Pakkoruotsia lisätään vaikka nuoret työn­tekijät eivät osaa edes laskea vaihto­rahoja kassalla

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Pakkoruotsia lisätään vaikka nuoret työn­tekijät eivät osaa edes laskea vaihto­rahoja kassalla

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 29.01.2023 09:51

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009349146.html
Ysiluokkalaisilla kolmosten tasoa

Matematiikan kriisiytymisestä on puhuttu paljon viime vuosina. Suomalaisten lasten Pisa-tulokset ovat edelleen heikenneet. Matematiikka ei kiinnosta oppilaita eikä opettajiksi hakeutuvia, ja matikan osaajista on pulaa työmarkkinoilla.

Matematiikkaa ja luonnontieteitä tarvitaan tekniikan ja teknologian alan töissä, kaupallisella puolella ja muillakin aloilla. Insinööriliitto on vaatinut nopeita toimia näiden oppiaineiden panostuksiin, koska Suomen talouskasvu on nokioineen nojannut paljon niihin.

– Ammattikorkeakoulujen opettajat sanovat, että niitä kokeita, joita pidettiin kymmenen vuotta sitten, ei voi enää käyttää, koska opiskelijat eivät niistä pääse läpi, Insinööriliiton erityisasiantuntija Anniina Sippola kertoo.

– Matematiikkaa pidetään vaikeana, ja suhtautuminen on usein kielteistä. Matematiikka on muutakin kuin kaavojen laskemista. Se liittyy yleisemmin ongelmanratkaisukykyyn ja analyyttiseen ajatteluun.

Viisi vuotta sitten julkaistussa kansallisessa tutkimuksessa tulokset olivat hälyttäviä. Osalla testikokeeseen osallistuneista oli yhdeksännellä luokalla suoritetussa kokeessa kolmosluokkalaisen taitotaso.
Ruotsin tarve on Suomessa olematon paitsi Pohjanmaalla, matematiikkaa tarvitaan ihan joka paikassa.

lpo
Viestit: 172
Liittynyt: 10.04.2016 10:57

Re: Pakkoruotsia lisätään vaikka nuoret työn­tekijät eivät osaa edes laskea vaihto­rahoja kassalla

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja lpo » 29.01.2023 10:28

Matematiikan osaamattomuus näkyy hyvin viime vuosien valtionhallinnossa ja on kärjistynyt nykyisen hallituksen aikana. Edes korkomenojen hurja nousu ei ole hillinnyt velkarallia. Luulisi että kuka tahansa omilla aivoillaan ajattelemaan kykenevä osaisi karsia pakkoruotsin kaltaisesta riippakivestä, mutta ei.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Pakkoruotsia lisätään vaikka nuoret työn­tekijät eivät osaa edes laskea vaihto­rahoja kassalla

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 29.01.2023 11:49

Kaksikielisyys maksaa 1,5 miljardia vuodessa, eli kaksikielisyyslahjusten laskelmissa käytetty kaksikikielisyyde perushinta on tänä vuonna 287,68 €/hlö, ja asukkaita lähes 5,5 miljoonaa..
Lisäksi käsinnoukituille 33 "kaksikieliselle" kunnalle yli 100 milj. € vuodessa kaksikielisyyden ylimääräisiin kustannuksiin.

Nyt on jännä nähdä minkä kokoisella rahatukolla Kymenlaakson asukkaiden suut saadaan tukkoon tässä kaksikielisyysasiassa. "Ruotsinkielisiä" alueella sentään 0,76%.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Pakkoruotsia lisätään vaikka nuoret työn­tekijät eivät osaa edes laskea vaihto­rahoja kassalla

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 29.01.2023 13:58

Tätä Kymenlaakson hommaa on vilauteltu myös reilut pari vuotta sitten.

Nyt se on siis kaivetttu naftaliinista keppihevosena hyvinvointialueet..
Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#7 Viesti 29.09.2021 15:
Oikeusministerin mukaan kaksikieliseen ryhmään pääsisi helpolla kun vain ilmoittaisi, että meilläkin on sellainen tunne, että kunnassamme on ruotsinkielisiä, ja sekin on tehty selväksi, että pois ei sitten pääse jos menee siihen halpaan. Tässä yhteydessä käytetään mielestäni lakikieleen kuulumatonta ilmaisua muutos on PYSYVÄ eli kaikki mukamas-rajatkin mitätöidään vaikkakaan niiden ei ole annettu haitata tähänkään asti. Haluaisin tietää miten pitkälle tulevaisuuten tämä PYSYVÄ sitoo esim. tulevia sukupolvia?
Siihen lienee kaatunut Kotka-Hamina-Pyttiksen PYSYVÄ kuntaliittymäkin aikanaan. Vajaan 80000 asukkaan suurkuntaa ei houkutellut tarpeeksi kaksikielisyydestä luvassa ollut 1,8 vuosimiljoonan kaksikielisyyskorvaus, vaikka Pyttiksessä ne tienviitat varmaankin olivat jo olemassa. Muut eivät innostuneet.

2014 kun kolme ruotsinkielistä kuntaa taiottiin vastoin kaikkia lakeja 4 vuosimiljoonan takia kaksikielisiksi, tehtiin samalla selväksi, että toisin päin eli yksikieliseksi on turha yrittää.

Kun siis juuri entisillä määräyksillä oli pyyhitty ... ja kolmelle ruotsinkielisille kunnalle ojennettu kapusta kouraan ja vapaa pääsy valtion kaksikielisyysrikkauteen, kysyttiin 6.11.2014 sitä, että voisiko ajatella, että toimittaisiin vastavuoroisesti myös toisin päin. (Epäruotsinkielisillä kunnilla kun on lain mukaan mahdollisuus vain joka 10. vuosi tarkistaa statustaan
Oikeusministeri Henriksson torppasi ajtuksen:
Tässä ei ole tarkoitus muuttaa kielilakia (vaikka sitä siis oli juuri rukattu kolmen ruotsinkielisen kunnan eduksi.) siltä osin kuin on kyse näistä peruslähtökohdista.

Vastaa Viestiin