EOAK/1493/2022, EOAK/2177/2022
Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen
Esittelijä: Esittelijäneuvos Mikko Sarja
1 KANTELUT
EOAK/1493/2022
Kantelija toimitti oikeusasiamiehelle kantelun, jossa Hanasaaren
Svenska nu -verkosto, Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry ja
Suomen ruotsinopettajat ry pyysivät oikeusasiamiestä tarkastelemaan
Aalto-yliopiston toiminnan lainmukaisuutta asiassa, jossa oli kyse
opiskelijoiden vapauttamisesta toisen kotimaisen kielen opinnoista.
Edellä mainitut tahot olivat kantelun mukaan jo olleet yhteydessä
yliopistoon ja saaneet vastauksen rehtorilta. Rehtori totesi
vastauksessaan, että opiskelija voidaan vapauttaa ruotsin kielen
taidon osoituksesta esimerkiksi, jos hän ei ole suorittanut vaadittua
lukion oppimäärää toisen kotimaisen kielen opintoja ja jos opiskelija
on kirjoittanut ruotsin kielen ylioppilaskirjoituksissa ja saanut siitä
alemman arvosanan kuin magna cum laude. Tieto löytyy kantelun
mukaan myös Aalto-yliopiston Internet-sivuilta1.
Kantelun mukaan Aalto-yliopiston rehtorin julkilausuma menettely
koskien opiskelijoiden vapauttamista toisen kotimaisen kielen
suorittamisesta on lainvastainen. Valtioneuvoston asetuksessa
yliopistojen tutkinnoista (794/2004) koskien kielitaitoa (6 §) todetaan,
että ”yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1
momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan”.
Edellä mainitun kaltaisia perusteita voivat olla alemmilla
koulutusasteilla myönnetty vapautus toisen kotimaisen kielen
opinnoista, opiskelijan diagnosoidut lukemisen ja kirjoittamisen
vaikeudet tai opiskelijan alle kahden vuoden mittaiset toisen
kotimaisen kielen opinnot. Opiskelijan heikko kielitaito ei kuitenkaan
ole laissa määritelty peruste vapauttaa opiskelija ns.
virkamiesruotsista. Aalto-yliopiston linja luo kantelun mukaan
opiskelijalle kannustimen olla suorittamatta lukion oppimäärää toisen
kotimaisen kielen opintoja.
1
https://into.aalto.fi/pages/viewpage.ac ... Id=1197096
Lisäksi on ennen kuulumatonta, että alemman arvosanan kuin cum
laude ruotsin kielen ylioppilaskirjoituksissa suorittanut voisi
automaattisesti vapautua ruotsin kielen taidon osoituksesta
kolmannelle asteelle siirryttäessä.
EOAK/2177/2022
Sama kantelija kuin edellä on toimittanut oikeusasiamiehelle samaa
aihetta koskevan kantelun Itä-Suomen yliopiston osalta. Tässäkin
asiassa oli ensin oltu yhteydessä yliopistoon, jonka akateeminen
rehtori oli vastannut, että opiskelija voidaan vapauttaa ruotsin kielen
taidon osoituksesta esimerkiksi, jos hän ei ole suorittanut vähintään
lukion B1-oppimäärää toisen kotimaisen kielen opintoja. Kantelun
mukaan menettely on lainvastainen. Lukion B1-oppimäärän
suorittamatta jättäminen ei ole laissa määritelty peruste vapauttaa
opiskelija ns. virkamiesruotsista. Lukion B1-oppimäärään kuuluu
vähintään 5 kurssia toisen kotimaisen kielen opintoja. Erityistehtävän
saaneissa lukioissa, joissa on lisätty oppimäärää painotusaineissa
(esim. luonnontieteet, matematiikka, liikunta, musiikki), on mahdollista
suorittaa vain 3 kurssia kotimaisen kielen opintoja. Kantelussa
kysytään, ovatko nämä oppilaat automaattisesti vapautettuja ruotsin
kielen taidon osoituksesta Itä-Suomen yliopistossa ja onko tämä siinä
tapauksessa lainmukainen menettely.
2 SELVITYS
Ensimmäisen kantelun johdosta hankittiin Aalto-yliopiston selvitys ja
opetus- ja kulttuuriministeriön lausunto (liitteenä). Jälkimmäisen
kantelun johdosta ei erikseen hankittu selvitystä.
3 RATKAISU
3.1 Oikeusohjeet
Perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia
lain edessä. Ketään ei 2 momentin mukaan saa ilman hyväksyttävää
perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen,
uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden
tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Yleinen yhdenvertaisuussäännös sisältää vaatimuksen samanlaisesta
kohtelusta samanlaisissa tapauksissa. Asiaan vaikuttavien
olosuhteiden tulee siten olla samanlaisia. Muu henkilöön liittyvä syy
puolestaan voi olla esimerkiksi yhteiskunnallinen asema, varallisuus,
yhdistystoimintaan osallistuminen, perhesuhteet, raskaus, aviollinen
syntyperä, sukupuolinen suuntautuminen ja asuinpaikka (HE 309/1993
vp, s. 42–44).
Perustuslain 68 §:n 1 momentin nojalla kukin ministeriö vastaa
toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja
hallinnon asianmukaisesta toiminnasta.
Tekstiä on kaikkiaan 12 sivua.