Ymmärrä, että todella tarvitset suomea Suomessa

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Ymmärrä, että todella tarvitset suomea Suomessa

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 14.02.2023 12:16

https://www.hbl.fi/artikel/d0eed95b-0ab ... 5ceda4fb1b

Ledare: Inse att man faktiskt behöver finska i Finland

Pääkirjoitus: Ymmärrä, että todella tarvitset suomea Suomessa.

Det är ett stort problem att svenskspråkiga barn och unga inte lär sig finska tillräckligt bra och känner sig så osäkra på finska att de byter till engelska. Problematiken är inte ny, ändå överraskar det att den gäller även Ekenäs. Nu måste en ny växel sättas in – det är viktigt att kunna finska i Finland.

On suuri ongelma, että ruotsinkieliset lapset ja nuoret eivät opi tarpeeksi hyvin suomea ja tuntevat olonsa niin epävarmaksi suomen kielestä, että he siirtyvät englannin kieleen. Ongelma ei ole uusi, mutta on yllättävää, että se koskee myös Tammisaarta. Nyt on laitettava uusi vaihde päälle - on tärkeää osata suomea Suomessa.

Det handlar alltså om hur mycket kontakt man har med finskan i sin vardag. Det är en förståelig och enkel förklaring. Men i kombination med att studentexamen inte motiverar till studier i det andra inhemska blir slutresultatet ödesdigert.

Kyse on siitä kuinka paljon tekemisissä on suomen kanssa jokapäiväisessä elämässä. Se on ymmärrettävä ja yksinkertainen selitys. Mutta yhdessä sen kanssa, että ylioppilastutkinto ei motivoi opiskelemaan toista kotimaista koulussa, lopputulos on kohtalokas.

Näinhän se on ruotsinkielisellä puolella heille itselleen välttämättömän maan pääkielen kanssa. Suomenkielisellä puolella sen sijaan ei riitä vähääkään ymmärrystä niille joille turha kieli on ongelma.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 14.02.2023 15:32. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Ymmärrä, että todella tarvitset suomea Suomessa

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 14.02.2023 12:51

Suomessa on 11 kuntaa, joissa oli vuonna 2021 asukkaita 20603, joista ruotsinkielisiä 0.

1-3 ruotsinkielistä on 37 kunnassa. Asukkaita 102449 eli yli kolme kertaa Ahvenanmaan verran, joista "ruotsinkielsiä" 79 eli 0,08%.
Suurin kunta Kitee 9877 asukasta, joista 3 surua. (0,03%)

4-10 ruotsinkielistä 61 kunnassa. Asukkaita näissä kunnissa 292860, joista ruotsinkielisiä 388 eli 0,13%.
Suurin kunta iisalmi 20958 asukasta, joista 6 surua. (0,03%)
Tässä 4-10 surun kuntaryhmässä on siis reippaasti enemmän asukkaita kuin suruja koko Manner-Suomessa (261828 eli 4,7%).

11-20 ruotsinkielistä myöskin 61 kunnassa. Asukkaita 410505, joista ruotsinkielisiä 806 eli 0,2%.
Suurin kunta Raahe 24260 asukasta, joista 17 surua. (0,07%)

Tässä listassa on siis mukana 170 Suomen 260 suomenkielisestä kunnasta.
Koko "kaksikielisen" maan 18 maakunnasta neljässätoista (14) on ruotsinkielisiä alle yksi prosentti, yhdessä tilanne on tasapeli ja kolmessa 5-9%.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Ymmärrä, että todella tarvitset suomea Suomessa

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 14.02.2023 19:06

Jos haluamme maamme olevan kaksikielinen, se edellyttää, että osaamme toisen alkuperäiskansan kielen.

Kiinnitämme usein huomiota siihen, että kiinnostus ja ruotsin kielen taito puuttuu Suomen puolelta. On ongelmallista, jos enemmistöväestö ei pidä ruotsin kieltä ja siten kaksikielisyyttä tärkeänä.

Eiköhän tämäkin taas käänny siihen, että on välttämätöntä pakottaa enemmistö pänttäämään yhä enemmän ja yhä aikaisemmin pakkoruotsia ja palauttaa ruotsi pakolliseksi
yo-kirjoituksiin...

Kuunnelkaa vaikka tämä kiihkoilu.
Erityisesti Folktingetin edustajan röyhkeys.

https://areena.yle.fi/podcastit/1-63321338

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Ymmärrä, että todella tarvitset suomea Suomessa

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 14.02.2023 21:19

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 14.02.2023 19:06
Eiköhän tämäkin taas käänny siihen, että on välttämätöntä pakottaa enemmistö pänttäämään yhä enemmän ja yhä aikaisemmin pakkoruotsia ja palauttaa ruotsi pakolliseksi
yo-kirjoituksiin...

Kuunnelkaa vaikka tämä kiihkoilu.
Erityisesti Folktingetin edustajan röyhkeys.

https://areena.yle.fi/podcastit/1-63321338
Yläjärven ruotsia oli ilo kuunnella, mutta se onkin oikeasta Ruotsista haettu. Kiusasin itseäni ja kuuntelin koko sönkkäyksen viimeiseen minuuttiin.
Ei siinä oikeastaan mitään uutta ollut. Nämä tönkköruotsinkieliset nyt kertakaikkiaan tietävät suomenkielisten asiat parhaiten, ja ongelma kuin ongelma hoituu lisäämällä muille pakkoruotsia.

Leidit ovat jysähtäneet paikoilleen ruotsinsa kanssa huomaamatta ollenkaan, että Suomessa uudet tuulet ovat puhaltaneet jo vuoden. Nato viimeistään oikeuttaa meidät jatkamaan valitsemallamme englannin tiellä. Ruotsia emme ole tarvinneet tähänkään asti, ja nyt emme senkään vertaa.

Se, että surut tarvitsevat suomea edelleen, on heidän oma ongelmansa. Kahdeksassa vuodessa on heille syydetty 808 miljoonaa euroa kaksikielisyyteen (myös yksikielisille kunnille silloin kun se yksi kieli on ollut ruotsi). Niitä rahoja ei ainakaan ole sijoitettu lasten ja nuortan kielitaidon parantamiseen jos Karvin arvioita on uskominen, mutta paljon muuta mukaavaa ja hyödyllistä niillä kyllä on saatu hommattua.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Ymmärrä, että todella tarvitset suomea Suomessa

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 15.02.2023 10:31

Hillevi Henanen kirjoitti: 14.02.2023 12:51 Suomessa on 11 kuntaa, joissa oli vuonna 2021 asukkaita 20603, joista ruotsinkielisiä 0.

1-3 ruotsinkielistä on 37 kunnassa. Asukkaita 102449 eli yli kolme kertaa Ahvenanmaan verran, joista "ruotsinkielsiä" 79 eli 0,08%.
Suurin kunta Kitee 9877 asukasta, joista 3 surua. (0,03%)

4-10 ruotsinkielistä 61 kunnassa. Asukkaita näissä kunnissa 292860, joista ruotsinkielisiä 388 eli 0,13%.
Suurin kunta iisalmi 20958 asukasta, joista 6 surua. (0,03%)
Tässä 4-10 surun kuntaryhmässä on siis reippaasti enemmän asukkaita kuin suruja koko Manner-Suomessa (261828 eli 4,7%).

11-20 ruotsinkielistä myöskin 61 kunnassa. Asukkaita 410505, joista ruotsinkielisiä 806 eli 0,2%.
Suurin kunta Raahe 24260 asukasta, joista 17 surua. (0,07%)

Tässä listassa on siis mukana 170 Suomen 260 suomenkielisestä kunnasta.
Koko "kaksikielisen" maan 18 maakunnasta neljässätoista (14) on ruotsinkielisiä alle yksi prosentti, yhdessä tilanne on tasapeli ja kolmessa 5-9%.
Vaikka en tähän hätään saakaan loppujen 90 suomenkielisen kunnan tarkkoja lukuja, niin kaikkien 260 suomenkielisen kunnan ruotsinkielisten määrä on keskimäärin joka tapauksessa alle puoli prosenttia eli viitisen promillea. Siellä on mm Kaarina, Tampere ja Oulu, joista RKP haaveilee, mutta kuten mm. Kymenlaakson terveydenhuoltoalueen tapaus osoitti, RKP:tä eivät prosenttirajat pitele - säädöksissä puhutaan 5%.n rajoista, mutta käytännössä 0,76% riittää mainiosti.

Varsinkin terveydenhuoltoon vieraan kielen tunkemisessa on riskinsä, joten Kymenlaaksossa se on huomioitu seuraavasti:
Ohjeistuksesta löytyy seuraava neuvo: Jos syntyy epäselvyyksiä, suomenkielinen teksti on ratkaiseva.
Ruotsinkielisiä ohjeita käytettäessä pitää vissiin aina tarkistaa suomenkielisestä, että onhan se näin.

Lisäksi niin kauan kuin ruotsi on kynnyksenä terveydenhuollon koulutuksissa, alan henkilöstötilannetta heikentää omalta osaltaan tämän turhan kielen kirjoittamatta jättäminen enenevässä määrin. Kuinka kauan tällaisen tilanteen annetaan jatkua?

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Ymmärrä, että todella tarvitset suomea Suomessa

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 19.02.2023 22:48

Tammisaarta on pidetty Etelä-Suomen surujen pääkaupunkina. Ennen kuntaliitoksia ja Raaseporin syntyä Tammisaari oli hyvin ruotsinkielinen.
Nyt juuri aloittaneen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen väestöstä huomattava osa on ruotsinkielistä. Surut ovat jo lähteneet vaatimaan kaiken mahdollisen tekstin ja palvelujen tarjoamista ruotsin kielellä. Tilanne ei siis mitenkään ole otollinen tai kannusta suomen kielen opetteluun tai käyttöön alueen ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Ymmärrä, että todella tarvitset suomea Suomessa

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 20.02.2023 14:43

Nyt Länsi-Uudenmaan surupitoisuus on 12%, eli ei lähelläkään EU:n 20 %:n kaksikielisyysrajaa.

Muutenkin tällä ilmaisulla "pysyvästi kaksikielinen" minkä tahansa tekosyyn varjolla muutetaan kuntia kaksikielisiksi välittämättä vähääkään "ruotsinkielisten" todellisesta määrästä tai tarpeesta nyt tai tulevaisuudessa..

Simäillään tämä tarkoitushakuisesti kaulittu ja käännetty hyvinvointialuekenttä vielä kertaalleen läpi. Alueen prosentuaalisesti ruotsinkielisin kunta mainittu erikseen.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue 27 459 surua
22 kuntaa, asukkaita 483 477,
"ruotsinkielisiä" 5,68%,
hva:n ruotsinkielisin kunta: Kemiö 67,1%

Satakunnan hyvinvointialue 808 surua
16 kuntaa, asukkaita 214 281,
"ruotsinkielisiä" 0,38%,
hva:n ruotsinkielisin kunta: Pori 0,57%

Kanta-Hämeen hyvinvointialue 641 surua
11 kuntaa, asukkaita 170 213,
"ruotsinkielisiä" 0,38%,
hva:n ruotsinkielisin kunta: Ypäjä 0,66%

Pirkanmaan hva 2 053 surua
23 kuntaa, asukkaita 527 478
"ruotsinkielisiä" 0,39%,
hva:n ruotsinkielisin kunta: Tampere 0,54%
0 surua Kihniössä

Päijät-Hämeen hva 773 surua
10 kuntaa, asukkaita 205 124
"ruotsinkielisiä" 0,38%,
hva:n ruotsinkielisin kunta: Orimattila 0,59%

Kymenlaakson KAKSIKIELINEN hva 1 219 surua
6 kuntaa, asukkaita 161 391
"ruotsinkielisiä" 0,76%,
hva:n ruotsinkielisin kunta: Pyttis 6,9%
Alle puolet Pyttiksen suruista eli 606 on alle 55-vuotiaita,
loput 613 yli 55-vuotiaita, joista yli 75-vuotiaita 251 kpl
Tämä selittänee sen julmetun kiireen millä on yritetty tällä Pyttiksellä ehtiä lyömään kiilaa täysin suomenkieliseen alueeseen ennen kuin on myöhäistä.
Noista 1219 surusta on 84 kpl alle 10-vuotiaita ja 371 kpl yli 70-vuotiaita.


Etelä-Karjalan hva 215 surua
9 kuntaa, asukkaita 126 107
"ruotsinkielisiä" 0,17%,
hva:n ruotsinkielisin kunta: Luumäki 0,29%

Etelä-Savon hva 217 surua
12 kuntaa, asukkaita 131 688
"ruotsinkielisiä" 0,16%,
hva:n ruotsinkielisin kunta: Hirvensalmi 0,38%

Pohjois-Savon hva 272 surua
19 kuntaa, asukkaita 248 363
"ruotsinkielisiä" 0,11%,
hva:n ruotsinkielisin kunta: Joroinen 0,41%
Rautavaara 0 surua

Pohjois-Karjalan hva 156 surua
13 kuntaa, asukkaita 163 281
"ruotsinkielisiä" 0,10%,
hva:n ruotsinkielisin kunta: Heinävesi 0,29%

Keski-Suomen hva 458 surua
22 kuntaa, asukkaita 272 683
"ruotsinkielisiä" 0,17%,
hva:n ruotsinkielisin kunta: Hankasalmi 0,23% (Jyväskylä olisi 0,20%)
Ruotsi on Keski-Suomen KAHDEKSANNEKSI puhutuin kieli
Kivijärvi, Konnevesi, Luhanka ja Pihtipudas täysin suruttomia

Etelä-Pohjanmaan hva 637 surua
18 kuntaa, asukkaita 191 762
"ruotsinkielisiä" 0,33%,
hva:n ruotsinkielisin kunta: Evijärvi 0,20%

Pohjanmaan hva 89161 surua
14 kuntaa, asukkaita 176041
ruotsinkielisiä 50,65%,
hva:n ruotsinkielisin kunta: Luoto 91,96%

Keski- Pohjanmaan hva 6082 surua
8 kuntaa, asukkaita 67 915
ruotsinkielisiä 8,96%,
hva:n ruotsinkielisin kunta: Kokkola 12,33%

Pohjois-Pohjanmaan hva 792 surua
30 kuntaa, asukkaita 415 603
"ruotsinkielisiä" 0,19%,
hva:n ruotsinkielisin kunta: Kalajoki 0,44%
Suruttomia Hailuoto, Pyhäntä, Utajärvi, Vaala

Kainuun hva 73 surua
8 kuntaa, asukkaita 71 255
"ruotsinkielisiä" 0,11%,
hva:n ruotsinkielisin kunta: Hyrynsalmi 0.23%
0 surua Ristijärvi

Lapin hva 504 surua
21 kuntaa, asukkaita 176 494
"ruotsinkielisiä" 0,29%,
hva:n ruotsinkielisin kunta: Enontekiö 0,78%

Keski-Uusimaa 2297 surua
6 kuntaa, asukkaita 201 854
"ruotsinkielisiä" 1,14%,
hva:n ruotsinkielisin kunta: Pornainen 2,35%

Länsi-Uusimaa 57 247 surua
10 kuntaa, asukkaita 478 919
ruotsinkielisiä 11,95%,
hva:n ruotsinkielisin kunta: Raasepori 64,1%

Itä-Uusimaa 27 912 surua
7 kuntaa, asukkaita 99 073
ruotsinkielisiä 28,17%,
hva:n ruotsinkielisin kunta: Loviisa 39,7%

Vantaan ja Keravan hva 5 996 surua
2 kuntaa, asukkaita 276 438
ruotsinkielisiä 2,17%%,
hva:n ruotsinkielisin kunta: Vantaa 2,31%

Helsingin hva 36 856
asukkaita 658 457
ruotsinkielisiä 4,75%

Ikään kuin tämä ei olisi ollut riittävän haastava urakka ilmankin että surut vielä urakalla lapioivat p....a rattaisiin koko prosessin ajan.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 27.02.2023 21:37. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Ymmärrä, että todella tarvitset suomea Suomessa

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 21.02.2023 00:07

Surut eivät välitä mistään prosenteista, eivät välitä kielitodellisuudesta. Surut, rkp ja taustalla olevat ökyrikkaat surusäätiöt - ne painavat päälle viimeiseen asti uhoamalla "toisesta kotimaisesta kielestä", "kaksikielisyydestä", "perustuslaista", ja ties mistä, millä vain voisi vähänkin saada vaadittua lisää ruotsin kielen näkyvyyttä ja kuuluvutta kaikkialle. Kuluista surut eivät välitä yhtään. Hyvinvointialueita yritetään käyttää ponnahduslautana ruotsinkielisten palveluiden lisäämisessä.

Raasepori ja Vaasa, kumpikin kaupunki haluaisi kasvaa ja kehittyä, mutta väestö ei vaan lisäänny. Suomenkieliset eivät viihdy näissä kaupungeissa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Ymmärrä, että todella tarvitset suomea Suomessa

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 21.02.2023 19:25

Christina Gestrin efter HBL:s granskning: HUS har tänkt fel från början

Att Helsingfors universitets sjukhus först lanserar digitala tjänster på finska och sen funderar på hur man ska få finansiering för motsvarande tjänst på svenska är helt fel tänkt. Det tycker Folktingssekreterare Christina Gestrin.

Christina Gestrin är Folktingssekreterare på Folktinget tycker att Helsingfors universitetssjukhus behöver en bättre språkplanering.

Det finns stora brister i det svenska utbudet av de digitala tjänsterna inom Helsingfors universitetssjukhus HUS. HBL:s granskning visar att det inte finns några program för egenvård på svenska inom den digitala tjänsten Hälsobyn, och att chansen att få en digital vårdstig inom HUS är bara 1 på 15.
Enligt HUS chefsöverläkare Markku Mäkijärvi beror det främst på att det är svårt att hitta medicinskt kunniga översättare, det är brist på pengar och det är bra att testa tekniska lösningar först på finska.
Folktingssekreterare Christina Gestrin tycker det är bra att HUS nu växlar upp för att fixa översättningarna, men kritisk till att HUS inte tagit med svenskan från början.

Christina Gestrin HBL:n arvion jälkeen: HUS on ajatellut väärin alusta alkaen

Se, että Helsingin yliopistollinen keskussairaala lanseeraa ensin suomenkieliset digitaaliset palvelut ja sitten miettii, miten vastaavaan palveluun saadaan rahoitusta ruotsiksi, on täysin väärin. Näin ajattelee FT-sihteeri Christina Gestrin.

FT-sihteeri Christina Gestrinin mielestä Helsingin yliopistollinen sairaala tarvitsee parempaa kielisuunnittelua.

Helsingin yliopistollisen sairaalan HUS:n ruotsalaisissa digitaalisissa palveluissa on suuria puutteita. HBL:n katsaus osoittaa, että Hälsobyn digipalvelussa ei ole ruotsinkielisiä itsehoitoohjelmia ja mahdollisuus saada digitaalinen hoitopolku HUS:ssa on vain 1:15.
HUS:n ylilääkäri Markku Mäkijärven mukaan tämä johtuu pääasiassa siitä, että lääketieteellisesti osaavia kääntäjiä on vaikea löytää, rahasta on pulaa ja teknisiä ratkaisuja on hyvä testata ensin suomeksi.
Eduskuntasihteeri Christina Gestrin pitää hyvänä, että HUS valmistautuu nyt tuottamaan käännökset, mutta on kriittinen siitä, että HUS ei ottanut ruotsia mukaan alusta alkaen.

Tällaisia vaatimuksia tulee koko ajan koskien tätä toista kansalliskieltämme. Mikähän vertaus tälle olemattoman kaksikielisyyden kanssa elämiselle olisi osuvin? Auton ajaminen käsijarru päällä? Kivireen kiskominen? Suomaraton?

Gestrin: HUS on ajatellut väärin alusta alkaen
Olisiko pitänyt olla moninkertainen määrä toimijoita kaikissa vaiheissa ruotsinkielisten käännösten takia koska kansalliskielistrategia... vai olisiko muiden kieliryhmien vain pitänyt odottaa niin kauan että käännökset valmistuisivat?
Samoja vaatimuksia oli tuolla KAKSIKIELISEN :roll: Kymenlaaksonkin hva:n ohjeistuksissa.

https://kymenhva.fi/wp-content/uploads/ ... ver0.2.pdf
Tosin siellä ei ole ihan uskallettu luottaa siihen, että käännöstyöt onnistuvat sataprosenttisesti alle prosentin surumiehityksellä.
Kymenlaakson hva-alueella suruja 25-65-vuotiaita 477 kpl (vuonna 2000 789 kpl)
Vuonna 2121 Kymenlaakson hva 0-17-vuotiaita 196 eli keskim. 11 kpl/vuosikerta
(Vuonna 2000 Kymenlaakson hva 0-17-vuotiaita 305 eli keskim. 17/vuosikerta)

Näyttäisi siltä, että jotkuta pelottaa jättää tärkeitä asioita käyttökelvottoman kielen varaan.
Tässä on yksi sivu, mutta tuo ruotsivaroitus löytyy vielä myöhemmästäkin tekstistä.
Hallinnolliset asiakirjat
Aluehallituksen ja aluevaltuuston esityslistat ja pöytäkirjat laaditaan suomeksi.
Aluehallituksen esityslista- ja pöytäkirja-asioiden otsikot, päätösehdotukset ja päätökset
käännetään ruotsiksi. Pöytäkirja voidaan kuitenkin tarkistaa ennen käännösten
valmistumista, sillä suomenkielinen teksti on ratkaiseva.
Hallituksen pöytäkirjan otteet
annetaan ruotsinkielisenä käännöksenä, mikäli siihen liittyvään päätökseen pyydetään
jäsenkunnan lausunto tai hyväksyntä ja asian jatkokäsittely edellyttää käsittelyä
jäsenkunnan luottamustoimielimessä. Jos syntyy epäselvyyksiä, suomenkielisen teksti on
ratkaiseva
.


Aluevaltuuston esityslistat ja pöytäkirjat käännetään kokonaisuudessaan ruotsiksi. Pöytäkirja
voidaan kuitenkin tarkistaa ennen käännösten valmistumista, sillä suomenkielinen teksti on
ratkaiseva
. Jos syntyy epäselvyyksiä, suomenkielisen teksti on ratkaiseva.

Yksilöjaoston pöytäkirjaotteet käännetään ruotsiksi, mikäli asia on tullut käsittelyyn
ruotsinkielisenä.
Kaksikielisen hyvinvointialueen hallintosääntö ja vastaavat säännöt annetaan suomen ja
ruotsin kielellä.


Tämä kuuluisa kansalliskielistrategiakin oli heti muutaman vuoden vääntämisen jälkeen valmis molemmilla kansalliskielillä, vaikka yli 95%:lla suomalaisista ei ole sille vähäisintäkään tarvetta. Heille olisi sopinut paremmin kuin hyvin että se olisi jäänyt pelkäksi ruotsinkieliseksi alkuperäisversioksi.
Silti se on ujutettu lainsäädäntöön (vaivihkaa), eikä tänä päivänä suurimmalla osalla maan kansalaisista ole mitään käsitystä siitä, että mikä se on.

Vastaa Viestiin