Gestrin: Ruotsinkielisten määrä ruvennut putoamaan vasta 2000-luvulla

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2507
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Gestrin: Ruotsinkielisten määrä ruvennut putoamaan vasta 2000-luvulla

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 02.01.2023 19:09

https://www.helsinginuutiset.fi/paikall ... #kommentit
Gestrinin mukaan tilanne on muuttunut tällä vuosituhannella merkittävästi.

– Tämä ilmiö on näkynyt selvästi jo viimeiset viisitoista vuotta. Vielä 2000-luvun alussa muuttoliike tästä syystä ei ollut lainkaan tällä tasolla, Gestrin kertoo.

Hän itse on lähtöisin täysin ruotsinkielisestä perheestä, ja hän on oppinut suomen kielen vasta aikuisiällään.

Ruotsin kieli tuottaa Gestrinin mukaan vaikeuksia erityisesti muun muassa suurten kaupunkien sosiaali- ja terveydenhuollolle.

– Suomessa ei esimerkiksi ole tällä hetkellä mielenterveyspalveluissa ainuttakaan ympärivuorokautista akuuttiosastoa, joka palvelisi ruotsinkielisiä nuoria. Tämä on huolestuttavaa, etenkin kun tilanne on jatkunut jo vuosien ajan, Gestrin sanoo.

Hänen mukaansa varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollossa kielivaje on näkynyt selkeästi.

– Ei voi olla oikein, että ruotsinkielisille asiakkaille ei ole käytettävissä palveluita heidän äidinkielellään, vaikka jo perustuslaki edellyttää, että niitä on oltava tarjolla tasa-arvoisesti. Ei tämä ole mikään muu kuin järjestelykysymys.

Gestrin näkee, että nykyinen tilanne voi olla uhka jopa potilasterveydelle.

– Usein on niin, että ruotsinkielinen potilas ei kykene varaamaan aikaa tai keskustelemaan ongelmistaan vastaanotolla ruotsiksi. Ja jos tähän vielä lisätään se, että vaikkapa hoito-ohjeita ei löydy ruotsiksi, on siinä ongelmaa kerrakseen, Gestrin kertoo.

Hänen mukaansa tilanne voi pahimmillaan johtaa siihen, että potilasturvallisuus heikkenee dramaattisesti.

– Kyse voi olla jopa potilasturvallisuudesta. Myös suoranaisia hoitovirheitä voi syntyä kieliongelman vuoksi, Gestrin kertoo.

Sunnuntaina 6. marraskuuta vietetään ruotsalaisuuden päivää.

OIKAISU 7.11. kello 8.15: Korjattu otsikkoa ja jutun alussa olevien ruotsinkielisten määrä koskemaan kaikkia ruotsinkielisiä, myös kaksikielisiä.
Tämä ilmiö on näkynyt selvästi jo viimeiset viisitoista vuotta. Vielä 2000-luvun alussa muuttoliike tästä syystä ei ollut lainkaan tällä tasolla, Gestrin kertoo.
Ei niin, koska viiden ensimmäisen vuoden saldo 2000-luvun alussa oli jo huimat -2688 surua koko Suomessa ja Manner-Suomessa peräti -3099

Miltä sitten muuten näyttää numeroiden valossa?
Koska Gestrin jätti "jostain syystä" 90-luvun pois niin minä puolestani laitan mukaan sen lisäksi vielä 80-luvunkin.
Nämä kaksi vuosikymmentä näyttävät olevan surujen määrässä karmeimmat katovuodet nykytilastoissa näkyvänä aikana, ei suinkaan Gestrinin mainitsema 2000-luku.
40 vuotta kertoo paremmin kehityksestä varsinkin kun 2009-2010 taitteeseen sisältyy se tilastollinen mätäpaise hurriksi-kanmppanja.
On mahdotonta tietää kuinka kauan sitä on puuhasteltu ennen julkistamista.

Ruotsinkielisten väheneminen viimeiset 40 vuotta
1981-1990 -3744
1991-2000 -5081
2001-2010 -504 (Sisältää hurriksi-kamppanjan)
2011-2020 -3282

Näissä luvuissa silmä lepää!
Lisään tänne vielä sääliä kerjäävän otsikon
Osa ruotsinkielisistä nyt ahdingossa – Yhä useampi muuttaa kielikynnyksen vuoksi pois Suomesta
Voi Voi!
Smör Smör!

SJONS
Viestit: 727
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Gestrin: Ruotsinkielisten määrä ruvennut putoamaan vasta 2000-luvulla

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 03.01.2023 15:57

MInulla on heti lääke tuohon palveluvajeeseen! Ruotsinkieliset alkavat ihan itse kouluttautua mielenterveyshoitajiksi ja sairaanhoitajiksi!

Hillevi Henanen
Viestit: 2507
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Gestrin: Ruotsinkielisten määrä ruvennut putoamaan vasta 2000-luvulla

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 03.01.2023 17:08

Kuka sitten hoitaisi kielikomissaarien ja -politrukkien äärimmäisen tärkeät vahtihommat?

Tässä kammottava esimerkki niistä hirveyksistä mitä uusien systeemien myötä surut joutuvat kärsimään.https://www.hbl.fi/artikel/d5fc97cb-748 ... a75b653f01 :lol:
Voi taivas mitä ihanaa siansaksaa tämä meidän toinen kotimainen, mutta käännösohjelma ei masennu.
Käsittämätöntä ruotsia, kun hyvinvointialue esitteli tekoälykäännöksen henkilökunnalle.

Huolimatta siitä, että Västra Nylandin hyvinvointialue on kaksikielinen, ruotsinkielisen materiaalin saaminen ajoissa on ollut vaikeaa. Henkilökunta pääsi kokemaan sen ensimmäisellä viikolla, kun tekoälyn kirjoittama ruotsi kertoi heille, kuinka he toimisivat.
Noita kun tavaa, niin ei tarvi enää vaivautua jahtaamaan tienviittojen kirjoitusvirheitä!
År 2022 under Ände Anställning

Denna hjälpsida Gäller Situation, var Person anställning Ändrar 31.12.2022, eller Fortsätta Vid 2023.

Anställda, vars anställning Ändrar senast 31.12.2022,
Låt oss besöka Organisation i din Titania en efter en Sätta A4 -

Vuosi 2022 työsuhteen päättyessä

Tämä ohjesivu koskee tilannetta, jossa henkilön työsuhde muuttuu 31.12.2022 tai Jatka vuonna 2023.

Työntekijät, joiden työsuhde muuttuu viimeistään 31.12.2022,
Vierailemme Titaniassasi olevalla organisaatiolla yksitellen Laita A4 -[


Yrittääköhän tekoälykin mielistellä suruja kun tuntuu isot kirjaimet olevan kovassa käytössä?

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2179
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Gestrin: Ruotsinkielisten määrä ruvennut putoamaan vasta 2000-luvulla

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 03.01.2023 17:48

Eivätkö nämä hyvinvointialueen työntekijät sitten muka ymmärrä yhtään suomea??

Miksi työntekijöille pitää kääntää ruotsiksi??

Kyseessä suomenkielisenemmistöinen hyvinvointialue,
ja vielä selvin luvuin. Ei mikään 50/50 vaan 90/10.

RKP:n nimittämät johtajat (kielitaitovaatimukset ylimitoitettu)) voisivat xx000 euron kuukausipalkkaa nauttivina hoitaa myös käännökset..
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen uudelle johtajalle saatiin sovittua maanantaina viimein palkka.

Hyvinvointialueen hallitus päätti, että ykkösjohtajan palkka 17 000 euroa kuussa.

Uuteen sotehuippuvirkaan valittiin kolme viikkoa sitten Espoon perusturvajohtaja Sanna Svahn, joka on ollut jo viime vuodesta lähtien valmistelemassa vuodenvaihtessa aloittavaa uutta sote-hallintoa Länsi-Uudellemaalle.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtajaksi valitun Sanna Svahnin kokonaispalkaksi on vahvistettu 17 000 euroa kuukaudessa. Svahnin palkkatoive oli 19 500 euroa. Hyvinvointialueen palvelutuotannon johtajille maksetaan 12 000 ja palveluyksikkötason johtajille 9 000 euroa kuukaudessa.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2179
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Gestrin: Ruotsinkielisten määrä ruvennut putoamaan vasta 2000-luvulla

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 03.01.2023 17:59

RKP (ja SDP!!!) yritti vedättää tässäkin härskisti:
Tehdä taas pelkkää kiusaa.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue kumosi kiistellyn päätöksensä, jonka mukaan toimintayksikköjen lähiesihenkilöiltä olisi koko alueella vaadittu toisen kotimaisen kielen hyvää kirjallista taitoa. Vaatimustason muutos olisi ollut suuri etenkin alueen suomenkielisten kuntien palveluksessa olevien kohdalla.

Itä-Uudenmaan aluehallitus päätti torstai-illan kokouksessaan muuttaa elokuista päätöstään palveluvastaavien, osastonhoitajien ja lähiesihenkilöiden kielitaitovaatimuksesta.

Uuden päätöksen mukaan hyvinvointialueen asettama kielitaitovaatimus on nykyisten luovuttavien organisaatioiden eli kuntien palvelussuhde-ehtojen mukainen. Hallitus katsoi, että kielellisten oikeuksien toteutumisesta asiakaspalvelussa on kuitenkin huolehdittava.

Elokuussa hallitus päätti RKP:n ja SDP:n äänin, että osastonhoitajilla ja palveluvastaavilla tulisi olla toisen kotimaisen kielen hyvä kirjallinenkin taito. Se olisi merkinnyt vaatimusten selvää kiristystä, sillä alueen kaksikieliset kunnatkaan eivät ole vaatineet kuin toisen kotimaisen hyvää suullista taitoa.

https://www.uusimaa.fi/paikalliset/5447521

Kansanedustaja, hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja Heikki Vestman sanoo, ettei kielivaatimuksen kiristämisessä ole mitään järkeä.

Oho. Ihan kaikki eivät onneksi alistu RKP:n sikailuun..

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2179
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Gestrin: Ruotsinkielisten määrä ruvennut putoamaan vasta 2000-luvulla

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 03.01.2023 18:14

RKP ja SDP halusivat kiusata työntekijöitä, kokoomus esti.

Tällaista sikailua RKP harjoittaa koko ajan.
Ja sitten valittaa jostakin käännöksestä.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallitus käsitteli kokouksessaan 11.8. hyvinvointialueen virkojen kielitaitovaatimuksia kotimaisten kielten osalta. Jatkossa myös mm. lähiesihenkilöiltä edellytetään sekä hyvää suullista että kirjallista molempien kotimaisten kielten osaamista. Tehty päätös heikentää merkittävästi alueen mahdollisuuksia saada töihin osaavia, motivoituneita ja päteviä esihenkilöitä, minkä vuoksi hallituksen kokoomuslaiset jäsenet jättivät kokouksessa eriävän mielipiteen.

Aluehallituksen päätös kiristää tarpeettomalla tavalla lähiesihenkilöiltä vaadittavaa osaamista. Osaamistason vaativuuden kiristämisessä ei ole tosiasiallisesti kyse siitä, saako asiakas palvelua omalla äidinkielellään. Kokoomuksen ja KD:n valtuustoryhmä haluaa huolehtia siitä, että palveluita saa kummallakin kielellä. Tehty kiristys kuitenkin ainoastaan heikentää työvoiman saatavuutta ja siten rapauttaa palveluiden laatua ja saatavuutta niin suomeksi kuin ruotsiksi.

Hyvinvointialueiden perustamisen myötä nykyisten kuntien sote-alan työntekijöiden työnantaja vaihtuu. Tällöin on kyse liikkeenluovutuksesta. Henkilöstön siirtyessä he säilyttävät siirtymähetkellä voimassa olevat työsuhteisiinsa liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa sellaisina kuin ne aiemman työnantajan palveluksessa olivat. Tehty päätös on katsottavissa liikkeenluovutuksen periaatteiden vastaiseksi, mahdollisesti jopa lainvastaiseksi.

Alueen kunnissa on töissä päteviä esihenkilöitä ja muita ammattilaisia, jotka eivät olisi enää päteviä tullakseen valituiksi hyvinvointialueen vastaaviin tehtäviin. Tietoomme on tullut työntekijöiden viestejä siitä, että kielitaitovaatimusten kiristyessä he eivät todennäköisesti jatka työtään hyvinvointialueen palveluksessa. Nämä viestit on otettava erittäin vakavasti. Hoitajapula sekä muiden sote-ammattilaisten tarve on kansallinen kriisi, joka on nähtävissä myös Itä-Uudellamaalla. Alueellamme ei ole varaa menettää ainuttakaan osaavaa työntekijää – ei hoitajaa, lääkäriä eikä sosiaalityöntekijää.

Lähiesihenkilöt huolehtivat asiakas- ja potilastyön sujuvuudesta ja tukevat henkilöstöä työssään. Hyvällä johtamisella luodaan työilmapiiri, joka auttaa työntekijöitä viihtymään työssään ja tekee alueestamme houkuttelevan työnantajan. Jos pystymme hyvän johtamisen avulla turvaamaan riittävän sote-alan ammattilaisten määrän ja siten vähentämään alan työkuormaa, syntyy positiivisuuden kehä. Tämä on valtuustoryhmämme tavoite.
Edit:
Kokoomuksen ja KD:n aluevaltuustoryhmä
Viimeksi muokannut Uusi kielipolitiikka, 03.01.2023 18:20. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2179
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Gestrin: Ruotsinkielisten määrä ruvennut putoamaan vasta 2000-luvulla

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 03.01.2023 18:18

Samaa yrittivät Pohjanmaalla, mutta järki voitti ainakin toistaiseksi..

Ohjausryhmä linjaa henkilöstön kielitaitoa
Pohjanmaan hyvinvointialue on Suomen kaksikielisin hyvinvointialue.

Henkilöstön kielitaitovaatimuksiin on kiinnitetään erityistä huomiota. Kielitaitovaatimukset määritellään kelpoisuussäännössä, jossa määritellään, kuinka hyvin eri tehtävissä tulee osata sekä ruotsia että suomea.

Edellisessä kokouksessa Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän ohjausryhmä jätti pöydälle ehdotuksen kelpoisuussäännöksi ja nimitti työryhmän, jonka tehtävä oli tehdä ehdotus henkilöstön kielitaidon linjauksiksi.

Työryhmä on pohtinut kielitaitokysymyksiä ja ohjausryhmä linjasiasiaa kokouksessaan työryhmän ehdotuksen mukaisesti. Tehdyt linjaukset huomioidaan kelpoisuussäännön laadinnassa.

Paikallisten olosuhteiden huomioiminen:

Paikalliset olosuhteet ja tarpeet vaihtelevat paljon hyvinvointialueen eri kunnissa. Henkilöstön yhteisen kielitaidon on kuvastettava todellista tarvetta.

Rekrytointiprosessissa huomioidaan paikalliset erot räätälöityjen ratkaisujen avulla.

Kielellinen osaaminen palkitaan:

Hyvästä kielitaidosta maksetaan lisää. Hyvinvointialue kannustaa henkilöstöä kehittämään kielitaitoaan ja tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden kielitaidon parantamiseen täydennyskoulutuksen ja koulutuspolkujen avulla sekä soveltaa siihen myös omia testejä.

Kieliin liittyvä suunnittelu ja seuranta:

Yksiköt voidaan jakaa ruotsin-, suomen- tai kaksikielisiin yksiköihin. Yksikielisissä yksiköissä ei vaadita toisen kielen osaamista. Koko hyvinvointialuetta koskevat yhteiset toiminnot ovat kaksikielisiä. Kieliin liittyvää suunnittelua seurataan jatkuvasti ja järjestelmällisesti osana laatutyötä.

Positiivinen erityiskohtelu:

Suomessa on työvoimapula ja siksi uuden henkilöstön rekrytoiminen hyvinvointialueelle on haasteellista. Syitä voivat olla esimerkiksi koko maata vaivaava pula pätevistä hakijoista tai alueen maantieteellinen sijainti. Ulkomaalaistaustaisella työvoimalla on luonnollisista syistä heikot taidot kansalliskielissämme ja heihin voidaan soveltaa positiivista erityiskohtelua kielitaitovaatimusten suhteen. Tämä koskee myös erikoisaloja, joille henkilöstön rekrytoiminen on vaikeaa.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2179
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Gestrin: Ruotsinkielisten määrä ruvennut putoamaan vasta 2000-luvulla

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 03.01.2023 18:31

Miksi työntekijöille pitää kääntää ruotsiksi??
Katselin hyvinvointialueiden kielitaitovaatimuksia:

Yleisin on
Hyvä suomi ja hyvä ruotsi..

Miksi pitää kääntää ruotsiksi, jos osaa hyvin suomea?

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2179
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Gestrin: Ruotsinkielisten määrä ruvennut putoamaan vasta 2000-luvulla

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 03.01.2023 22:52

Käytännössä vammaiset ja omaishoitajat laitetaan ruotsin­kie­listen palveluiden kehittämisen ja palve­lu­se­te­leiden lisäämisen maksajiksi. Vastuullisen taloudenpidon sijaan taustalla taisi olla poliittinen lehmänkauppa,” toteaa puolestaan aluevaltuuston 1. varapu­heen­johtaja Saara Hyrkkö.

Vihreät on painottanut hyvin­voin­ti­a­lu­eella muun muassa ennal­ta­eh­käisyyn panostamista, palveluiden pitkäjänteistä uudistamista ja ihmisten yhden­ver­tai­suuden turvaamista.

”Vihreille on tärkeää varmistaa, että hyvin­voin­ti­a­luetta rakennetaan sekä talou­del­li­sesti että inhimillisesti kestävällä tavalla. Useimmiten nämä asiat kulkevat käsi kädessä. Äkkiväärät leikkaukset ja maksu­ko­ro­tukset johtavat pahimmillaan entistä suurempiin kustannuksiin,” summaavat Partanen ja Hyrkkö.
Alkaisko jo vihreilläkin silmät aueta?

Kirkkonummen Sanomat 22.11.2022

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2179
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Gestrin: Ruotsinkielisten määrä ruvennut putoamaan vasta 2000-luvulla

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 03.01.2023 23:17

Maassamme on selvästi kasvava määrä esimerkiksi niitä ruotsinkielisiä nuoria, jotka eivät näe jatkomahdollisuuksiaan käyttää ruotsin kieltä riittävinä, vaan he muuttavat mieluummin Ruotsiin, kertoo Folktingetin pääsihteeri Christina Gestrin.
Hallituksen päätös lisätä yksi vuosiviikkotunti ruotsia tarkoittaa koko B1-kielen perusopetuksen oppimäärän opetussuunnitelman uudistamista. Opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointikriteerit uudistetaan.

Ruotsin kieli tarjoaa ponnahduslaudan pohjoismaisille työmarkkinoille ja avaa mahdollisuuksia opiskella toisessa Pohjoismaassa. Tutkimukset osoittavat myös (esimerkiksi Suomen Yrittäjät 2021), että ruotsinkielentaitoisille työntekijöille on kysyntää suomalaisilla työmarkkinoilla.



GUNVOR KRONMAN

ohjausryhmän puheenjohtaja

Hanasaaren kulttuurikeskuksen Svenska nu -verkosto
Eikö näillä hurreilla ole mitään koordinaatiota viestinnässään vai luottavatko he siihen, ettei kukaan muka tajua tätä räikeää kaksoisstandardia?

Hillevi Henanen
Viestit: 2507
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Gestrin: Ruotsinkielisten määrä ruvennut putoamaan vasta 2000-luvulla

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 04.01.2023 01:09

Itsesuojeluvaistoa niillä ei ainakaan ole. Hyvä niin.
Olen nyt ruvennut noukkimaan noita lukuja taulukkolaskentaani, eikä tarvi olla ruudinkeksijä käsittääkseen, että kun 14/18 maakunnassa ruotsinkielisiä on alle prosentin, niin samalla alueella 22 hyvinvoitialueeseen jaettuna näin on vielä useammassa.
Jos RKP saisi päättää, niin ilmaisu "suomenkielinen" julistettaisiin kirosanaksi olipa sitten kyseessä mikä tahansa näistä kunta/maakunta/hyvinvoitialue.
On hyvä vaan, että vetävät homman niin tiukalle, että rupeaa silmät aukenemaan.
Väliaikatiedotus
Satakunnan hyvinvointialue suruja 0,45%
Pirkanmaan hyvinvointialue suruja 0,39%
Voitaisiinkohan nämä jo laskea suomenkielisiksi alueiksi?

Vastaa Viestiin