Gestrinin mukaan tilanne on muuttunut tällä vuosituhannella merkittävästi.
– Tämä ilmiö on näkynyt selvästi jo viimeiset viisitoista vuotta. Vielä 2000-luvun alussa muuttoliike tästä syystä ei ollut lainkaan tällä tasolla, Gestrin kertoo.
Hän itse on lähtöisin täysin ruotsinkielisestä perheestä, ja hän on oppinut suomen kielen vasta aikuisiällään.
Ruotsin kieli tuottaa Gestrinin mukaan vaikeuksia erityisesti muun muassa suurten kaupunkien sosiaali- ja terveydenhuollolle.
– Suomessa ei esimerkiksi ole tällä hetkellä mielenterveyspalveluissa ainuttakaan ympärivuorokautista akuuttiosastoa, joka palvelisi ruotsinkielisiä nuoria. Tämä on huolestuttavaa, etenkin kun tilanne on jatkunut jo vuosien ajan, Gestrin sanoo.
Hänen mukaansa varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollossa kielivaje on näkynyt selkeästi.
– Ei voi olla oikein, että ruotsinkielisille asiakkaille ei ole käytettävissä palveluita heidän äidinkielellään, vaikka jo perustuslaki edellyttää, että niitä on oltava tarjolla tasa-arvoisesti. Ei tämä ole mikään muu kuin järjestelykysymys.
Gestrin näkee, että nykyinen tilanne voi olla uhka jopa potilasterveydelle.
– Usein on niin, että ruotsinkielinen potilas ei kykene varaamaan aikaa tai keskustelemaan ongelmistaan vastaanotolla ruotsiksi. Ja jos tähän vielä lisätään se, että vaikkapa hoito-ohjeita ei löydy ruotsiksi, on siinä ongelmaa kerrakseen, Gestrin kertoo.
Hänen mukaansa tilanne voi pahimmillaan johtaa siihen, että potilasturvallisuus heikkenee dramaattisesti.
– Kyse voi olla jopa potilasturvallisuudesta. Myös suoranaisia hoitovirheitä voi syntyä kieliongelman vuoksi, Gestrin kertoo.
Sunnuntaina 6. marraskuuta vietetään ruotsalaisuuden päivää.
OIKAISU 7.11. kello 8.15: Korjattu otsikkoa ja jutun alussa olevien ruotsinkielisten määrä koskemaan kaikkia ruotsinkielisiä, myös kaksikielisiä.
Ei niin, koska viiden ensimmäisen vuoden saldo 2000-luvun alussa oli jo huimat -2688 surua koko Suomessa ja Manner-Suomessa peräti -3099–Tämä ilmiö on näkynyt selvästi jo viimeiset viisitoista vuotta. Vielä 2000-luvun alussa muuttoliike tästä syystä ei ollut lainkaan tällä tasolla, Gestrin kertoo.
Miltä sitten muuten näyttää numeroiden valossa?
Koska Gestrin jätti "jostain syystä" 90-luvun pois niin minä puolestani laitan mukaan sen lisäksi vielä 80-luvunkin.
Nämä kaksi vuosikymmentä näyttävät olevan surujen määrässä karmeimmat katovuodet nykytilastoissa näkyvänä aikana, ei suinkaan Gestrinin mainitsema 2000-luku.
40 vuotta kertoo paremmin kehityksestä varsinkin kun 2009-2010 taitteeseen sisältyy se tilastollinen mätäpaise hurriksi-kanmppanja.
On mahdotonta tietää kuinka kauan sitä on puuhasteltu ennen julkistamista.
Ruotsinkielisten väheneminen viimeiset 40 vuotta
1981-1990 -3744
1991-2000 -5081
2001-2010 -504 (Sisältää hurriksi-kamppanjan)
2011-2020 -3282
Näissä luvuissa silmä lepää!
Voi Voi!Lisään tänne vielä sääliä kerjäävän otsikon
Osa ruotsinkielisistä nyt ahdingossa – Yhä useampi muuttaa kielikynnyksen vuoksi pois Suomesta
Smör Smör!