy. Miehet ovat enemmistönä asunnottomissa, alkoholisteissa, väkivallan tekijöissä – ja väkivallan uhreissa.

Koululaitos yrittää kahlita poikia, mutta siinä se on tuomittu epäonnistumaan. Liian moni asia opetetaan keskustelemalla, ei toimimalla. Sitten ihmetellään, miksi poikien oppimistulokset ovat huonompia ja miksi pojat jäävät luokalleen useammin kuin tytöt.

Keskimääräinen poika oppii kahdella tavalla: auktoriteetilla tai aktivoimalla. Auktoriteettia käytettiin sotien jälkeen, jolloin yksikään oppilas ei uskaltanut inahtaakaan luokassa ilman lupaa. Nykyään parempi metodi olisi aktiviteetti, toiminta. Laskemaan voi opetella palloleikin avulla, ja ryhmätyöt voisivat olla kilpailullisempia.

Tärkeää olisi ottaa huomioon sukupuolten erilaisuus jo opetuksessa. Todistetusti poikien aivot kehittyvät hitaammin. Poikien ADHD esiintyy ylivilkkautena, eikä moni poika malta istua pulpetissa kovinkaan kauaa.

Tämä kaikki heijastuu koko yhteiskuntaan. Jokainen syrjäytynyt mies on paitsi henkilökohtainen murhenäytelmä, myös menetys yhteiskunnalle. Sen sijaan jokainen kouluttautunut on satsaus sekä yksilön henkilökohtaiseen menestykseen että yhteiseen bruttokansantuotteeseen.

Jokaiseen ongelmaan on olemassa ratkaisu. Minulla on niitä neljä.

Ensinnäkin meidän pitää saada opettajakuntaan enemmän miehiä. Nyt on kyse lasten tulevaisuudesta, eikä kaikilla pojilla ole elämässään hyvää miehen mallia.

Toisekseen meidän pitää kieltää kännykät luokissa. Liika ruutuaika ei tee hyvää tytöille eikä pojille. Sosiaalisen median loputon kuva- ja videovirta aiheuttaa ahdistusta, heikentää keskittymiskykyä ja huonontaa sosiaalisia taitoja. Onhan meiltä aikuisiltakin kielletty kännykän käyttö ajaessa – miksi emme kieltäisi lapsilta kännykän käyttöä oppiessa?

Kolmannekseen meidän pitää kyetä eriyttämään opetusta myös ylöspäin. Jos lapsi turhautuu liian helpoilla oppitunneilla, hän alkaa helposti häiriköidä tuntia. Niinpä on sekä yksilön että yhteiskunnan etu, jos autamme lahjakasta lasta etenemään koulussa nopeammin. Lapsi voi oppia opiskelutaitoja vain siten, että hän saa sopivan haastavia tehtäviä. Silloin pitää mahdollistaa luokan yli hyppäämiset ja erilaiset matematiikkakerhot.

Neljäs ratkaisu on toiminnallisuus. Siihen voi ottaa mallia partiolaisten kasvatusmenetelmistä. Vietin nuorena poikana paljon aikaa leireillä, retkillä, metsässä ja partiokilpailuissa. Partiosta sain sellaiset ryhmätyön ja itsensä haastamisen opit, että ne kantavat elämässäni yhä tänäkin päivänä. Kouluissa tarvitaan enemmän reipasta partiomeininkiä.

Kaiken lisäksi nämä neljä muutosta ovat lähes ilmaisia. Nämä eivät vielä vaadi lisäresursseja opettajakuntaan eikä kovin kummoisia erityisjärjestelyitä. Riittää kun saamme enemmän miehiä opettajiksi, kiellämme kännykät luokissa, helpotamme mahdollisuutta hypätä luokan yli ja lisäämme toiminnallisuutta opetuksessa.

Jokainen meistä haluaisi myös pienempiä luokkakokoja ja enemmän kouluavustajia, mutta kukaan ei tiedä, mistä niihin löydetään rahat. Siksi ehdottamani neljä muutosta pitää toteuttaa nyt heti: ne ovat halpoja ja tehokkaita.
Onko kukaan kuullut miespuolisesta ruotsin opettajasta? Minä en.
Hän taisi myös unohtaa erilliset poikakoulut.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Ihmeiden aika ei ole ohi

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 21.03.2023 14:58

Vaalijuttuja lueskellessani herää taas ihmetys Suomen eduskuntavaalisysteemistä.

Nyt on siis edessä eduskuntavaalit, jotka menevät tietyn kaavan mukaan, mutta sitten on kutistuva kielipuolue, jolle ei tämä eduskuntavaalien anti riitä.
https://folktinget.fi/fi/alku/
Title
Folktinget vaatii lisää ruotsin kielen oppitunteja luokille 7–9

Folktinget on antanut lausunnon perusopetuksen B1-kielen tuntijaosta. B1-kielellä viitataan perusopetuksen keskipitkään oppimäärään.

Folktinget toteaa yleisesti, että B1-kielen opintojen tulee alkaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, viimeistään kuudennella vuosiluokalla. Folktinget katsoo, että esitys B1-kielen (ruotsi) opetuksen lisäämisestä vuosiluokille 7–9 suunnatulla yhdellä vuosiviikkotunnilla on oikean suuntainen toimenpide. Folktinget edellyttää kuitenkin, että tuntijakoa lisätään kahdella vuosiviikkotunnilla yhden vuosiviikkotunnin sijaan vuosiluokilla 7–9, jotta vältetään kielenopetuksen keskeytymisen vaara.
Miten tällainen painostusryhmä, joka jättää 95% kansalaisista päätöksen teon ulkopuolelle (paitsi maksumiehen rooliin) on voitu saada läpi eduskunnassa?

Ilmeisesti eduskuntavaaleja koskevaa lainsäädäntöä ei ollut mahdollista suoraan vääntää tähän tarkoitukseen, joten oltiin sitten ottavinaan kunnallisvaalien äänistä muutama prosentti "määrittämään" tämä painostusryhmä eduskunnan niskaan.
Kansalliskielistrategiassa korostetaan, ettei lapsilta ja nuorilta saa evätä mahdollisuutta oppia molempia kansalliskieliä, suomea ja ruotsia.

Toisen kotimaisen kielen hyvä taito myötävaikuttaa myönteisen kieli-ilmapiirin syntymiseen. Peruskoulun keskipitkä ruotsin kielen oppimäärä (B1-ruotsi) luo perustan suomenkielisen väestön ruotsin kielen taidolle”,
https://folktinget.fi/fi/vaikutamme/
Folktingetin edustajat 2021 - 2025

Korkeinta päätäntävaltaa käyttävät 75 Folktingetin edustajaa, jotka valitaan joka neljäs vuosi kunnallisvaalien tuloksen perusteella.

Lisäksi 5 edustajaa valitaan Ahvenanmaan maakuntapäivien edustajien joukosta.

Folktingetin edustajat jakautuvat eri puolueiden välillä seuraavasti:

Ruotsalainen kansanpuolue: 38 edustajaa
Kokoomus: 15 edustajaa
Sosiaalidemokraatit: 9 edustajaa
Vihreät: 2 edustajaa
Kristillisdemokraatit: 2 edustajaa
Vasemmistoliitto: 2 edustajaa

Lisäksi 7 edustajaa valitaan Ahvenanmaan maakuntapäivien edustajien joukosta.

Ruotsalainen kansanpuolue
Helsingin vaalipiiri
Björn Månsson
Cecilia Ehrnrooth

Uudenmaan vaalipiiri
Anders Adlercreutz
Thomas Blomqvist
Veronica Rehn-Kivi
Mikaela Nylander
Marie Bergman-Auvinen
Anders Portin
Kicka Lindroos
Linnéa Henriksson
Patrik Karlsson
Thomas Rosenberg
Merja Laaksonen
Stefan Stenberg
Monica Avellan
Frida Sigfrids


Turunmaan vaalipiiri
Anna-Karin Tötterman
Peter Mattjus
Britt-Mari Norrbacka

Vaasan vaalipiiri
Anna-Maja Henriksson
Johanna Holmäng
Rasmus Mattus
Ann-Sofi Backgren
Hans Snellman
Marit Nilsson-Väre
Carl-Gustav Mangs
Anton Broända
Lukas Enlund
Anna-Lena af Hällström
Mats Brandt
Markus West
Johanna Borg
Carl-Wilhelm Stenman
Reinhold Klockars
Ramieza Mahdi
Ralf Skåtar
Elin Svedman

Muu Suomen vaalipiiri

Tanja Nyman

Kokoomus
Helsingin vaalipiiri
Kimmo Sasi
Harry Bogomoloff
Ted Apter
Laura Rissanen
Sanni-Maria Bertell
Raine Luomanen

Uudenmaan vaalipiiri
Mia Heijnsbroek-Wirén
Michael Berner
Roger Weintraub
Thorolf Sjölund
Eva Kivilaakso-Wellmann
Roger Hafström

Vaasan vaalipiiri
Jessica Bårdsnes
Victor Kangas

Muu Suomen vaalipiiri
Katja Isomöttönen

Sosiaalidemokraatit
Helsingin vaalipiiri
Inger Östergård
Hildur Boldt

Uudenmaan vaalipiiri
Johan Kvarnström
Anette Karlsson
John Liljelund

Turunmaan vaalipiiri

Ann-Marie Kulla

Vaasan vaalipiiri

Anna Caldén
Peter Sjökvist
Christer Bogren

Vasemmistoliitto
Turunmaan vaalipiiri
Tomy Wass
Anna Funck

Vihreät
Uudenmaan vaalipiiri
Katarina Alanko

Turunmaan vaalipiiri

Pia-Maria Gardberg

Kristillisdemokraatit[/b]
Vaasan vaalipiiri
May-Gret Axell
Leif Tast

Maakunta Ahvenanmaa
Anton Nilsson
Liz Mattsson
Jesper Josefsson
Marcus Måtar
Sara Kemetter
Wille Valve
Rainer Juslin

https://folktinget.fi/fi/vaikutamme/mikaonfolktinget/

Miten Folktinget valitaan?

Folktingetin edustajat valitaan kunnallisvaalien yhteydessä. Edustajanpaikkojen jakautuminen määräytyy
ruotsinkielisten ehdokkaiden kunnallisvaaleissa saamien äänten perusteella
. Folktingetin ehdokkaita ei siis voi äänestää suoraan.

Ruotsinkieliset ehdokkaat ovat väestötietojärjestelmään äidinkielekseen ruotsin ilmoittaneita kunnallisvaaliehdokkaita. Kaikki heille annetut äänet lasketaan automaattisesti mukaan. Puolueet voivat vaatia ruotsinkielisiksi ehdokkaiksi luettaviksi muitakin kunnallisvaalien ehdokkaita. Heidän on täytynyt toimia ruotsin kielen edistämiseksi Suomessa, jotta heidät voitaisiin laskea mukaan. Lisäksi heidän on pitänyt toimia ruotsinkielisissä poliittisissa järjestöissä ja merkitä ruotsinkielinen titteli tai ammattinimike kunnallisvaalien viralliseen ehdokaslistojen yhdistelmään.

Folktingetin 75 edustajasta 68 valitaan kunnallisvaalien äänestystuloksen perusteella. 7 edustajaa valitaan Ahvenanmaan maakuntapäivien edustajista. 68 paikkaa on jaettu 63 tavalliseen vaalipiiripaikkaan ja 5 tasauspaikkaan. Vaalipiiripaikat jaetaan Helsingin, Uudenmaan, Turunmaan, Vaasan ja muun Suomen vaalipiirien kesken suoraan suhteessa kunkin vaalipiirin ruotsinkieliseen väestömäärään. 5 tasauspaikkaa on jaettu puolueiden kesken sen mukaan, kuinka suuri niiden osuus on kaikkien vaalipiirien 68 paikasta.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Ihmeiden aika ei ole ohi

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 21.03.2023 20:37

Hillevi Henanen kirjoitti: 17.03.2023 13:48 Eikä tuo ole koko hinta. Siinä on vain panostukset "kaksikielisyyteen" koko maassa.
Siinä ei ole takuulla otettu huomioon muille kieliryhmille aiheutettuja vahinkoja.
Suruja ei tippakaan huoleta esim. ukrainalaisten kotouttaminen ruotsiksi, koska he laskevat hyötyvänsä siitä, eikä senkään anneta haitata, että he tietävät että osalla omistakin on vaikeuksia maan pääkielen oppimisessa.
Tämä lienee surujen versio vieraanvaraisuudesta.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Ihmeiden aika ei ole ohi

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 22.03.2023 05:50

Ruotsinkieliset kouluviranomaiset joutuvat laittamaan ruotsinkieliset lapset maan pääkieltä opiskelemaan jo viisi vuotta ennen pakon alkua, koska ruotsin kielellä pärjää vuosi vuodelta pienemmällä alueella Suomessa.

Tässä ruotsiksi kotouttamisessa on tietenkin se etu, että kun suomenkielisistä ei oikein saada suruille palveljoita vaan he jättävät Pohjanmaan kiihtyvään tahtiin, pelkän ruotsin varassa kotoutetut maahanmuuttajat ovat pakotettuja pysymään tällä 5%:n alueella Suomea jossa vielä voi kuvitella elävänsä ruotsiksi.

Se, että joku Kymenlaakson terveydenhoitoalue keplotellaan kaksikieliseksi 0,76 prosentilla ruotsinkielisiä on tosin jo niin vaarallista, että virallisiin papereihin täytyy kirjata tarkennus tiukkojen paikkojen varalta siitä, että Jos syntyy epäselvyyksiä, suomenkielinen teksti on ratkaiseva.

Minusta tämä lause kuvaa täydellisesti koko kaksikielisyytemme irvokkuutta.
Ensin on käytetty järjetön tuntimäärä turhien käännösten tekoon, ja sitten rupesi suruja itseäänkin vieraan kielen sekoittaminen terveydenhoitoon pelottamaan, ja niinpä yhdellä lauseella vesitettiin koko homma.

(Paljonkohan tämä folktinget mahtaa netota näillä jonninjoutavilla "käännöksillä"?)

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Ihmeiden aika ei ole ohi

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 24.03.2023 22:15

https://svenska.yle.fi/a/7-10031273
Suomen kieli-ilmapiiri on parantunut neljän vuoden takaiseen tilanteeseen, kertoo ajatushautomo Agendan uusi aiheesta kertova selvitys. Raporttia varten on haastateltu tuhat suomenruotsalaista.

Neljä vuotta sitten vastaavassa raportissa kävi ilmi, että 75 prosenttia vastaajista piti tilannetta huonona tai erittäin huonona, kun puhuttiin Ruotsin tilanteesta Suomessa.

Vastaava luku on nyt 60 prosenttia, mikä on selvä parannus neljän vuoden takaiseen verrattuna. Uudessa raportissa 10 prosenttia uskoo, että ruotsalaisten asema on todella hyvä. Vuonna 2019 vastaava luku oli nolla.

Vastauksia analysoinut sosiologi Kjell Herberts sanoo, että trendi on, että ruotsia puhuvia ihmiset kohdataan yhä enemmän englanniksi. Toinen asia on, ettå pitää varata enemmän aikaa, jos valitsee ruotsin, kun soittaa palvelunumeroon.

Kyselyyn vastanneista lähes 80 prosenttia käyttää ruotsia terveydenhuollossa tai Verohallinnossa.

Palkitkaa niitä, jotka puhuvat myös ruotsia

Selvityksen mukaan suomalaiset ruotsalaiset vaativat, että kaksikielisen henkilöstön pitäisi saada palkkalisiä.
Yli 90 prosenttia tukee ajatusta. Lähes 80 prosenttia on sitä mieltä, että kaksikieliset ratkaisut on toteutettava julkisessa elämässä kustannuksista välittämättä.

Lisäksi vastanneet uskovat, että ylioppilasruotsi ja ylioppilassuomisuomi saatava jälleen pakolliseksi.
Vidare anser de som svarat att studentsvenskan och studentfinskan bli obligatoriska igen.

Oletan, että tässä sekoilupätkässä yritetään sanoa, että vastanneet haluavat "toisen kotimaisen" kirjoituspakon taas takaisin. Opiskeluhan on ollut pakollista koko ajan,
Herbert arvelee, että Sipilän hallitus nähtiin ruotsalaisten rakenteiden purkajana. Marinin hallitus saa paljon paremman arvosanan ruotsin asemasta, vaikka pääministeri itse ei vaivautunut lähettelemään ruotsalaisia ​​signaaleja.
Elikkä lisää liksaa suruille vaaditaan turhan kielensä osaamisesta.
Lisäksi, koska heille maan pääkieli on välttämätön, opiskelun tuskaa helpottaa hiukan se, että suomenkielistenkin on pakko ainakin olla opiskelevinaan tätä turhaketta.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Ihmeiden aika ei ole ohi

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 25.03.2023 11:38

Hbl ei tulkitse tutkimusta ihan yhtä yksisilmäisesti pääkirjoituksessaan.
Finlandssvenskarnas ställning är till pappers på många sätt utmärkt, men i praktiken är det ofta svårt eller rentav omöjligt att leva sitt liv på svenska i det offentliga rummet i Finland.
SFP:s tankesmedja Agenda har beställt en opinionsmätning om språkklimatet som har utförts av Aula Research. Resultatet har analyserats av sociologen Kjell Herberts, med lång erfarenhet av den finlandssvenska barometern och andra motsvarande mätningar.
Kring tusen finlandssvenskar har svarar på frågorna från slutet av november till slutet av december. De representerar i huvudsak Helsingfors, Nyland, Egentliga Finland och Österbotten så att 150–300 personer per område har svarat.

Suomenruotsalaisten asema on paperilla monella tapaa erinomainen, mutta käytännössä Suomessa on usein vaikeaa tai jopa mahdotonta elää ruotsin kielellä julkisessa tilassa.
SFP:n ajatushautomo Agenda on teettänyt Aula Researchin kieliilmastoa koskevan mielipidekyselyn. Tuloksen on analysoinut sosiologi Kjell Herberts, jolla on pitkä kokemus suomalais-ruotsalaisesta barometrista ja muista vastaavista mittauksista.
Noin tuhat suomenruotsalaista on vastannut kysymyksiin marraskuun lopusta joulukuun loppuun. He edustavat pääosin Helsinkiä, Nylandia, Varsinais-Suomea ja Pohjanmaata, joten vastanneita on 150–300 henkilöä aluetta kohden.
"Suomessa on usein vaikeaa tai jopa mahdotonta elää ruotsin kielellä julkisessa tilassa."
Se ei silti hillise vaatimuksia ruotsiksi kotouttamisesta tai ehkä näiltä kotoutettavilta vaaditaan valmis käyttökelpoinenkin kieli (esim englanti) ennen nk kotoutuksen aloittamista.

Vastaa Viestiin