Ruotsinkieliset naiset kaksikielisyysjärjestelmän lemmikkejä, suomenkieliset miehet vahingonkärsijöinä

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2179
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Ruotsinkieliset naiset kaksikielisyysjärjestelmän lemmikkejä, suomenkieliset miehet vahingonkärsijöinä

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 12.01.2023 16:48

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut tänään ensimmäisen Sivistyskatsauksen, jossa luodaan kokonaiskuva ministeriön hallinnonalan kehityksestä viime vuosikymmenten ajalta. 1990-luvulta alkanutta viimeisintä vaihetta leimaavia piirteitä ovat oppimistulosten heikkeneminen, suomalaisten koulutustason nousun pysähtyminen sekä toisaalta julkisten sivistyspanostusten hidas lasku.
Saavutettu koulutustaso eroaa selvästi syntymämaakunnan, sukupuolen, kieliryhmän
ja sosiaalisen taustan mukaan.

Siinä, missä 45-vuotiaista suomenkielisistä miehistä
40 % on suorittanut korkea-asteen tutkinnon,
ruotsinkielisillä naisilla vastaava osuus on 68 prosenttia.
Myös pakkoruotsista tunnetusti kärsii eniten suomenkielinen mies.
Äidinkieleltään suomen- tai saamenkielisillä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudet ovat alempia kuin äidinkieleltään ruotsinkielisillä.

Yhdessä koulutustasossa olevan sukupuolieron kanssa seuraus on,
että useimmin korkeasti koulutetussa

45-vuotiaiden ikäryhmässä korkeasti koulutettujen osuus suomenkielisistä miehistä oli 40,1 %
kun vastaava osuus ruotsinkielisistä naisista oli 67,5 %.

Ruotsinkielisillä naisilla esim. asetettu 50 % tavoite korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudesta
25–34-vuotiaista onkin selvästi saavutettu 56,0 % osuudella vuonna 2020, kun taas suomenkielisillä miehillä (30,2 %) tavoitetaso on yhä varsin kaukana.
https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/siv ... ykypaivaan

Kaksikielisyysjärjestelmä ja sen lieveilmiö
pakkoruotsi sortaa suomenkielisiä miehiä ja suosii ruotsinkielisiä naisia.

Kaiken huippuna ruotsinkieliset naiset tehtailevat kanteluita, joilla suomenkielistä miestä lyödään vielä lisää.

(Ruotsinopettajien ja Hanasaaren kantelu Aalto-yliopiston vapautuksista.)

Hillevi Henanen
Viestit: 2506
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Ruotsinkieliset naiset kaksikielisyysjärjestelmän lemmikkejä, suomenkieliset miehet vahingonkärsijöinä

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 13.01.2023 00:07

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001139149.html

– Jotkut tutkijat väittävät, että suomenruotsalaisten huonommat Pisa-tulokset johtuvat siitä, että ruotsinkieliset koulut ovat todennäköisemmin kaksikielisiä. Tässä ei ole järkeä, koska suomenruotsalaiset saavat huonommat pisteet myös luovan ongelmanratkaisun tehtävissä, joka on paras älykkyyden mittari, ja siinä ei ole kielellistä elementtiä, sanoo Dutton.

– Ja yleisesti, kaksikielisyys on hyväksi älykkyys­osamäärälle, joten suomensuomalaiset ovat tässä heikommalla, mutta heidän pisteensä ovat silti korkeammat, lisää Dutton.

Tutkimus julkaistaan Personality and Individual Differences -lehdessä, joka arvostetun tiedekustantaja Elsevierin julkaisu.

Hillevi Henanen
Viestit: 2506
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Ruotsinkieliset naiset kaksikielisyysjärjestelmän lemmikkejä, suomenkieliset miehet vahingonkärsijöinä

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 13.01.2023 20:29

Näistäkin kahdesta tutkimuksesta näkee, että Suomen systeemissä jokin mättää - ja pahasti,

Hillevi Henanen
Viestit: 2506
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Ruotsinkieliset naiset kaksikielisyysjärjestelmän lemmikkejä, suomenkieliset miehet vahingonkärsijöinä

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 17.01.2023 09:55

"Kaksikielisyys" on kyseenalainen rikkaus.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009330496.html
Kolmosluokalle on Suomen kouluissa edennyt korona-aikana satoja sellaisia oppilaita, jotka eivät vielä osaa kunnolla lukea. Tieto selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin pitkittäisarviosta, joka julkaistaan tiistaina.

Pitkittäisarvionnissa selvitettiin vuoden 2020 syksynä kolmasluokkalaisten osaamista matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Kyseessä on ensimmäinen kansallinen selvitys siitä, miten osaaminen kehittyy kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana.

Arvion mukaan lapset aloittavat kolmannen kouluvuotensa pahimmillaan järisyttävän erilaisista lähtökohdista. Huimat osaamiserot huolettavat Karvin arviointiasiantuntijaa Annette Ukkolaa.

Hänen mukaansa samalla luokalla voi olla oppilaita, joiden osaamisessa on vuosien välimatka.
Tyttöjen ja poikien osaaminen

Tytöt 171
Pojat 167
Suomenkieliset koulut 170
Ruotsinkieliset koulut 161
S2-oppilaat 143

Koko otoksen (N=8 046) keskiarvo 169 pistettä
Suomea tai ruotsia toisena kielenään opiskelevien tulokset olivat selvästi muita heikompia.

Tuoreessa arviossa todetaan, että yhdenvertaisten mahdollisuuksien kannalta suomea tai ruotsia toisena kielenään opiskelevat oppilaat ovat heikommassa asemassa kuin muut oppilaat.

Joissakin kouluissa S2-oppilaat eivät kolmannen luokan alussa yltäneet edes sille tasolle, jolla heidän luokkatoverinsa aloittivat koulunkäynnin. Oppiaineissa kehittyminen oli myös selvästi muita oppilasryhmiä heikompaa.

S2-oppimäärää opiskelevat tytöt ylsivät kehityksessään ruotsinkielisten koulujen poikien tasolle. Kaikkein heikointa kehitys oli S2-oppimäärän pojilla.

Hillevi Henanen
Viestit: 2506
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Ruotsinkieliset naiset kaksikielisyysjärjestelmän lemmikkejä, suomenkieliset miehet vahingonkärsijöinä

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 17.01.2023 10:21

Arvioinnissa havaittiin, että jos koulussa on yli 5,3 prosenttia suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevia oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa.
Tätä on vaikea ymmärtää.

Hillevi Henanen
Viestit: 2506
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Ruotsinkieliset naiset kaksikielisyysjärjestelmän lemmikkejä, suomenkieliset miehet vahingonkärsijöinä

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 17.01.2023 11:01

Minulla on omakohtaista kokemusta tästä kahden kielen välissä seilaamisesta.
Muutin Ruotsiin 1960-luvun puolivälissä ja kaksi vanhinta lasta syntyivät Ruotsissa.
Pidimme tiukasti kiinni suomesta lasten kolmen ensimmäistä vuotta syystä että meillä ei ollut sukulaisia Ruotsissa, emmekä halunneet että lapset vieraantuisivat sukulaisistaan.
Esikoinen meni ruotsinkieliseen päiväkotiin 3-vuotiaana ja puhui kolmen kuukauden kuluttua sujuvasti ruotsiakin. Kotona puhuimme aina suomea kunnes homma kääntyi niin, että me vanhemmat puhuimme lapsille suomea ja he vastasivat ruotsiksi. Siitä ei tehty numeroa.
6-vuotiaana siellä kielitestattiin kaikki kouluikäiset maahanmuuttajalapset, ja esikoisen kohdalla tulos oli, että hän puhui molempia kieliä paremmin kuin kummankaan kieliryhmän yksikieliset lapset.
Sillä ei sinänsä enää ollut väliä, koska tiesimme jo silloin, että hän aloittaisi koulun Suomessa.
Toinen oli kolmevuotias kun muutimme Suomeen, ja yrityksistäni huolimatta pakkoruotsi jäi hänen linkikseen ruotsin kieleen. Tosin hänen ääntämiseessään kuului kaikuja kauniista riikinruotsista.
Kolmas lapsi syntyi Suomessa ja hänen kohdallaan ruotsi olikin jo sitten pakkoruotsia karmeimmillaan.

Hillevi Henanen
Viestit: 2506
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Ruotsinkieliset naiset kaksikielisyysjärjestelmän lemmikkejä, suomenkieliset miehet vahingonkärsijöinä

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 17.01.2023 11:18

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009322641.html
Kommentti:
Erityisesti ruotsia koskeva tulos on mielenkiintoinen varsinkin siinä valossa että lasten laittamista ruotsinkieliseen kouluun on niin paljon hehkutettu. Ehkäpä se kuitenkin on Suomen kielellisessä ympäristössä kuitenkin vielä yksi haaste lisää.

Hillevi Henanen
Viestit: 2506
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Ruotsinkieliset naiset kaksikielisyysjärjestelmän lemmikkejä, suomenkieliset miehet vahingonkärsijöinä

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 17.01.2023 11:52

https://www.hbl.fi/artikel/66b5cffb-1e7 ... 5514692e60
svenskspråkiga flickornas skrivkunskaper utvecklas bättre än pojkarnas, men de ligger ändå efter de finskspråkiga flickornas i utvecklingen. Medan de svenskspråkiga flickorna får 118 poäng landar finskspråkiga flickor på 140 poäng.

Hur är det möjligt att finskspråkiga flickor utvecklas 140 poäng och svenskspråkiga pojkar 108 poäng?

ruotsinkielisten tyttöjen kirjoitustaidot kehittyvät paremmin kuin poikien, mutta ne ovat edelleen jäljessä suomenkielisten tyttöjen kehityksestä. Kun ruotsinkieliset tytöt saavat 118 pistettä, suomenkieliset tytöt saavat 140 pistettä.

Miten on mahdollista, että suomenkieliset tytöt saavat 140 pistettä ja ruotsinkieliset pojat 108 pistettä?
Svenskspråkiga bäst i matematik
Allra bäst klarar sig de svenskspråkiga eleverna i matematik, där de får några poäng mer än de finskspråkiga. De svenskspråkiga eleverna har bra kunskaper i matematik redan när de börjar i årskurs ett och de utvecklas bra.
– Det är ett fint resultat och matematiken jämnar ut det totala resultatet, säger Silverström.

Ruotsinkieliset parhaita matematiikassa
Ruotsinkieliset opiskelijat menestyvät parhaiten matematiikassa, jossa he saavat muutaman pisteen enemmän kuin suomenkieliset. Ruotsinkielisillä oppilailla on hyvät matematiikan tiedot jo kun he aloittavat ensimmäisen luokan ja he kehittyvät hyvin.
– Hieno tulos ja matematiikka tasoittaa kokonaistuloksen, Silverström sanoo.

Vastaa Viestiin