Lausuntokierros: Kieltenopettajat näyttävät olevan "lievästi sanoen" sekaisin..

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2179
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Kieltenopettajat näyttävät olevan "lievästi sanoen" sekaisin..

#16 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 28.12.2022 19:30

Vuosiviikkotunnin lisäys on siten paitsi tekninen, myös pedagoginen muutos.

Vuosiviikkotuntien
määrän korottamista kritisoiville voi todeta, että
B1- oppimäärän laajuus on laskenut puoleen 1970-
lukuun verrattuna (OKM 2012).
Tämä ei voi olla vaikuttamatta pedagogisiin ratkaisuihin tai
oppilaiden oppimistuloksiin.
Mutta kun suomalaisten enemmistö on jo vuosikymmenien ajan halunnut poistaa ruotsin pakollisuuden kokonaan..

NRR
Viestit: 9792
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kieltenopettajat näyttävät olevan "lievästi sanoen" sekaisin..

#17 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 28.12.2022 20:09

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 28.12.2022 19:06
Erilaisten oppijoiden liitto
----
Monella heikko kielitaito ja kielten opiskeluun liittyvät häpeän ja ahdistuksen tunteet on saattanut estää hakeutumisen lukioon, vaikka muuten lukio olisi tuntunut ammattiopintoja itselle sopivammalta vaihtoehdolta
Kiitos - tässä näkyy, että tietyt liturgiat on toistettava, koska ne ovat tämän ajan paradigmaa. En pysty sanomaan, onko joku kirjoittajista tosissaan kirjoittaessaan:
- ruotsin kielen oppimisen ja opetuksen edistäminen on tärkeä tavoite
- Erilaisten oppijoiden liitto kannattaa lisäystä opetuksen tuntimäärään
- vaikeuksia --- opiskelussa nykyisin perusopetuksessa yleisesti käytössä olevien opetusmenetelmien avulla.
- kun kielen opiskelu alkaa vasta 11–13-vuotiaana, lapsen paras herkkyysvaihe kielen oppimiseen on ohitettu
- voinut jo muodostua huono käsitys itsestä oppijana.
- heikko menestys B1-kielen oppimisessa aiheuttaa ymmärrettävästi lisää huonommuuden tunnetta ja
ahdistusta ja on omiaan vähentämään opiskelumotivaatiota.
Miksi tämä diipadaapa vie suurimman osan tekstistä. Vasta lopussa vienosti asiaa.

Tässä annetaan ymmärtää, että dysleksikko pärjäisi hienosti ruotsissa, jos opetus alkaisi vielä aikaisemmin (jolloin äidinkielikin vielä lapselle vaikeaa!) ja olisi jokin muu opiskelutapa ja itsetunto ja motivaatio eivät olisi päässeet ottamaan osumaa...

Miksei voitu kirjoittaa:
Ymmärretäänkö meillä, ettei moni opi ruotsia, vaikka
- oppii englantia, joka aina ympärillä
- oppii hyvinkin matemaattisia aineita
- olisi monessa amk/yliopistopohjaa vaativassa ammatissa hyvä?

Viheliäistä ableismia vaatia kaikilta ruotsia.

---

Korkeakouluilla toki tiedetään,
- ettei missään muualla maailmassa ole vähemmistökielipakkoa alakoulusta yliopistoon,
- ettei kaikkiin tutkintoihin ole missään sidottu pakkovähemmistökieltä, virallistakaan,
- että ruotsilla karsitaan dysleksikot ja vähemmän kielilahjakkaat.
Tabu?

---

Kielten opetuksemme perustuu myyteille:

- englannin suosio muka paha
- ruotsia pakolla muka hyvä
- vain varhainen aloitus muulla kuin englannilla muka hyvä
- kielet opiskeltava muka nuorena
- kaikille muka lisää kieliä

Missä realismi? Missä rehellisyys?

---

Jatkossa kielten opetuksen palveltava erilaisten nuorten erilaisia tarpeita - ei ruotsin pönkitystä.
Näin ei voi kirjoittaa, vaikka tietäisi kuinka, että näin on.
Viimeksi muokannut NRR, 29.12.2022 00:22. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

NRR
Viestit: 9792
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kieltenopettajat näyttävät olevan "lievästi sanoen" sekaisin..

#18 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 28.12.2022 20:49

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 28.12.2022 19:30
Vuosiviikkotunnin lisäys on siten paitsi tekninen, myös pedagoginen muutos.

Vuosiviikkotuntien
määrän korottamista kritisoiville voi todeta, että
B1- oppimäärän laajuus on laskenut puoleen 1970-
lukuun verrattuna (OKM 2012).
Tämä ei voi olla vaikuttamatta pedagogisiin ratkaisuihin tai
oppilaiden oppimistuloksiin.
Mutta kun suomalaisten enemmistö on jo vuosikymmenien ajan halunnut poistaa ruotsin pakollisuuden kokonaan..
Tässä ei kieliporukka ole ihan rehellinen.

Jos luin tilastoja oikein:
- Vuoden 1969 tuntijaossa B1-kieli 6-12 vvk (tosin silloin taisi vielä olla lauantainakin koulua ja aika tyystin toinen)
- Vuoden 1985 tuntijaossa B1-kieli 9 vvk.
- Vuoden 1993 tuntijaoissa B1-kieli 6 vvt MUTTA
sivistysvaliokunta oli juuri 1990 yrittänyt saada ruotsia valinnaiseksi muitten kielten kanssa ja kun tämä ei onnistunut, osa B1-kielen tunneista siirtyi uuteen vapaaehtoiseen A2-kieleen, jota ei aiemmin ollut tarjolla. Muutenkin ops sai paljon valinnaisuutta, pakollisuudesta tingittiin.

Tämä on niin tätä. Siitä, ettei pakkoruotsia ole koskaan haluttu ja sitä on yritetty purkaa, ei saa puhua. Sellaista ei voi lausua ääneen. Jokaisen on vain toistettava samat liturgiat "tärkeää on, liian vähän tunteja, pitäisi alkaa varhemmin, pitää kehittää opetusmenetelmiä, pitää korjata asenteita .." Ei. Pitää tehdä valinnaiskieleksi!

SJONS
Viestit: 727
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Lausuntokierros: Kieltenopettajat näyttävät olevan "lievästi sanoen" sekaisin..

#19 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 30.12.2022 14:59

Olen ryhtynyt kertomaan totuuksia! Otin selvää, mitä Euroopan neuvosto sanoo Peruskirjassaan Alueellisia tai vähemmistökieliä koskevassa Eurooppalaisessa peruskirjassa. Suomi on mielestäni hoitanut alueellisen kielensä oikeudet erinomaisesti siten kuin sen peruskirjan mukaan kuuluu. Tähän pykälään vedoten Matii Vanhasen hallitus todennäköisesti pystyi poistamaan pakollisen ruotsin ylioppilaskirjoituksista. Suomen kielikartta kertoo mielestäni karua kieltä siitä, että suomenruotsi on Suomessa alueellinen kieli, jota käytetään pääasiassa rannikkokunnissa eteläisessä ja läntisessä Suomessa.

Suomenkieliset syntyvät ja kasvavat identifioituna suomen kieleen ja kulttuuriin. Jos ja kun meiltä vaaditaan pakollisena koko koulutuspolun matkan ruotsia ja vielä päälle jatkokoulutuksessa kuten ammatti- ja ammattikorkeakouluissa ruotsin virkatutkinto, tämä kaikki sortaa enemmistön oikeuksia eikä ole peruskirjan mukaista kohdella syrjivästi enemmistön identiteettiä. Se on kielipoliittista rasismia enemmistöä kohtaan. Tätä sanontaa levitän!

Tuossa em. Eurooppalaisessa peruskirjassa ei mainita enää kansalliskieliä, vaan ne ovat joko alueellisia tai vähemmistökieliä. Mielestäni ruotsi on meillä mtiä suurimmassa määrin alueellinen kieli vert. HH:n lukumääriin paljoko ruotsinkielisiä asuu muualla kuin rannikoilla.

Löysin lisäksi asiaa suomenruotsista! Se ei ole ruotsia vaan suomenruotsi on ruotsin murre, jossa on paljon finlandismejä. Sitä eivät enää ymmärrä kaikki ruotsalaiset. Suomenruotsi ei ole kehittynyt niiden 700 vuoden aikana, jotka erottivat Ruotsin itäisen osan emämaasta, samoin kuin riikinruotsi. Tätä suomenruotsia meille opetetaan alakoulusta virkaruotsin tutkintoon asti ja jos muutamme Ruotsiin, joudumme maahanmuuttajien kanssa samoille kielikursseille.

Viimeinen tieto työnantajien rekrytointivaikeuksista! Suomen kielellä toki pyritää etsimään työntekijöitä, mutta heitä ei ole saatavilla. Siksi on päädytty ratkaisuun, että palkataan tyntekijöitä myös englannin kielellä. Heitä löytyy ja he jopa oppivat työssään suomea. Työkielet ovat suomi ja englanti! Työnantaja vastaa työntekijöiden turvallisuudesta, joten ohjeet ja suomenkielisen henkilökunnan on osattava hyvää englantia!

Vastaa Viestiin