https://svenska.yle.fi/a/7-10029177
”Nyttigt för framtiden att integreras på svenska”
Av de dryga 300 ukrainare som bor i Borgå hade 20 procent valt att integrera sig på svenska i höstas. Vilken den exakta siffran är just nu vet Grönroos inte med säkerhet, eftersom många av de nya ukrainarna som kommit är kunder hos flyktingförläggningen och inte hos Borgå stad.
Grönroos tycker i alla fall att höstens siffra på 20 procent som vill lära sig svenska är hög. Men han konstaterar också att ukrainare som pratar svenska kan ha nytta av språket i framtiden. Han nämner att det till exempel kan vara bra att kunna svenska när Ukraina ska återuppbyggas och det behövs hjälp från, och kontakter till, Norden.
Men integrationen oavsett språk skulle kunna gå ännu fortare, tycker Grönroos.
– Jag har själv bott utomlands i flera år och blivit inkastad i både tysk och finsk skola utan att kunna ett ord. Jag lärde mig jättesnabbt. Jag är inte säker på att specialgrupperna för barnen i skolorna är en bra sak, säger han.
Grönroos tror att barnen skulle integreras ännu fortare om de genast hamnade i finsk eller svensk klass och inte i specialklass. På ganska kort tid skulle de lära sig språket och de skulle också få vänner som pratar finska eller svenska, resonerar han.
"Ruotsiksi integroituminen hyödyllistä tulevaisuudessa"
Porvoossa asuvista noin 300 ukrainalaisesta 20 prosenttia oli viime syksynä valinnut kotoutumisensa ruotsiksi. Grönroos ei tiedä tarkasti, mikä on tarkka luku tällä hetkellä, koska monet saapuneet ukrainalaiset ovat pakolaiskeskuksen asiakkaita, eivät Borgån kaupungin asiakkaita.
Joka tapauksessa, Grönroosin mielestä ruotsia oppia haluavien 20 prosentin määrä tänä syksynä on korkea. Mutta hän toteaa myös, että ruotsia puhuvat ukrainalaiset voivat hyötyä kielestä tulevaisuudessa. Hän mainitsee, että esimerkiksi ruotsin kielen osaaminen voi olla hyvä, kun Ukrainaa rakennetaan uudelleen ja Pohjoismaista tarvitaan apua ja yhteyksiä.
Mutta integraatio kielestä riippumatta voisi mennä vieläkin nopeammin, Grönroos ajattelee.
– Olen itse asunut ulkomailla useita vuosia ja minut on sanaakaan kieltä osaamattomana heitetty sekä saksalaiseen että suomalaiseen kouluun. Opin erittäin nopeasti. En ole varma, että koulujen lasten erityisryhmät ovat hyvä asia, hän sanoo.
Grönroos uskoo, että lapset kotoutuisivat vielä nopeammin, jos he päätyisivät heti suomen tai ruotsin luokkaan eivätkä erikoisluokkaan. Melko lyhyessä ajassa he oppisivat kielen ja he saisivat myös suomea tai ruotsia puhuvia ystäviä, hän perustelee.
(OI voi! Onpa hän ollut etevä. Tapu-tapu! Ja ilmeisesti Suomessa hänet on varmuuden vuoksi kasvatettu tynnyrissä, että ei sanaakaan suomeakaan ollut päässyt tarttumaan.
Vertaako hän todella näitä läheisiä sukulaiskieliä ruotsia ja saksaa ruotsin ja ukrainan kieliin? Nehän poikkeavat toisistaan kirjaimista lähtien!!!
Joka tapauksessa, Grönroosin mielestä ruotsiksi oppia haluavien 20 prosentin määrä tänä syksynä on korkea.
On se niinkin, jos ei oteta huomioon sitä, että se on reippaasti alle Porvoon keskiarvon 29,4% vuodelta 2021, ja näin ollen pudottaa ruotsinkielisten prosenttiosuutta.
Porvoossa oli ruotsinkielisiä 1990 peräti 37,7%, ja viimeisten 40 vuoden aikana heidän määränsä on lisääntynyt kahtena vuotena, vuonna 2000 +9 kpl ja vuonna 2003 +17 kpl. Kokonaissaldo 1990-2021
-1322.
Elikkä tämä herra haluaisi lisätä hänen mielestään liian helpolla päässeille ukrainalaisille kielen opiskelun vaikeusastetta, koska hän itsekin on oppinu saksan ruotsin pohjalta.
Ovatkohan ukrainalaiset tietoisia siitä, että tämä kielivalinta sulkee Suomessa heidät 5%:n alueelle.