Suomenkielisten kanta pakkoruotsiin lujittuu joka kerta kun Sanna Marinia röykytetään

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Suomenkielisten kanta pakkoruotsiin lujittuu joka kerta kun Sanna Marinia röykytetään

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 03.03.2023 00:57

https://svenska.yle.fi/a/7-10029650

Käänneetäänpä tämä pirun pitkä vuodatus nyt kokonaan.
Sanna Marin om svenskan: Det är besvärligt att inte tala så bra svenska som jag hade önskat

Sanna Marin ruotsista: On hankalaa kun ei voi puhua ruotsia niin hyvin kuin haluaisi

SDP når stora gallupframgångar trots fyra svåra regeringsår. Partiets ordförande Sanna Marin vägrar ta åt sig äran för det.

SDP saavuttaa suuria menestyksiä vaaleissa neljästä vaikeasta hallitusvuodesta huolimatta. Puolueen puheenjohtaja Sanna Marin ei suostu ottamaan siitä kunniaa.

Sällan har väl statistikerna och gallupmakarna sett ett liknande fenomen som det som SDP bjudit på i partimätningarna under de senaste tre åren.
Harvoin ovat tilastotieteilijät ja kyselyntekijät nähneet samanlaista ilmiötä kuin mitä SDP on tarjonnut puolueäänestyksissä viimeisen kolmen vuoden aikana.


I stället för att som statsministerparti sakta dala nedåt ju mer regeringsansvaret tynger, så flyger man nu på oanade höjder – stödet är faktiskt betydligt högre än i förra riksdagsvalet.
Sen sijaan, että pääministeripuolue putoaisi hitaasti alaspäin mitä enemmän hallituksen vastuuta heitä painaa, he lentävät nyt käsittämättömissä korkeuksissa - kannatus on itse asiassa huomattavasti suurempi kuin viime eduskuntavaaleissa.

Det som gör fenomenet till ett Fenomen är att regeringens sammanlagda stöd sjunkit, främst på grund av Centerns och De Grönas kräftgång. Om regeringen i början leddes av tre ganska jämnstarka partier är det nu SDP som ensamt regerar i galluparna.
Ilmiöstä tekee ilmiön se, että hallituksen kokonaistuki on laskenut lähinnä keskustan ja vihreiden takkuilun vuoksi. Vaikkakin hallitusta johti alussa kolme varsin tasapäistä puoluetta, nyt gallupissa hallitsee yksin SDP.

För socialdemokraterna kan det vara lockande att tro på en ny renässans för socialdemokratin. Men sanningen är nog krassare: Det handlar om en Sanna Marin-effekt. Språket som partimätningarna talar är alltför tydligt.
Sosialidemokraateille voi olla houkuttelevaa uskoa sosiaalidemokratian uuteen renessanssiin. Mutta totuus on luultavasti tylympi: kyse on Sanna Marin -efektistä. Kieli, jota puolueen gallupit puhuvat, on aivan liian selvää.


De första månaderna med Antti Rinne som statsminister föll stödet ned till avgrundslika 13 procent. När han petades och Sanna Marin tog över sköt kurvan i höjden. När man i december frågade vem som är favorit som statsminister i nästa regering fick Marin personligen ett betydligt större stöd än partiet får i partimätningarna.
Ensimmäisinä kuukausina Antti Rinteen ollessa pääministerinä kannatus putosi 13 prosenttiin. Kun hänet syrjäytettiin ja Sanna Marin otti vallan, käyrä nousi pilviin. Kun jolukuussa kysyttiin, kuka on suosikki pääministeriksi seuraavassa hallituksessa, Marin sai henkilökohtaisesti huomattavasti enemmän tukea kuin puolue saa puolueäänestyksessä.

Själv vill inte statsministern tala om någon Marin-effekt när Svenska Yle intervjuar henne

– Huvudorsaken till det höga stödet är att vi har hållit fast vid våra löften som vi gav före förra riksdagsvalet. Vi berättade öppet vad vi ville göra i regeringen, och de som röstade på oss har fått just det vi lovade, säger Sanna Marin.

Pääministeri itse ei halua puhua mistään Marinilmiöstä kun Svenska Ylen haastattelee häntä

– Suurin syy korkeaan kannatukseen on se, että olemme pitäneet kiinni lupauksistamme, jotka annoimme ennen viime eduskuntavaaleja. Kerroimme avoimesti, mitä haluamme tehdä hallituksessa, ja meitä äänestäneet ovat saaneet juuri sen, mitä lupasimme, Sanna Marin sanoo

Från tillknäppt statsminister till eldig partiordförande
Varautuneesta pääministeristä tulinen puolueenjohtaja

Också inom partiet ser man en Marin-effekt. Den får trätobrödrar och -syskon att hålla sin grälsjuka inombords, nu går det så bra för partiet att man inte ska gunga båten. Också Marinkritikerna håller tyst i partiet, det är inte läge att ge utlopp för sina känslor.

Sanna Marin har under större delen av regeringsperioden varit mer statsminister än partiordförande. Hon har också låtit bli att ta ställning i många frågor i medierna. Inte heller inför de egna har Marin hållit socialdemokratiska brandtal – på partidagarna har kamraterna främst fått höra vad regeringen åstadkommit.

I höstas gjorde Marin ändå en helomvändning. Hon blev nu socialdemokratisk partiledare med ett riksdagsval som närmar sig. Retoriken blev avgjort vassare, speciellt mot Samlingspartiet. Petteri Orpo, till vars starka sidor inte hör lyskraftig debatteknik, hamnade ofta i underläge.

Marin-efekti näkyy myös puolueen sisällä. Se saa eri mieltä olevat veljet ja sisaret pitämään riitelytahtonsa sisällään, nyt menee niin hyvin, ettei venettä kannata heilutella. Marin-kriitikot ovat myös hiljaa puolueessa, ei ole aika purkaa tunteitaan.

Sanna Marin on suurimman osan hallituskaudesta ollut enemmän pääministeri kuin puolueen puheenjohtaja. Hän on myös pidättäytynyt ottamasta kantaa moniin asioihin mediassa. Marin ei myöskään ole pitänyt sosiaalidemokraattisia palopuheita omiensa edessä - puolueen juhlapäivinä tovereille on lähinnä kerrottu, mitä hallitus on saanut aikaan.

Viime syksynä Marin teki täydellisen käänteen. Hänestä tuli nyt sosiaalidemokraattisen puolueen johtaja eduskuntavaalien lähestyessä. Retoriikka muuttui selvästi terävämmäksi, etenkin Kokoomusta vastaan. Petteri Orpo, jonka vahvuuksiin ei kuulu loistava debattitekniikka, jäiusein alakynteen.


Sanna Marin satsar hårt på att skapa en ideologisk motsättning mot högern – och samtidigt försöka utmåla sig som de mindre bemedlades enda säkra kort i valet. Ett minnesvärt om inte kanske helt igenomtänkt slagord som antagligen kläckts på de socialdemokratiska partikansliet, var att Samlingspartiet vill ge pengar till ”bergsråden” i stället för till de fattiga.

Sanna Marin panostaa voimakkaasti ideologiseen vastakkaiasetteluun oikeiston kanssa - ja samalla yrittää esittää itsensä ainoaksi varmaksi korttiksi vähemmän varakkaiden vaaleissa. Sosiaalidemokraattisen puolueen toimistossa luultavasti haudottu ikimuistoinen, ellei ehkä täysin harkittu iskulause oli, että Samlingspartiet haluaa antaa rahaa "vuoristoneuvoksille" köyhien sijasta.

Elstöden till de rika var nödvändiga, tycker Marin
Marinin mielestä sähkötuki rikkaille oli välttämätöntä.

Regeringens egen stödpolitik har ändå gett kritikerna orsak att hånle. Bland alla stödbeslut som regeringen tagit har det nämligen smugit in sig några som gynnar de rikaste, bergsråd och andra pengastinna.

Välsituerade bilister har kunnat få 2000 euro i stöd för köp av ny elbil, medan de hushåll som tjänar mest har fått den största nyttan av regeringens olika elstöd.

Hallituksen oma tukipolitiikka on kuitenkin antanut kriitikoille aihetta ivanauruun. Kaikkien hallituksen tekemien tukipäätösten joukossa on ollut sellaisia, jotka suosivat rikkaimpia, vuoristoneuvoksia ja muita raharikkaita.

Varakkaat autoilijat ovat voineet saada 2 000 euroa tukea uuden sähköauton hankintaan, kun taas eniten tienaavat kotitaloudet ovat hyötyneet eniten valtion erilaisista sähkötuista.


Sanna Marin, har din regerings stödpolitik träffat rätt vad gäller elstöden?

– Vi har ännu inte facit i hand, vi vet inte exakt om stöden träffat rätt eller inte. Vi är fortfarande i en svår situation, och mycket beror på hur mycket el vi själva kan producera. Tyvärr har Olkiluotos tredje reaktor haft svårigheter att komma i gång. När man är i en energikris var de här stöden motiverade och vi ser senare vad som behöver korrigeras.

Sanna Marin, onko hallituksesi tukipolitiikka osunut oikeaan sähkötukien suhteen?

– Meillä ei ole vielä faktoja käsissämme, emme tiedä tarkalleen, osuiko tuki oikeaan kohtaan vai ei. Olemme edelleen vaikeassa tilanteessa, ja paljon riippuu siitä, kuinka paljon sähköä pystymme tuottamaan itse. Valitettavasti Olkiluodon kolmannella reaktorilla on ollut vaikeuksia käynnistyä. Kun olet energiakriisissä, nämä tuet olivat perusteltuja ja katsotaan myöhemmin, mitä pitää korjata.

Men vi vet redan nu att möjligheten att få till exempel kompensation för höga elräkningar är störst bland de allra rikaste, medan många fattiga hushåll faller helt utanför på grund av självrisken.

– Det var viktigt att vi lyckades förhandla inom regeringen så att självrisken sänktes. Det var ett tydligt budskap om att vi vill hjälpa alla medborgare, också medelinkomsttagarna som haft höga elräkningar. Vi ser till människors situation ur ett brett perspektiv, inte bara låginkomsttagarna utan också medelinkomsttagarna.

Tiedämme jo nyt, että mahdollisuus saada korvausta esimerkiksi korkeista sähkölaskuista on suurin rikkaimmilla, kun taas monet köyhät kotitaloudet jäävät kokonaan omavastuun ulkopuolelle.

– Oli tärkeää, että onnistuimme neuvottelemaan hallituksessa niin, että omavastuuta alennettiin. Se oli selkeä viesti, että haluamme auttaa kaikkia kansalaisia, myös keskituloisia, joilla oli korkea sähkölasku. Katsomme ihmisten tilannetta laajasta näkökulmasta, ei vain pienituloisten vaan myös keskituloisten.


Inkomstklyftorna har ökat en smula trots vänsterledd regering

Socialdemokraterna brukar noggrant följa statistik över inkomstklyftor i landet. För några år sedan fick en utredning av SDP-närstående Kalevi Sorsa-stiftelsen stor genomslagskraft, den visade nämligen att inkomstklyftorna fördjupats fram till Sipiläregeringens sista år. För många socialdemokrater var det ett bevis på hur högerregeringar utarmar jämlikheten.

En närmare blick på statistiken visar att inkomstskillnaderna har ökat och minskat ganska marginellt under 2000-talet (mätt med den såkallade Gini-koefficienten).

Det stora hoppet mot mer ojämlikhet skedde på 1990-talet under Paavo Lipponens SDP-ledda regnbågsregering, där både Samlingspartiet och Vänsterförbundet var representerade.

Sanna Marin, den allra senaste statistiken som sträcker fram till 2021 visar att inkomstskillnaderna ökat lite under din regering, hur är det möjligt?

– Vi har ändå satsat på att förbättra låginkomsttagarnas situation. Vi har till exempel höjt de minsta pensionerna och förbättrat socialstödet. Men när vi har en hög inflation och stigande levnadskostnader så känns de på ett helt annat sätt i låginkomsttagarens vardag än i höginkomsttagarens.

Tuloerot ovat kasvaneet hieman vasemmistohallituksesta huolimatta

Sosialidemokraatit seuraavat tiiviisti tilastoja tuloeroista maassa. Muutama vuosi sitten SDP:tä lähellä oleva Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuksella oli suuri vaikutus, nimittäin se, että se osoitti tuloerot syventyneen Sipilän hallituksen viimeiseen vuoteen asti. Monille sosialidemokraateille se oli todiste siitä, kuinka oikeistohallitukset köyhdyttävät tasa-arvoa.

Tilastojen tarkempi tarkastelu osoittaa, että tuloerot ovat kasvaneet ja pienentyneet melko marginaalisesti 2000-luvun aikana (ns. Gini-kertoimella mitattuna).

Suuri toivo epätasa-arvon vähenemiseksi syntyi 1990-luvulla Paavo Lipposen SDP-vetoisessa sateenkaarihallituksessa, jossa edustettuina olivat sekä Samlingspartiet että Vasemmistoliitto.

Sanna Marin, viimeisimmät tilastot vuoteen 2021 osoittavat, että tuloerot ovat hieman kasvaneet hallituksenne aikana, miten se on mahdollista?

- Olemme kuitenkin panostaneet pienituloisten tilanteen parantamiseen. Olemme esimerkiksi nostaneet vähimmäiseläkkeitä ja parantaneet sosiaalitukea. Mutta kun meillä on korkea inflaatio ja nousevat elinkustannukset, ne tuntuvat pienituloisten arjessa aivan eri tavalla kuin suurituloisten.


Kan man säga att det är svårt att påverka inkomstklyftor med inhemsk politik, om globala fenomen som inflation, eller till exempel högkonjunktur får klyftorna att växa?

– Finland är ett litet land och vi är beroende av den europeiska inre marknaden. Förstås påverkas vi av den ekonomiska situationen i Europa och i världen. Men vi har inte gjort en hemskt aktiv skattepolitik under gågna år, inte heller under den här regeringsperioden, av olika orsaker. Det har lett till ökade klyftor mellan rika och fattiga.

Voidaanko sanoa, että tuloeroihin on vaikea vaikuttaa sisäpolitiikalla, jos globaalit ilmiöt, kuten inflaatio tai esimerkiksi noususuhdanne, saavat erot kasvamaan?

– Suomi on pieni maa ja olemme riippuvaisia ​​Euroopan sisämarkkinoista. Tietysti meihin vaikuttaa Euroopan ja maailman taloudellinen tilanne. Mutta hirveän aktiivista veropolitiikkaa emme ole tehneet viime vuosina emmekä tämän hallituskauden aikana eri syistä. Tämä on johtanut kuiluihin rikkaiden ja köyhien välillä.


”ECB kan inte ensam få ner inflationen”

Ett europeiskt fenomen som regeringen inte kan påverka är ECB:s räntepolitik. Stigande räntor ökar naturligtvis utgifterna för de medborgare som har stora lån – främst gäller det bostadslån.

Målet med ECB:s räntehöjningar är att sakta ner ekonomin, och på så sätt få ner inflationstakten. Risken är att ekonomin hamnar i en lågkonjunktur, i värsta fall i recession. Det här tycker regeringspolitiker runt om i Europa inte om. En lågkonjunktur gör medborgarna missnöjda och missnöjet kanaliseras ofta mot regeringen.

Sanna Marin tycktes kritisera ECB:s räntepolitik när hon i ett tweet citerade ekonomen Antti Ronkainen. Ronkainen tycker att det är vridet att ECB försöker nå sitt inflationsmål med risk för att orsaka recession.

Christine Lagarde upprepade flera gånger i en intervju för Yle att ECB gör allt som står i dess makt för att få inflationen ner till 2 procent. Är tvåprocentsmålet en bra nivå i den värld vi lever i nu?

– Kanske nivån i allmänhet är bra. I denna tid vi lever just nu finns det ändå många undantag som man också borde ta i beaktande. Jag tror inte att vi får ner inflationen enbart med ECB:s agerande, grundorsaken är till stor del det dyra priset på energi. Vi måste också med politiska medel kunna få ner energiprisen och därmed pressa ned inflationen.

"EKP ei voi laskea inflaatiota yksin"

Eurooppalainen ilmiö, johon hallitus ei voi vaikuttaa, on EKP:n korkopolitiikka. Korkojen nousu lisää luonnollisesti suuria lainoja omistavien kansalaisten kuluja – tämä koskee lähinnä asuntolainoja.

EKP:n koronkorotusten tavoitteena on hidastaa taloutta ja siten hidastaa inflaatiota. Riskinä on, että talous päätyy taantumaan, pahimmassa tapauksessa taantumaan. Hallituspoliitikot ympäri Eurooppaa eivät pidä tästä. Taantuma tekee kansalaisista tyytymättömiä ja tyytymättömyys kanavoidaan usein hallitukseen.

Sanna Marin vaikutti arvostelevan EKP:n korkopolitiikkaa, kun hän lainasi ekonomisti Antti Ronkaisen tviitissään. Ronkaisen mielestä on vääristynyt, että EKP yrittää saavuttaa inflaatiotavoitteensa taantuman riskillä.

Christine Lagarde toisti useita kertoja Ylen haastattelussa, että EKP tekee kaikkensa pudottaakseen inflaation kahteen prosenttiin. Onko kahden prosentin tavoite hyvä taso maailmassa, jossa nyt elämme?

– Ehkä taso yleisesti ottaen on hyvä. Tässä ajassa, jossa elämme juuri nyt, on vielä monia poikkeuksia, jotka on myös otettava huomioon. En usko, että saamme inflaatiota alas pelkillä EKP:n toimilla, perimmäinen syy on pitkälti kallis energian hinta. Meidän on myös kyettävä laskemaan energian hintaa poliittisin keinoin ja alentamaan sitä kautta inflaatiota.


Snabbtågen tvistefråga för socialdemokraterna

Sanna Marin har ivrigt påhejat de nya snabbanebyggena som planerats från Helsingfors till Tammerfors och Åbo. SDP är det parti där åsikterna om snabbanebyggen kanske mest går isär. I västra Nyland, och i Tavastland har de lokala sossarna varit ytterst skeptiska till att bygga nya banor långt bort från de nuvarande stationerna.

Sanna Marin ger ett diplomatiskt svar på frågan om man ska bygga nya banor eller satsa på de redan befintliga.

– Jag tycker vi behöver göra både och. Vi måste nog sköta om våra befintliga banor, och vi har satsat mycket på det under den här regeringsperioden. Men det finns också ett behov av de nya snabba förbindelserna, vi måste bara vara noga med vilken finansieringsmodell som är vettigast.

Kommunikations- och finansministerierna gav ut en gemensam rapport i januari där man slaktade förutsättningarna för att bygga nya snabbanor på ett vettigt sätt. De är varken lönsamma eller bra för klimatet. Fick den rapporten regeringen att tänka om?

– Jag känner de här spårprojekten mycket bra, jag har fördjupat mig i dem då jag var kommunikationsminister. Själv tycker jag att vi behöver investera i snabba förbindelser mellan städerna. Jag är alltså positiv till de här spårprojekten, men hur de förverkligas, med vilken tidtabell och hur de finansieras, allt det måste vi förstås noga granska och avgöra. Snabbförbindelserna skulle också ha en positiv effekt på livskraften. Företagen, näringslivet och många andra röster i samhället vill ha de här förbindelserna. All visdom ligger inte hos statsrådet eller ministerierna, den finns också på annat håll.

Varför är man då i de kommuner och städer som ligger emellan Åbo, Tammerfors och Helsingfors så negativt inställda till snabbanebyggena?

– Förstås finns det en oro, och jag förstår den. Jag tycker att det är viktigt att vi samtidigt utvecklar och förbättrar de befintliga förbindelserna. Jag vet att man varit orolig i Tavastehus för hur det går med stambanan. Jag har själv tyckt att man borde välja stambanespåren när vi bygger den snabba förbindelsen

Många frågar sig varför man måste bygga så astronomiskt dyra spår bara för att vissa stadsbor ska kunna komma 10, 15 minuter snabbare till den andra staden.

– 15 minuter är ganska mycket när det gäller att förkorta resetider, och det har stor effekt på näringslivet och ekonomin. Jag tycker det är viktigt att vi i Finland modigt kan titta framåt och göra investeringar. I Sverige använder de flera gånger mer pengar på att sätta trafiken i skick, också snabba förbindelser.
Pikajunat ovat sosiaalidemokraateille kiistakohde

Pikajunat ovat sosiaalidemokraateille kiistakohde

Sanna Marin on innokkaasti kannustanut Helsingistä Tampereelle ja Turkuun suunnitteilla olevia uusia nopeita rakennuksia. SDP on se puolue, jossa mielipiteet nopeasta rakentamisesta ovat ehkä eniten jakautuneet. Länsi-Uudellamaalla ja Hämeessä lähirautatiet ovat suhtautuneet erittäin skeptisesti uusien ratojen rakentamiseen kauas nykyisistä asemista.

Sanna Marin antaa diplomaattisen vastauksen kysymykseen, rakentaako uusia kursseja vai panostaako olemassa oleviin.

- Mielestäni meidän on tehtävä molemmat. Meidän täytyy varmaan pitää huolta olemassa olevista raiteistamme, ja tähän olemme panostaneet paljon tämän hallituskauden aikana. Mutta myös uusia nopeita yhteyksiä tarvitaan, täytyy vain olla tarkkana, mikä rahoitusmalli on järkevin.

Viestintä- ja valtiovarainministeriöt antoivat tammikuussa yhteisraportin, jossa uusien suurratojen rakentamisen edellytykset teurastettiin järkevällä tavalla. Ne eivät ole kannattavia eivätkä hyviä ilmastolle. Saiko tämä raportti hallituksen harkitsemaan uudelleen?

– Tunnen nämä ratahankkeet erittäin hyvin, olen niihin uppoutunut viestintäministerinä. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että meidän on investoitava kaupunkien välisiin nopeisiin yhteyksiin. Suhtaudun siis myönteisesti näihin rautatiehankkeisiin, mutta se, miten ne toteutetaan, millä aikataululla ja miten ne rahoitetaan, meidän on tietysti tarkasteltava huolellisesti ja päätettävä. Nopeilla yhteyksillä olisi myös positiivinen vaikutus elinvoimaan. Yritykset, yritykset ja monet muut yhteiskunnan äänet haluavat näitä yhteyksiä. Kaikki viisaus ei ole hallituksessa tai ministeriöissä, se on myös muualla.

Miksi sitten Turun, Tampereen ja Helsingin väliset kunnat ja kaupungit ovat niin negatiivisia nopean kehityksen suhteen?

– Totta kai on huolta, ja ymmärrän sen. Minusta on tärkeää, että kehitämme ja parannamme olemassa olevia yhteyksiä samanaikaisesti. Tiedän, että Tavastehuksella on ollut huolia siitä, miten pääradan kanssa menee. Olen itsekin ajatellut, että pääradat pitäisi valita kun rakennetaan nopeaa yhteyttä

Monet kysyvät, miksi pitää rakentaa niin tähtitieteellisesti kalliita raitoja vain, jotta jotkut kaupunkilaiset pääsevät 10, 15 minuuttia nopeammin toiseen kaupunkiin.

- 15 minuuttia on aika paljon matkustusaikojen lyhentämisessä, ja sillä on suuri vaikutus bisnes- ja talouselämään. Minusta on tärkeää, että me Suomessa voimme katsoa eteenpäin ja tehdä investointeja rohkeasti. Ruotsissa he käyttävät useita kertoja enemmän rahaa liikenteen parantamiseen, mukaan lukien nopeat yhteydet.

Svenska språket ställer till det för statsministern

Sanna Marin är en av få socialdemokratiska partiordförande som inte vill tala svenska i offentligheten. Inom Finlands svenska socialdemokrater väckte det en del gruff, när den nya partiordföranden inte till en början verkade förstå det viktiga roll som det svenska språket har i arbetarrörelsen.

Marin tog åt sig och säger nu att tvåspråkigheten är något som socialdemokraterna alltid försvarat.

– För oss är det viktigt att bevara vår kultur här i Finland, och till den hör naturligtvis också den finlandssvenska kulturen. Det har aldrig varit tal om den saken i vårt parti.

Vilken är din bästa erfarenhet av finlandssvenskheten?

– Jag har många fina erfarenheter. Med tanke på min ställning har det varit problematiskt att jag inte kan svenska så bra som jag skulle önska. Då hade jag kunnat tala svenska i den här intervjun också, förstås önskar jag att det vore möjligt men det går inte.

Ruotsin kieli vaikeuttaa pääministerin toimintaa

Sanna Marin on yksi harvoista sosiaalidemokraattisten puolueiden puheenjohtajista, joka ei halua puhua ruotsia julkisesti. Suomen ruotsalaisissa sosialidemokraateissa aiheutti hämmennystä, kun uusi puolueen puheenjohtaja ei aluksi näyttänyt ymmärtävän ruotsin kielen tärkeää roolia työväenliikkeessä.

Marin otti asian sydämeensä ja sanoo nyt, että kaksikielisyys on asia, jota sosiaalidemokraatit ovat aina puolustaneet.

- Meille on tärkeää säilyttää kulttuurimme täällä Suomessa, ja tietysti tähän kuuluu myös suomalais-ruotsalainen kulttuuri. Siitä ei ole koskaan puhuttu puolueessamme.

Mikä on paras kokemuksesi suomenruotsalaisuudesta?

– Minulla on monia hienoja kokemuksia. Asemaani huomioon ottaen on ollut ongelmallista, etten osaa ruotsia niin hyvin kuin haluaisin. Sitten olisin voinut puhua myös ruotsia tässä haastattelussa, toki toivoisin sen olevan mahdollista, mutta se ei ole mahdollista.


Tässä tämä virallinen puoli. Kommenttipuoli on nautinto lukea. Viitisenkymmentä vollotusta, tosin muuttama ihan asiallinenkin.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Suomenkielisten kanta pakkoruotsiin lujittuu joka kerta kun Sanna Marinia röykytetään

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 03.03.2023 09:11

Käsitykseni suomenruotsalaisten kollektiivisesta narsistisesta luonnehäiriöstä vain vahvistuu, kun lukee näitä kommentteja.

Poliittinen eliitti ruokkii tätä narsismia (entitlement syndrome, suuruusharha) toistamalla mantraa kaksikielisyydestä.

Kun yksi poliitikko sitten tekojensa kautta (ei puhu)
antaa shokkiterapiaa narsistille, narsistin maailma luhistuu.

Tämäkin on nähty kuinkahan monta kertaa..

Lisää shokkiterapiaa bättre folkille.

Koululainen,kieltäydy puhumasta ruotsia!

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Suomenkielisten kanta pakkoruotsiin lujittuu joka kerta kun Sanna Marinia röykytetään

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 03.03.2023 09:41

Yleinen väite:

Det viktiga är inte hur bra svenska man kan utan att man vågar prata det ändå.
Ei ole tärkeää miten hyvin ruotsia osaa, vaan että uskaltaa silti puhua sitä.

Teoriassa näin, mutta käytännössä pienikin virhe esim. ruotsinkielisessä tekstissä pääsee suoraan sanomalehdistössä uutisiin.

https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art ... 84181.html
https://www.uusimaa.fi/paikalliset/5482016
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a3e3 ... 45c8a35024
https://www.sipoonsanomat.fi/paikalliset/5485141
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009186052.html
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art ... 84181.html
https://www.hbl.fi/artikel/fcb5a004-cd9 ... 1aa946e92e
Har du sett en felstavad vägskylt?
Komisk, tragisk eller bara riktigt dålig – det finns många olika typer av inkorrekta vägskyltar. Hör gärna av dig till oss på HBL genom att fylla i formuläret nedan.
Oletko nähnyt kirjoitusvirheen tiekyltissä? Koominen, traaginen taikka vain täysin kelvoton - on monentyyppisiä vääränlaisia tiekylttejä. Ilmoita meille täyttämällä oheinen lomake.
https://www.porvoo.fi/app/uploads/2021/ ... _lahtotila
https://www.ostnyland.fi/artikel/bc6366 ... a1fd1ac587

https://svenska.yle.fi/a/7-1265778
https://abounderrattelser.fi/forin-fick ... -fel-igen/
https://abounderrattelser.fi/drapliga-o ... ler-grata/

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Suomenkielisten kanta pakkoruotsiin lujittuu joka kerta kun Sanna Marinia röykytetään

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 03.03.2023 10:41

Suomalaista ei siis haluta jättää rauhaan edes opintojen jälkeen.

Ensin he saivat läpi sen, että jokainen joutuu tuhlaamaan aikaansa opintojen kaikilla asteilla,mutta sekään ei riitä..
Narsisti vaatii jatkuvaa huomiota, "edes yrittää"..

Miettikääpä itse. Vain narsisti vaatii tätä jatkuvaa huomiota.

Suomalaiset eivät ole narsisteja: me emme vaadi keneltäkään,
että "edes yrittää" puhua suomea..vaikka olemme siis enemmistö.

Narsismi korostuu juuri siinä, että 5%n vähemmistö pomottaa enemmistöä "edes yrittämään"..

Mitä muuta se on kuin narsistinen luonnehäiriö?

"Katsokaa, huomaatteko minut, että olen suomenruotsalainen"

"Minä minä minä"

Yritä edes!!

Sairasta suorastaan!

Shokkiterapiaa he tarvitsevat, ei ikuista paapomista ja egon pönkitystä

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Suomenkielisten kanta pakkoruotsiin lujittuu joka kerta kun Sanna Marinia röykytetään

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 03.03.2023 11:12

Kommentti:
Med tanke på att politiker aldrig tvekar att prata engelska, trots att de verkligen inte kan det, så borde de ju också våga prata svenska även om den inte alltid är korrekt

Siihen nähden että poliitikot eivät koskaan epäröi englannin puhumista vaikkakaan he eivät todellakaan sitä osaa, pitäisi heidän uskaltaa puhua myös ruotsia vaikka se ei aina olisikaan täydellistä.
Politiikassa "Jaak heettäär Peettäär" nyt vaan ei riitä kovin pitkälle vaikka olisi muodollisesti oikeinkin.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Suomenkielisten kanta pakkoruotsiin lujittuu joka kerta kun Sanna Marinia röykytetään

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 03.03.2023 11:22

Kommentti
Beklagligt att läget är som det är. Fast å andra sidan förståeligt enligt mig. I Marins position går det inte att yxa till något på "rallysvenska" om det finns en risk att man blir missförstådd. Sådant kan ibland leda till mediadrev som är svårt att korrigera med "ja, jag är ju inte så bra på det språket"

Tilanne on valitettava. Vaikka toisaalta ymmärrettävä minun mielestäni. Marinin asemassa ei voi heittää jotain "ralliruoitsilla" jos vaarana on, että se ymmärretään väärin. Se voi johtaa mediajahtiin, jota on vaikea korjata sillä, että "en nyt ole niin hyvä tässä kielessä.".
Kas kun Suomessa on mahtava enemmistö, joka ei ole niin hyvä tässä kielessä.
Ruotsinkieliset voivat keittää myrkkykeittojaan omissa tiedotusvälineissään ilman että se mitenkään vaikuttaa 95%:n enemmistön mielipiteeseen.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Suomenkielisten kanta pakkoruotsiin lujittuu joka kerta kun Sanna Marinia röykytetään

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 03.03.2023 12:08

Kommentti:
Som svar till andra "språkröstaren" här, svenskan talas av fem procent av människorna i Finland och har en mörk och brutal historia i relation med finskan.
Den negativa synen på svenskan är helt förståelig om du har ens den minsta kunskapen i Finlands historia, det var inte alls länge sedan finsk språkiga inte kunde gå högskola.

Argumentet "de hör till vårt modersmål" är totalt ett frågetecken, hör inte ryskan och samiskan till vårt modersmål och historia varför har vi inte "pakkovenäjä" i skolan?

Svenskan må existera i österbotten och i delar av södra Finland men tyvärr existerar den inte i norra, östra eller mellersta delen av Finland, vill vi intr sträva för ett bättre Finland, då är det nog bättre att elever studerar något de hae nytta av i livet och inte något onödigt.

Vastauksena toiselle "kieliäänestäjälle" täällä ruotsia puhuu viisi prosenttia suomalaisista ja sillä on synkkä ja julma historia suomen kielen suhteen.
Kielteinen näkemys ruotsin kielestä on täysin ymmärrettävää, jos sinulla on pienintäkään tietoa Suomen historiasta, ei ole kauan sitten, kun suomenkieliset eivät päässeet yliopistoon.

Väite "he kuuluvat meidän äidinkieleen" on täysin kysymysmerkki, eivätkö venäjä ja saame ei kuulu äidinkieleemme ja historiaan, miksi meillä ei ole "pakkovenäjää" koulussa?

Ruotsia voi olla Osterbottenissa ja osissa Etelä-Suomea, mutta valitettavasti sitä ei ole Pohjois-, Itä- tai Keski-Suomessa, jos haluamme pyrkiä parempaan Suomeen, niin on luultavasti parempi, että opiskelijat opiskelevat jotain käyttökelpoista elämässä, eikä mitään tarpeetonta.
Minulla on onni tuntea vain tällaisia täyspäreisiä ruotsinkielisiä, ja heidän puolestaan tulee aina paha mieli kun puolijauhoiset riehuvat rinta rottingilla, ja omivat koko kieliryhmän omien sairaiden tavoitteidensa taakse.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Suomenkielisten kanta pakkoruotsiin lujittuu joka kerta kun Sanna Marinia röykytetään

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 03.03.2023 13:42

Kommentti
Jag har också avlagt EA1, men inte blev jag någon akutvårdate för det. Åtminstone för mig var "vändpunkten" när jag märkte att jag kunde/vågade tänka på finska. Det andra som spelar ln är hur ofta man blir exponerad för det främmande språket. Inte kan t.ex jag någon tyska mera fast jag läste det i högstadiet.
Som avslutning: missar jag en ändelse eller två i simhallsbastun så reagerar inte många. En politikers intervjuer nagelfars och är allmänt gods, så jag tror att de flesta blir "perfektionister" för att "it's better to be safe than sorry"...
Olen myös suorittanut EA1:n, mutta minusta ei tullut sen vuoksi ensihoitajaa. Ainakin minulle "käännekohta" oli se, kun huomasin osaavani/uskaltaneeni ajatella suomeksi. Toinen asia, joka pelissä on, on se, kuinka usein olet alttiina vieraalle kielelle. En esimerkiksi osaa enää yhtään saksaa, vaikka luin sen yläasteella.
Yhteenvetona: jos unohdan uimahallin saunassa yhden tai kaksi päätettä, ei moni reagoi. Poliitikkojen haastattelut syynätään tarkkaan ja julkishyödykkeitä, joten uskon, että useimmista ihmisistä tulee "perfektionisteja", koska "on parempi olla varma kuin katua"...
Tässä olivat mielestäni parhaat kommentit 56:sta..
Ruotsinkielisiä pakenee suomenkielisiin kuntiin sellaisella vauhdilla että surujen on ollut pakko tulla perässä perustamaan tänne "kielisaaria", koska selvästi lahjukset eivät toimi vaikka "oikeus"ministerin mukaan ne lähtisivät juoksemaan pelkästään ilmoitusmenettelyllä välittämättä vähääkään lakisääteisistä rajoista. Sen paremmin Tampere kuin Oulukaan eivät ole menneet retkuun.

Kymenlaakson terveydenhoitoalue (0,76% ruotsinkielisiä) sentään saatiin kieroiltua kaksikieliseksi, vaikka papereihin turhien kuolemantapausten välttämiseksi olikin pakko panna huomautus, että Jos syntyy epäselvyyksiä, suomenkielisen teksti on ratkaiseva.

Lahjuksen suuruusluokka selviää Vantaan luvuista. jolle "kaksikielisyydestä" siunaantuu kaksikielisyysavustusta 6,5 miljoonaa vuodessa. Jos 5500 "ruotsinkielisen tilalla olisikin vaikka 5500 ukrainalaista, ja ruotsinkielisten määrä olisi 0, tulisi Vantaalle silti suomi-ruotsi-kaksikieliyydestä viisi (5) vuosimiljoonaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Suomenkielisten kanta pakkoruotsiin lujittuu joka kerta kun Sanna Marinia röykytetään

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 06.03.2023 15:38

Vaihdoin ketjua
SJONS kirjoitti: 06.03.2023 12:13
HH antama SOTE_alueiden luettelo ja prosentit hiljensivät monet keskustelijat.....ja Ahvenanmaa!
Se oli tarkoituskin! Hämmästyin silloin itsekin, ja siksi tulikin aikanaan kiire saada ne luvut tänne meidän sivustolle.

Se, että terveydenhoitoon sotketaan hupenevan pienen vähemmistö käyttökelvoton kieli, on todella riskialtista. Sen he tuntuvat tajuavan itsekin, ja terveellinen pelko persuuksissa pistää näköjään miettimään jo etukäteen sitä, miten vastuusta voidaan luistaa jos kielisotkun takia hoitovirheitä syntyy.

Tämä historiallisen hieno ja tilannetta erinomaisesti kuvaava asiakirjojen laatimisohje on heidän ratkaisunsa oman nahkansa pelastamiseksi.
Se on jo hävinnyt tuolta alkuperäisen linkin takaa, mutta onneksi olen kopioinut sen, ja täällä se näyttää olevan vieläkin.
https://docplayer.fi/231513530-Kymenlaa ... jelma.html
Huom! Tämä hyvinvointialueen kieliohjelma on kansalliskielilautakunnan aikaansaannoksia, eli tuo ote on suoraan tästä ohjelmasta.
Hallinnolliset asiakirjat
Aluehallituksen ja aluevaltuuston esityslistat ja pöytäkirjat laaditaan suomeksi.
Aluehallituksen esityslista- ja pöytäkirja-asioiden otsikot, päätösehdotukset ja päätökset käännetään ruotsiksi. Pöytäkirja voidaan kuitenkin tarkistaa ennen käännösten valmistumista, sillä suomenkielinen teksti on ratkaiseva. Hallituksen pöytäkirjan otteet annetaan ruotsinkielisenä käännöksenä, mikäli siihen liittyvään päätökseen pyydetään jäsenkunnan lausunto tai hyväksyntä ja asian jatkokäsittely edellyttää käsittelyä jäsenkunnan luottamustoimielimessä. Jos syntyy epäselvyyksiä, suomenkielisen teksti on ratkaiseva.

Aluevaltuuston esityslistat ja pöytäkirjat käännetään kokonaisuudessaan ruotsiksi. Pöytäkirja
voidaan kuitenkin tarkistaa ennen käännösten valmistumista, sillä suomenkielinen teksti on
ratkaiseva.
Jos syntyy epäselvyyksiä, suomenkielisen teksti on ratkaiseva.

Yksilöjaoston pöytäkirjaotteet käännetään ruotsiksi, mikäli asia on tullut käsittelyyn ruotsinkielisenä.
Kaksikielisen hyvinvointialueen hallintosääntö ja vastaavat säännöt annetaan suomen ja ruotsin kielellä.
Kansalliskielilautakunta kehittää, yhteen sovittaa ja valvoo kieliohjelman tavoitteita ja seuraa tavoitteiden etenemistä. Raportoi kieliohjelman toteutuksesta hallitukselle vuosittain.
(Tärkeän kansalliskielilautakunnan "tärkeitä" työpaikkoja ei siis voi vaarantaa)
(Kansalliskielilautakunta valvoo virallisen tiedotuksen toteutumista kaksikielisenä koska kuitenkin joka 132:ssa asukkaassa alueella on aina yksi "ruotsinkielinen")

Mm näin hienoa tekstiä on Kansalliskielilautakunta julkaissut lokakuussa 2022.

Henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taito ja niiden osaaminen käytännössä vaikuttaa myös palkan suuruuteen. Henkilöstöllä on mahdollisuus saada ruotsinkielistä täydennyskoulutusta. Varmistetaan, että asiakkaan/potilaan kielelliset oikeudet toteutuvat palvelu- /hoitoprosessin jokaisessa vaiheessa. Hoidon/palvelun ostoa koskevissa hankinnoissa asetetaan vaatimus hoidon/palvelun tuottamisesta molemmilla kotimaisilla kielillä. Kehittämistyössä otetaan huomioon molemmat kotimaiset kielet. Kieliohjelman toteutumista seurataan. Työntekijöille, joiden tehtävissä edellytetään palvella asiakkaita/potilaita molemmilla kielillä, maksetaan kielenkäyttölisää. Tarjonta huomioidaan vuosittain koulutusta suunniteltaessa. Yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja täydennyskoulutusta tarjoavien yksiköiden kanssa on aktiivista Väestötietojärjestelmän kautta ylläpidetään tietoa asiakkaan/potilaan äidinkielestä asiakasja potilastietojärjestelmissä (suomi/ruotsi). Tarjouspyynnöissä ja sopimuksissa asetetaan tarvittaessa ehdoksi, että hyvinvointialueen ostamien palvelujen tulee tarvittaessa olla sekä suomen- että ruotsinkielisiä Erilaisissa kehittämistyöryhmissä otetaan huomioon molemmat kotimaiset kielet mikäli kehityskohde koskettaa ruotsinkielistä väestöä. Kukin yksikkö vastaa kieliohjelman noudattamisesta omassa toiminnassaan. Kansalliskielilautakunta seuraa kieliohjelman toteutumista.
Kymenlaakson hyvinvointialue

Tuo tarvittaessa-sana silloin kun tiedetään että oikeaa tarvetta ei ole, on varsin käyttökelpoinen ja kiitettävästi vesittää koko lauseen.

Vastaa Viestiin