SJONS kirjoitti: ↑09.02.2023 16:17
Olemme mielestäni ns. positiivisen syrjinnän kohteena, koska vastoin enemmistön tahtoa koululakiimme on kirjoitettuna kaikille pakollinen ruotsin opiskelu. Negatiivista syrjintää on myös selitys, että palvelujen tuottamiseen tarvitaan pakkoruotsin ja virkaruotsin vaatimus. Ei tarvita!
Euroopan neuvoston sopimuksessa on myös kohta, johon voidaan vedota ruotsinkielisten velvollisuuteen opiskella suomea.
Kielipolitiikalla ja Euroopan neuvoston kielisopimuksella voidaan siis kikkailla monella tavalla. Riippuu paljolti siitä, miltä asioiden halutaan näyttävän!
On aika siirtyä eteenpäin ja kuunnella suomenkielisen enemmistön tahtoa! Vapaa kielivalinta ja palveluvelvoite, jota ei lain mukaan tosiasassa ole edes ollut, pitää lopettaa.
Valitettavasti kikkailun yksinoikeus on annettu jälleen kerran suomenruotsalaisille.
Miten ruotsi voi olla yhtä aikaa "koko maan kattava toinen pääkieli"
(perustuslakikikkailu) ja samalla erityistukea vaativa alueellinen vähemmistökieli?? (vähemmistökikkailu)
Tällaista kaksoisstandardia kuitenkin itsepäisesti ylläpidetään
RkP:n vaatimuksesta.
Kansainvälinen tutkimustieto lähtee siitä, että (5%:n) vähemmistö opiskelee aina maan enemmistökielen,koska enemmistökielen osaaminen on jokaisen kansalaisen, myös vähemmistöön kuuluvien,
kiistaton perustaito.
5%:n vähemmistökielen osaaminen ei ole mikään perustaito.
Joidenkin tutkijoiden mielestä edes englantia ei voi pitää välttämättömänä perustaitona, joten vielä vähemmän ruotsia voi pitää kansalaisen perustaitona missään muualla kuin - Ruotsissa.
Abstract
The economics of English constitute a special case, whether in general or in the European context. This chapter briefly reviews the field of “language economics” and discusses the implications of investigating the economics of a given language, as opposed to the economics of multilingualism or language in general. It then turns to the case of English, starting with the question of resource allocation, or “efficiency”. The data shows that learning English as a foreign language is a profitable investment, although other languages are equally useful and valuable on the labor market. English, therefore, cannot be construed as a “basic skill.” The chapter then addresses resource distribution, or “fairness”, showing that linguistic dominance (or hegemony) gives rise to considerable economic transfers, thus raising serious issues of linguistic justice. The concluding section discusses policy implications, in relation to the broader question of the respective values of linguistic uniformity and diversity.
(The Economics of English in Europe )