Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut tänään ensimmäisen Sivistyskatsauksen, jossa luodaan kokonaiskuva ministeriön hallinnonalan kehityksestä viime vuosikymmenten ajalta. 1990-luvulta alkanutta viimeisintä vaihetta leimaavia piirteitä ovat oppimistulosten heikkeneminen, suomalaisten koulutustason nousun pysähtyminen sekä toisaalta julkisten sivistyspanostusten hidas lasku.
Myös pakkoruotsista tunnetusti kärsii eniten suomenkielinen mies.Saavutettu koulutustaso eroaa selvästi syntymämaakunnan, sukupuolen, kieliryhmän
ja sosiaalisen taustan mukaan.
Siinä, missä 45-vuotiaista suomenkielisistä miehistä
40 % on suorittanut korkea-asteen tutkinnon,
ruotsinkielisillä naisilla vastaava osuus on 68 prosenttia.
https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/siv ... ykypaivaanÄidinkieleltään suomen- tai saamenkielisillä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudet ovat alempia kuin äidinkieleltään ruotsinkielisillä.
Yhdessä koulutustasossa olevan sukupuolieron kanssa seuraus on,
että useimmin korkeasti koulutetussa
45-vuotiaiden ikäryhmässä korkeasti koulutettujen osuus suomenkielisistä miehistä oli 40,1 %
kun vastaava osuus ruotsinkielisistä naisista oli 67,5 %.
Ruotsinkielisillä naisilla esim. asetettu 50 % tavoite korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudesta
25–34-vuotiaista onkin selvästi saavutettu 56,0 % osuudella vuonna 2020, kun taas suomenkielisillä miehillä (30,2 %) tavoitetaso on yhä varsin kaukana.
Kaksikielisyysjärjestelmä ja sen lieveilmiö
pakkoruotsi sortaa suomenkielisiä miehiä ja suosii ruotsinkielisiä naisia.
Kaiken huippuna ruotsinkieliset naiset tehtailevat kanteluita, joilla suomenkielistä miestä lyödään vielä lisää.
(Ruotsinopettajien ja Hanasaaren kantelu Aalto-yliopiston vapautuksista.)