Katsomosta näyttämölle?

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Toiminnanjohtaja
Viestit: 11
Liittynyt: 10.04.2021 23:02

Katsomosta näyttämölle?

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Toiminnanjohtaja » 29.11.2022 11:41

Keskustelijat esittävät usein toiveita, että yhdistys tekisi sitä tai tätä pakkoruotsin poistamiseksi..

Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa, että yrityksiä päästä eroon pakkoruotsista on ollut - jopa korkeimmalla poliittisella tasolla.

Ongelma on se, että suomenruotsalainen edunvalvontakoneisto on aina onnistunut erilaisilla juonitteluilla ja jopa Ruotsin valtion avustuksella estämään nämä muutospyrkimykset.

Suomen poliittisella eliitillä ei ole tarpeeksi rohkeutta tehdä itsenäisiä päätöksiä.

Kuten lukuisissa keskusteluissa on todettu, jonkinlainen pelko vallitsee siitä, että julkisesti asian puolesta esiintyminen
johtaa vaikeuksiin.

Mutta eikö asia toisaalta ole niin tärkeä,
että kansalainen hyväksyy tämän vääjäämättömän epämukavuuden?

Siksi näkisin tärkeäksi, että tämä asiantuntemus, joka täällä foorumilla on esillä, tulisi ottaa virallisesti yhdistyksen käyttöön.

Totuuden nimissä on sanottava, että silloin kaikki väitteet, joita täällä esitetään, pitää pystyä aukottomasti todistamaan, jos yhdistyksen nimissä niitä halutaan julkisuuteen.

Se, että vastapuoli eli pakottajat valehtelevat estottomasti pakon puolesta, ei ole mikään peruste sille, että me käyttäisimme samoja keinoja.

Siksi kehoittaisinkin kaikkia pohtimaan, voisitteko lähteä omalla nimellänne yhdistyksen toimintaan mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan omia visioitanne.

Koko toiminta perustuu jäsenten omilla varoillaan ja oman ajankäytön uhrauksilla tapahtuvaan vapaaehtoisuuteen.

Ei siis ole mitään "taivaasta tippunutta" rahatukkoa, kuten monella muulla yhdistyksellä, jotka saavat mm. valtionavustuksia.

Pessimistisesti toki voi sanoa, että asia ei liiku mihinkään, ennen kuin poliittinen eliitti saa rohkeutensa kerättyä ja ottaa vallan suomenruotsalaiselta edunvalvontakoneistolta.

Koen itsekin epäonnistuneeni tässä vapaaehtoisessa ja omakustanteisessa toiminnanjohtajan tehtävässä.

Toisaalta kukaan ei ole onnistunut ajamaan suomenkielisten asiaa, ei edes Suomalaisuuden liitto, joten jotain sekin kertoo suomenruotsalaisen edunvalvontakoneiston absoluuttisesta vallasta kielipolitiikassa.

Tästä röyhkeästä vallankäytöstä on tullut eräänlainen "normaalitilanne" , vaikka se on kaukana normaalista demokraattisesta yhteiskunnasta.

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Katsomosta näyttämölle?

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 30.11.2022 11:02

Mitä käytännössä tarkoittaa "voisitteko lähteä omalla nimellänne yhdistyksen toimintaan mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan omia visioitanne" ?

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Katsomosta näyttämölle?

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 30.11.2022 11:49

Yhdistyksen pitäisi ottaa ainakin HH:n tekemät Suomessa puhuttujen kielten tilastot käyttöönsä. Nehän ovat puhdasta faktatietoa, joista voi ja pitää ilmoittaa, mistä tilastotiedoista numerot on poimittu.
Voisiko nämä tilastotiedot laittaa esim. yhdistyksen etusivulle otsikon "oletko ajatellut" alle, tai tehdä uusi otsikko Suomessa puhuttuja kieliä varten.

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Katsomosta näyttämölle?

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 30.11.2022 12:31

Olisi syytä keskustella siitä, millaisia seuraamuksia pakkoruotsi pois -asian puolesta julkisesti esiintyminen mahdollisesti voi aiheuttaa.
Ja siitä, miten voisi jatkossa osallistua pakkoruotsi valinnaiskieleksi tavoitteen edistämiseen.

Koska Suomessa on voimassa erittäin, erittäin vanhakantaisia virkamiehiä koskevia kielilakeja, niin työelämässä toimivat voivat joutua eniten painostuksen kohteeksi, jos uskaltautuvat työpaikoillaan puhumaan pakkoruotsilakeja vastaan. Usein ihmiset vasta eläkkeelle siirryttyään uskaltautuvat puhumaan julkisuudessa vapaasti pakkoruotsi pois -asiasta.

Tavallisten ihmisten tavalliset mielipidekirjoitukset harvemmin johtavat juuri minkäänlaiseen painostukseen. Voivat saada vastakirjoituksia, joissa haukutaankin ehkä pakkoruotsia arvostellutta kirjoittajaa, mutta ei sen kummempaa.

Monet osallistuivat muutama vuosi sitten ruotsia valinnaiskieleksi ajaneen kansalaisaloitteen allekirjoitusten keräämiseen. Siinähän oltiin avoimesti esiintymässä kielivapauden puolesta. Millaisia kokemuksia siitä jäi?
Kansalaisaloitteen aikoihin jotkut tekivät joitakin pieniä jaettavia lehdykkeitä, joita pystyi jakamaan suoraan ihmisille tai laittamaan ilmoitustauluille. Millaisia kokemuksia tästä on?
Olisko ideaa tehdä (vaikka itse) pieniä lennokkeja, joita voisi liikkuessaan laittaa ilmoitustauluille sinne tänne? Vaikka ihan yksinkertaisella tekstillä: ruotsi valinnaiskieleksi! , eikä tarvitse olla iso paperi.

Millaisia kokemuksia teillä on surujen painostuksesta? Onko teitä seurailtu, tai jotain muuta tapahtunut?

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Katsomosta näyttämölle?

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 30.11.2022 14:24

Olen eläkkellä ja seuraan tiiviisti kielipolitiikkaa monesta lähteestä. Nykyisin olen rohkeasti omalla nimelläni ryhtynyt ottamaan kantaa netissä käytävään keskusteluun aina ja niin paljon kuin muilta askareiltani ennätän. Olen myös "tarttunut kiinni" henkilöiden kirjoituksiin, jotka ovat puoltaneet pakkoruotsia tai virkamiesruotsin vaatimuksia. Lokaa tulee niskaan, mutta jatkan ja selitän, selitän ja selitän. Tänään viimeksi eräs kirjoittaja kysyi, miten muuttaisin asioita. Vastasin kohta kohdalta kysymyksiin ja perustelin kantani. Odotan nyt vastausta ja kannanottoa! Toistaiseksi on ollut hiljaista.

Kovasti suomenruotsalaiset ovat huolestuneita siitä, miten tulemme toimeen muissa Pohjoismaissa, jos emme (me, meidän lapsemme ja lastenlapsemme) opiskelisi ruotsia!

Kansalaisaloitteen aikoihin jakelin Suomalaisuuden Liiton paperista A4 arkille kirjoitettua lappua julkisten tilojen seinille ja kauppojen ilmoitustauluille. Heti kun olin paperin kiinnittänyt, se oli häipynyt. Joku oli sen kuitenkin lukenut, mutta poistanut oman henkilökohtaisen näkemyksen vastaisena. Olin perin hämmästynyt heidän valppaudestaan!

Jotakin on julkisuudessa kuitenkin liikkeellä? Perussuomalisten aloite? Eduskuntavaaligalluppien suunnittelu tms. Enemmän on keskustelua aiheesta kuin aikaisemmin.

Jos on itse mukana politiikassa tai työelämässä, on hankalampi ryhtyä kommentoimaan ja esittämään kantojaan julkisesti. Nettipoliisi saattaa tarttua asiaan. Olen kohdannut sitäkin, mutta jatkanut ja perustellut aiheen vakavuutta ja tarvetta levittää tietoa asiasta! Suomalaiset on monella tavalla aivopesty uskomaan Rkp:n "totuuksia".

Toiminnanjohtaja
Viestit: 11
Liittynyt: 10.04.2021 23:02

Re: Katsomosta näyttämölle?

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Toiminnanjohtaja » 01.12.2022 19:09

TK kirjoitti: 30.11.2022 11:02 Mitä käytännössä tarkoittaa "voisitteko lähteä omalla nimellänne yhdistyksen toimintaan mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan omia visioitanne" ?
Laitan lisätietoa yksityisviestillä ensi viikolla

Toiminnanjohtaja
Viestit: 11
Liittynyt: 10.04.2021 23:02

Re: Katsomosta näyttämölle?

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Toiminnanjohtaja » 01.12.2022 19:12

SJONS kirjoitti: 30.11.2022 14:24 Olen eläkkellä ja seuraan tiiviisti kielipolitiikkaa monesta lähteestä. Nykyisin olen rohkeasti omalla nimelläni ryhtynyt ottamaan kantaa netissä käytävään keskusteluun aina ja niin paljon kuin muilta askareiltani ennätän. Olen myös "tarttunut kiinni" henkilöiden kirjoituksiin, jotka ovat puoltaneet pakkoruotsia tai virkamiesruotsin vaatimuksia. Lokaa tulee niskaan, mutta jatkan ja selitän, selitän ja selitän. Tänään viimeksi eräs kirjoittaja kysyi, miten muuttaisin asioita. Vastasin kohta kohdalta kysymyksiin ja perustelin kantani. Odotan nyt vastausta ja kannanottoa! Toistaiseksi on ollut hiljaista.

Kovasti suomenruotsalaiset ovat huolestuneita siitä, miten tulemme toimeen muissa Pohjoismaissa, jos emme (me, meidän lapsemme ja lastenlapsemme) opiskelisi ruotsia!

Kansalaisaloitteen aikoihin jakelin Suomalaisuuden Liiton paperista A4 arkille kirjoitettua lappua julkisten tilojen seinille ja kauppojen ilmoitustauluille. Heti kun olin paperin kiinnittänyt, se oli häipynyt. Joku oli sen kuitenkin lukenut, mutta poistanut oman henkilökohtaisen näkemyksen vastaisena. Olin perin hämmästynyt heidän valppaudestaan!

Jotakin on julkisuudessa kuitenkin liikkeellä? Perussuomalisten aloite? Eduskuntavaaligalluppien suunnittelu tms. Enemmän on keskustelua aiheesta kuin aikaisemmin.

Jos on itse mukana politiikassa tai työelämässä, on hankalampi ryhtyä kommentoimaan ja esittämään kantojaan julkisesti. Nettipoliisi saattaa tarttua asiaan. Olen kohdannut sitäkin, mutta jatkanut ja perustellut aiheen vakavuutta ja tarvetta levittää tietoa asiasta! Suomalaiset on monella tavalla aivopesty uskomaan Rkp:n "totuuksia".
Kiitos.
Laitan tarkempaa tietoa yksityisviestillä, miten yhdistys voisi olla tehokkaampi toimija ja hyödyntää jo olemassa olevaa osaamista.

Toiminnanjohtaja
Viestit: 11
Liittynyt: 10.04.2021 23:02

Re: Katsomosta näyttämölle?

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Toiminnanjohtaja » 01.12.2022 19:18

TK kirjoitti: 30.11.2022 11:49 Yhdistyksen pitäisi ottaa ainakin HH:n tekemät Suomessa puhuttujen kielten tilastot käyttöönsä. Nehän ovat puhdasta faktatietoa, joista voi ja pitää ilmoittaa, mistä tilastotiedoista numerot on poimittu.
Voisiko nämä tilastotiedot laittaa esim. yhdistyksen etusivulle otsikon "oletko ajatellut" alle, tai tehdä uusi otsikko Suomessa puhuttuja kieliä varten.
HH tekee arvokasta työtä, mutta jos noita sinänsä todentuntuisia lukuja haluaa käyttää, olisi tosiaan hyvä olla täsmälliset lähdeviitteet, joiden perusteella laskelmat on tehty. Tämä siis esim poliitikoille asiaa henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa esiteltäessä. HH rooli voisi esim. olla virallinen tilastovastaava, joka voisi olla läsnä, kun esittelemme arkitodellisuutta poliitikoille.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Katsomosta näyttämölle?

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 01.12.2022 20:13

Minun lähteeni on Suomen virallinen Tilastokeskus. Olen koko ajan toivorikkasti odottanut, että joku edes haastaisi minut näiden lukujen tiimoilta jollain sivustolla, mutta ilmeisesti Tilastokeskus on tuttu vastapuolellekin. (Esim Pohjanmaa lukuina-tilastot on samasta lähteestä.) Jotkut ryhmittelyt ovat omiani, koska tilastokeskus ei anna valmiita lukuja kuntaryhmittäin, kuten suomenkieliset kunnat, kaksikieliset suomienemmistöiset tai kaksikieliset ruotsienemmistöiset kunnat, ja varsinkin tämä viimeinen ryhmä, joka on ollut syöksylaskussa koko yhdeksän vuottani täällä, on varsin mielenkiintoinen.
Toisaalta kun ne luvut kerran saa taulukkolaskentaan, niin vuosittainen päivittäminen on helppoa, paitsi kuntaliitosvuosina, Onneksi RKP:n kuntalait ovat lopettaneet kuntaliitokset lähes kokonaan varsinkin erilaisen kieliprofiilin omaavien kuntien välillä.
Eli toki olen käytettävissä kuten olin kesällä 2016, mutta toistaiseksi minulla on vapaata vain muutama päivä joka toisella viikolla.

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Katsomosta näyttämölle?

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 02.12.2022 12:13

Olen pyrkinyt selvittämään niiden ruotsinkielisten "vanhusten" määrän, jotka eivät ole saaneet koulutustaan peruskoulussa. Asia kiinnostaa siksi, että vain se osa ruotsinkielisistä ei ole saanut opiskella koulussa suomea ja heidän voidaan katsoa tarvitsevan virallisia palveluja ruotsin kielellä. Heitä varten koulutetaan valtaisa määrä palveluskuntaa! Tuosta määrästä, joka ei ole käynyt vielä peruskoulua, pitää tietysti vähentää ruotsinkielisen oppikoulun ( keskikoulu tai lukio) suorittaneiden määrä. Ymmärtääkseni ruotsinkielisissä lukioissa ja keskikouluissakin on opiskeltu suomea.

Pyysin tilastokeskukselta apua! Sain heiltä viitteet, mutta en tällä koulutuksellani pystynyt selvittämään heidän tilastoistaan tuota haluamaani ruotsinkielisten määrää, joille yhteiskunnan on edelleen välttämätöntä tarjota palveluja heidän omalla kielellään.

Em. ryhmää varten ei toki ole välttämätöntä kouluttaa suomenkielisiä palvelijota, vaan ruotsinkieliset pystyvät varmaan kouluttamaan nämä palvelijat omasta joukostaan! Em. vanhuksia varten ei pakko- ja virkamiesruotsin koulutusta kaikille suomenkielisille tarvita! (Vert. sivistysvaliokunnan puh. joht. Raija Vahasalon perustelu, miksi pakollisesta ruotsista ei voida luopua!)

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Katsomosta näyttämölle?

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 02.12.2022 14:08

Olisko tästä apua?

https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-su ... _entity=fi
Vuoden 1970 väestölaskennan mukaan (Osa 7A, SVT C:104) 20-24 -vuotiaiden (syntymävuodet 1946-1950) ikäryhmästä 29 % oli suorittanut ylioppilastutkinnon ja 20 % keskikoulun.

Vaasan läänin seutukaava-alueella vastaavat luvut olivat yo-tutkinto 37 % ja keskikoulu 22 %.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Katsomosta näyttämölle?

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 02.12.2022 14:42

Väestö 31.12. muuttujina Kieli, Maakunta, Vuosi, Tiedot ja Ikä 2021
Väestö 31.12.
......................................70 - 74 ... 75 -
Ruotsi
MK01 Uusimaa ........8 484 ...18 058
MK02 Varsinais-Suomi 1 874 ...3 493
MK15 Pohjanmaa ........5 774 ...11 735
MK16 Keski-Pohjanmaa ...494 ...852

Tässä jotain suuntaa antavaa. Otin mukaan ne Manner-Suomen maakunnat, joissa on ruotsinkielisiä yli prosentin. Lopuissa 14 Manner-Suomen maakunnista on alle. Niissä on ollut pakko oppia maan pääkieli.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Katsomosta näyttämölle?

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 02.12.2022 18:21

SJONS kirjoitti: 02.12.2022 12:13 Olen pyrkinyt selvittämään niiden ruotsinkielisten "vanhusten" määrän, jotka eivät ole saaneet koulutustaan peruskoulussa. Asia kiinnostaa siksi, että vain se osa ruotsinkielisistä ei ole saanut opiskella koulussa suomea ja heidän voidaan katsoa tarvitsevan virallisia palveluja ruotsin kielellä. Heitä varten koulutetaan valtaisa määrä palveluskuntaa! Tuosta määrästä, joka ei ole käynyt vielä peruskoulua, pitää tietysti vähentää ruotsinkielisen oppikoulun ( keskikoulu tai lukio) suorittaneiden määrä. Ymmärtääkseni ruotsinkielisissä lukioissa ja keskikouluissakin on opiskeltu suomea.

Pyysin tilastokeskukselta apua! Sain heiltä viitteet, mutta en tällä koulutuksellani pystynyt selvittämään heidän tilastoistaan tuota haluamaani ruotsinkielisten määrää, joille yhteiskunnan on edelleen välttämätöntä tarjota palveluja heidän omalla kielellään.

Em. ryhmää varten ei toki ole välttämätöntä kouluttaa suomenkielisiä palvelijota, vaan ruotsinkieliset pystyvät varmaan kouluttamaan nämä palvelijat omasta joukostaan! Em. vanhuksia varten ei pakko- ja virkamiesruotsin koulutusta kaikille suomenkielisille tarvita! (Vert. sivistysvaliokunnan puh. joht. Raija Vahasalon perustelu, miksi pakollisesta ruotsista ei voida luopua!)
SJONS!

Eihän ideologisessa kaksikielisyydessä ole merkitystä sillä, osaako ruotsinkieliseksi rekisteröitynyt suomea vai ei.

Ideologian mukaan jopa täydellistä suomea osaavaa ruotsinkielistä
pitää palvella ruotsiksi!

Muuten valtava koneisto alkaa jauhaa..

Tässä teille esimerkki
YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto
Syrjintäolettama, välitön syrjintä, äidinkieli, poliisiviranomainen, uhkasakko
Diaarinumero: 6xx/2018
Antopäivä: xx.xx.2020
Yhdenvertaisuusvaltuutettu pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta arvioimaan, onko
poliisilaitos syrjinyt asianomistajaa hänen kieleensä liittyvän syyn perusteella.
Asianomistaja oli siirretty selviämishoitoasemalta poliisin säilytyssuojaan ja hän oli ollut
poliisilain perusteella kiinniotettuna. Tullessaan poliisilaitokselle asianomistaja oli puhunut
ruotsia. Selviämishoitoaseman hoitajat olivat todenneet asianomistajan puhuneen hyvin myös
suomen kieltä. Säilytyssuojan vartija oli kertonut asianomistajalle ruotsin kielellä, ettei hänen
kielitaitonsa ollut riittävä hakijan kiinnioton perusteiden sekä tämän oikeuksien ja
velvollisuuksien kertomiseksi. Muutoin poliisin virkamiehet olivat puhuneet hänen kanssaan
suomeksi. Asianomistaja oli pyytänyt, että hän saisi asioida ruotsiksi. Suomenruotsalainen
työntekijä oli ollut tapahtumahetkellä tauolla, mutta häntä ei pyydetty kommunikoimaan
asianomistajan kanssa.
Vastaaja totesi, että kyseessä oli ollut inhimillinen väärinymmärrys koskien asianomistajan
tarvetta vaihtaa kieltä. Selviämishoitoaseman hoitajat sekä asianomistajan äiti olivat todenneet
hänen ymmärtävän ja puhuvan suomea. Asianomistajan oikeusturva ei vaarantunut sen vuoksi,
että hänen kanssaan ei asioitu ruotsiksi. Asianomistaja ei kyseessä olevassa tilanteessa joutunut
epäedullisempaan asemaan kuin vertailukelpoisessa tilanteessa olevat henkilöt ja hänen
oikeutensa olivat tulleet turvatuiksi kielellisestä menettelyvirheestä huolimatta. Asianomistajaa ei
syrjitty sellaisella tavalla kuin yhdenvertaisuuslaki edellytti, eikä uhkasakon asettamiselle ollut
perusteita.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi asianomistajan kokeneen, ettei hän saanut
asiaansa hoidettua omalla äidinkielellään ja katsonut siitä johtuvan, että hänet oli siirretty myös
putkaan. Asianomistaja oli lisäksi ollut päihtynyt ja alaikäinen, jolloin oman äidinkielen käyttö
oli ollut erityisen tärkeää.
Lautakunta totesi, että asiaa arvioitaessa oli otettava huomioon perustuslain ja kielilain
vaatimukset koskien oman äidinkielen käyttöä, perustuslain 22 §:n mukainen julkisen vallan
velvollisuus turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen sekä se, että vastaajan toiminnassa
on kyse julkisen vallan käytöstä.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi asiassa saadun selvityksen perusteella, että
asianomistajan perustuslaissa taattua oikeutta käyttää omaa äidinkieltään oli rajoitettu.
Lautakunta katsoi, että asiassa oli tällä perusteella syntynyt objektiivisesti arvioiden olettama,
että vastaaja oli kohdellut asianomistajaa tämän kieleen liittyvän syyn perusteella
epäsuotuisammin kuin sellaista henkilöä, joka oli käyttänyt äidinkielenään suomea ja voinut
asioida suomeksi.

Asiassa oli näin ollen syntynyt syrjintäolettama yhdenvertaisuuslain
10 §:ssä
tarkoitetusta välittömästä syrjinnästä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että se, että vastaaja ei asioinut asianomistajan
kanssa ruotsiksi, ei perustunut lakiin. Koska vastaajan menettely asianomistajan asiassa ei
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei vastaaja kyennyt kumoamaan asiassa
syntynyttä syrjintäolettamaa. Lautakunta katsoi, että vastaaja oli syrjinyt asianomistajaa hänen
kieleensä liittyvän syyn perusteella yhdenvertaisuuslain 8 §:n vastaisesti ja että vastaajan
menettely oli ollut yhdenvertaisuuslain 10 §:ssä tarkoitettua asianomistajan välitöntä syrjintää.
Lautakunta kielsi vastaajaa jatkamasta tai uusimasta syrjivää menettelyään ja asetti päätöksen
tehosteeksi 5 000,- euron uhkasakon.
(ei lainvoimainen)
Asian tausta
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on tehnyt asianomistajan suostumuksella hakemuksen.
Asianomistaja on äidinkieleltään ruotsinkielinen ja ollut tapahtumahetkellä alaikäinen.
Asianomistaja on siirretty Helsingin selviämishoitoasemalta Helsingin poliisin säilytyssuojaan
ja ollut poliisilain perusteella kiinniotettuna 22.9.2017. Tullessaan poliisilaitokselle
asianomistaja on puhunut ruotsia. Selviämishoitoaseman hoitajat ovat todenneet
asianomistajan puhuvan hyvin myös suomen kieltä. Hänet on siirretty säilytyssuojassa
putkaan. Säilytyssuojan vartija on kertonut asianomistajalle ruotsin kielellä, ettei hänen
kielitaitonsa ole riittävä hakijan kiinnioton perusteiden sekä tämän oikeuksien ja
velvollisuuksien kertomiseksi. Muutoin poliisin virkamiehet ovat puhuneet hänen kanssaan
suomeksi. Asianomistaja on pyytänyt, että hän saisi asioida ruotsiksi. Suomenruotsalainen
työntekijä on ollut tapahtumahetkellä tauolla, mutta häntä ei ole pyydetty kommunikoimaan
asianomistajan kanssa.
Hakijan vaatimukset
Yhdenvertaisuusvaltuutettu pyytää, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta arvioi, onko
Helsingin poliisilaitos syrjinyt asianomistajaa hänen kieleensä liittyvän syyn perusteella. Jos
lautakunta katsoo, että syrjintäkieltoa on rikottu, yhdenvertaisuusvaltuutettu pyytää, että
lautakunta kieltää vastaajaa uusimasta tai jatkamasta syrjintää toiminnassaan.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii päätöksen tehosteeksi uhkasakon asettamista.
Hakijan perustelut
Asianomistajan oikeutta käyttää ruotsin kieltä on rajoitettu vastoin perustuslakia sekä
kielilakia, mikä samalla merkitsee sitä, että vastaaja on kohdellut asianomistajaa
yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetulla tavalla epäsuotuisammin kuin suomenkielisiä, kun
vastaaja ei asioinut asianomistajan kanssa hänen äidinkielellään hänen pyynnöstään
huolimatta.
Perustuslain ja kielilain sekä näiden esityöt huomioon ottaen on selvää, että vastaajalla on
ollut velvollisuus asioida ruotsiksi asianomistajan kanssa. Vastaaja ei ole myöskään kieltänyt
tätä velvollisuutta. Yhdenvertaisuuslain 10 §:n mukainen epäsuotuisa kohtelu on aiheutunut,
kun asianomistajan yksiselitteisesti lakisääteisiä ja perustuslaissa taattuja oikeuksia on
rikottu. Epäsuotuisa kohtelu ei edellytä sitä, että asianomistaja todistaa, että muita kuin hänen
kielellisiä oikeuksiaan olisi vaarannettu kiinnioton aikana. Asiassa on selvää, ettei kohtelulle
ole myöskään yhdenvertaisuuslain 11 §:n mukaisia oikeuttamisperusteita.
Kun poliisi rajoittaa henkilön vapautta, on erittäin tärkeää, että henkilöä ei kohdella syrjivästi
ja, että kohtelussa otetaan huomioon kielilain edellytykset. Tilanteessa, jossa henkilö on
alaikäinen ja päihtynyt, on erityisen tärkeää, että asia hoidetaan henkilön äidinkielellä kuten
lainsäädäntö edellyttää.
Vastaajalla on asianomistajan tilanteessa ollut myös mahdollisuus kohdella häntä syrjimättä
ja kunnioittaa hänen perusoikeuttaan käyttää omaa äidinkieltään hakemalla tauolla oleva
ruotsinkielentaitoinen työntekijä kommunikoimaan asianomistajan kanssa. Asianomistaja on
kokenut, ettei ole saanut asiaansa hoidettua ruotsiksi ja asialla on ollut myös negatiivinen
vaikutus hänen luottamukseensa poliisia kohtaan tulevaisuudessa. Jos asianomistaja olisi
saanut asioida ruotsiksi, ei olisi ollut välttämättä tarpeen laittaa häntä putkaan.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu viittaa myös syrjintälautakunnan (Dnro 2008-3xx/Pe-2, antopäivä
xx.xx.2008) ratkaisuun, jossa lautakunta katsoi, että saamenkielisiä oli kohdeltu
epäsuotuisammin kuin suomenkielisiä, kun he eivät olleet saaneet palveluja saamen kielellä.
Lisäksi oikeusasiamiehen ratkaisun (Dnro 4xx/4/10, antopäivä xx.xx.2011) mukaan johtuen
poliisin oikeudesta merkittävällä tavalla puuttua yksilön perusoikeuksiin, on tärkeää, että
poliisilla on riittävät kyvyt käyttää molempia kansalliskieliä ja kansalaisilla on mahdollisuudet
käyttää äidinkieltään kommunikoidessaan poliisin kanssa.
Vastaajan vastaus
Vastaaja kiistää syrjineensä hakijaa ja vastustaa uhkasakon asettamista.
Vastaajan perustelut
Vastaaja toteaa, että kyseessä on ollut inhimillinen väärinymmärrys koskien asianomistajan
tarvetta vaihtaa kieltä. Selviämishoitoaseman hoitajat sekä asianomistajan äiti ovat todenneet
hänen ymmärtävän ja puhuvan suomea. Asianomistajan oikeusturva ei ole vaarantunut sen
vuoksi, että hänen kanssaan ei ole asioitu ruotsiksi. Asianomistaja ei ole kyseessä olevassa
tilanteessa joutunut epäedullisempaan asemaan kuin vertailukelpoisessa tilanteessa olevat
henkilöt ja hänen oikeutensa ovat tulleet turvatuiksi kielellisestä menettelyvirheestä
huolimatta. Asianomistajaa ei ole syrjitty sellaisella tavalla kuin yhdenvertaisuuslaki edellyttää,
eikä uhkasakon asettamiselle ole perusteita.
Esittelijän esitys
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoo vastaajan syrjineen asianomistajaa hänen
kieleensä liittyvän syyn perusteella yhdenvertaisuuslain 8 §:n vastaisesti. Lautakunta kieltää
vastaaja jatkamasta syrjintää ja asettaa päätöksensä tehosteeksi 5 000 euron uhkasakon.


Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko vastaaja syrjinyt asianomistajaa hänen kieleensä liittyvän
syyn perusteella, kun vastaaja ei ole palvellut hakijaa ruotsiksi
Perustelut
Sovellettavat oikeusohjeet
Perustuslain 6 §:n (731/1999) mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa
eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen,
terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Perustuslain 17 §:n 2 momentin mukaan jokaisella on oikeus käyttää tuomioistuimessa ja
muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada
toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen-
ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten
perusteiden mukaan.
Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien
toteutuminen.
Yhdenvertaisuuslakia (1325/2014) sovelletaan sen 2 §:n 1 momentin mukaan julkisessa ja
yksityisessä toiminnassa. Yhdenvertaisuuslain 8 §:n mukaan syrjintä muun ohella kielen
perusteella on kielletty.
Välittömänä syrjintänä pidetään yhdenvertaisuuslain 10 §:n mukaan sitä, että jotakuta
kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on
kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa.
Yhdenvertaisuuslain 11 §:n 1 momentin mukaan erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu
perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi
ovat oikeasuhtaisia. Pykälän 2 momentin mukaan erilainen kohtelu on kuitenkin oikeutettua
siinäkin tapauksessa, että kohtelun oikeuttamisperusteista ei ole säädetty, jos kohtelulla on
perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi
ovat oikeasuhtaisia. Tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, kun kyse on 1) julkisen vallan
käytöstä tai julkisen hallintotehtävän hoidosta.
Yhdenvertaisuuslain 21 §:n 2 momentin mukaan se, joka katsoo joutuneensa syrjityksi tai
vastatoimien kohteeksi, voi saattaa syrjintää tai vastatoimia koskevan asian yhdenvertaisuus-
ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi 20 §:n 3 momentissa säädettyjä toimenpiteitä varten.
Tällaisen asian voi edellä tarkoitetun asianomistajan suostumuksella saattaa lautakunnan
käsiteltäväksi myös yhdenvertaisuusvaltuutettu tai yhdenvertaisuutta edistävä yhteisö.
Yhdenvertaisuuslain 28 §:n mukaan vireillepanijan on syrjintää tai vastatoimia koskevaa asiaa
tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa käsiteltäessä esitettävä selvitystä seikoista,
joihin vaatimus perustuu. Jos asiaa käsiteltäessä esitettyjen selvitysten perusteella voidaan
olettaa syrjinnän tai vastatoimien kieltoa rikotun, vastapuolen on kumotakseen oletuksen
osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu.
Kielilain (423/2003) 2 §:n 1 momentin mukaan lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa
säädetty jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään,
joko suomea tai ruotsia. Kielilain 2 §:n 2 momentin tavoitteena on, että jokaisen oikeus
oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä
että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota
Kielilain 10 §:n mukaan valtion viranomaisessa ja kaksikielisessä kunnallisessa
viranomaisessa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Viranomaisen on lisäksi
järjestettävä asiassa kuultavalle mahdollisuus tulla kuulluksi omalla kielellään, suomeksi tai
ruotsiksi.
Kielilain 23 §:n mukaan viranomaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä,
että yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. Kaksikielisen viranomaisen
tulee palvella yleisöä suomeksi ja ruotsiksi. Viranomaisen tulee sekä palvelussaan että
muussa toiminnassaan osoittaa yleisölle käyttävänsä molempia kieliä. Kaksikielisen
viranomaisen tulee yhteydenotoissaan yksityishenkilöihin ja oikeushenkilöihin käyttää näiden
kieltä, suomea tai ruotsia, jos se on tiedossa tai kohtuudella selvitettävissä, taikka molempia.
Poliisilain (872/2011) 1 luvun 2 §:n mukaan poliisin on kunnioitettava perusoikeuksia ja
ihmisoikeuksia sekä toimivaltuuksia käyttäessään valittava perusteltavissa olevista
vaihtoehdoista se, joka parhaiten edistää näiden oikeuksien toteutumista.
Poliisilain 1 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan poliisin on toimittava asiallisesti ja
puolueettomasti sekä yhdenvertaista kohtelua ja sovinnollisuutta edistäen. Poliisin tulee
ensisijaisesti neuvoin, kehotuksin ja käskyin pyrkiä ylläpitämään yleistä järjestystä ja
turvallisuutta.
Syrjintäolettaman syntyminen
Yhdenvertaisuuslain esitöiden mukaan pelkkä väite tai epäily syrjinnän tai vastatoimien kiellon
rikkomisesta ei riitä olettaman syntymiseen. Täyttä näyttöä syrjinnästä tai vastatoimista ei
kuitenkaan edellytetä, vaan riittävää on, että tuomioistuimelle tai muulle asiaa käsittelevälle
toimivaltaiselle viranomaiselle syntyy esille tulleiden seikkojen valossa perustellusti olettama
syrjinnän tai vastatoimien kiellon vastaisesta menettelystä. Olettama syrjinnän tai
vastatoimien kiellon rikkomisesta voi perustua paitsi vireillepanijan, myös vastapuolen esille
tuomiin seikkoihin taikka mahdolliseen muuhun asiaa käsiteltäessä saatuun selvitykseen. (HE
19/2014 vp, s. 93)
Yhdenvertaisuuslain esitöiden mukaan epäsuotuisalla kohtelulla viitattaisiin sellaiseen
menettelyyn, joko tekoon tai laiminlyöntiin, jolla menettelyn kohde asetetaan muihin nähden
huonompaan asemaan. Kyse voi siten olla esimerkiksi rajoitusten, vaatimusten, rasitteiden tai
velvoitteiden asettamisesta vain tietylle henkilölle tai henkilöryhmälle samoin kuin esimerkiksi
jonkin yleisesti saatavilla olevan etuuden, palvelun tai oikeuden epäämisestä tai
rajoittamisesta. (HE 19/2014 vp, s. 70)
Yhdenvertaisuuslain esitöiden mukaan välittömästä syrjinnästä voi olla kyse, vaikka tekijä ei
ole mieltänyt toimivansa lain tarkoittamalla tavalla syrjivästi, jos menettelyä on objektiivisin
perustein arvioituna pidettävä syrjintänä. (HE 19/2014 vp s. 71)
Kielilain esitöiden mukaan viranomaisen on huolehdittava, että yksilöllä on tosiasialliset
mahdollisuudet valita mitä kieltä (suomi tai ruotsi) hän haluaa käyttää ja että henkilö luopuu
oikeudestaan käyttää valitsemaansa kieltä vain vapaasta tahdosta. Viranomainen ei voi
myöskään pyytää ketään käyttämään muuta kieltä kuin henkilön omaa kieltä. Päämääränä on
myös, ettei yksilön tarvitse vaatia kielellisten oikeuksiensa toteutumista. Viranomaisen tulee
tarpeen vaatiessa kysyä, kumpaa kieltä yksilö haluaa käyttää. Lisäksi viranomaisen on
huolehdittava siitä, että yksilön kielelliset oikeudet jokaisessa yksittäistapauksessa voivat
toteutua esimerkiksi sopivilla työvuorojärjestelyillä tai varmistamalla, että henkilöstössä on
kielitaitoisia henkilöitä. (HE 92/2002 vp s. 75-76, 91.)
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta toteaa, että kielilakia sovelletaan Helsingin
poliisilaitokseen, jonka on käytettävä kaksikielisenä viranomaisena sekä ruotsia että suomea.
Asianomistajalla on oikeus käyttää ruotsin kieltä asioidessaan vastaajan kanssa. Saadun
selvityksen mukaan asianomistaja on tullessaan poliisiasemalle puhunut ruotsia sekä
pyytänyt ruotsiksi palvelua vastaajalta.
Vastaaja on kuitenkin katsonut, että asianomistaja ymmärtäisi myös suomea riittävästi, eikä
ole pyytänyt ruotsin kieltä osaavaa henkilöä paikalle. Vastaaja on todennut, ettei
asianomistaja ole joutunut epäedullisempaan asemaan kielellisestä menettelyvirheestä
huolimatta. Vastaaja on myös katsonut, että kyseessä olisi ollut väärinymmärrys.
Asianomistaja on kokenut, ettei ole saanut asiaansa hoidettua omalla äidinkielellään ja
katsonut siitä johtuvan, että hänet on siirretty myös putkaan. Asianomistaja on lisäksi ollut
päihtynyt ja alaikäinen, jolloin oman äidinkielen käyttö on ollut erityisen tärkeää.
Asiaa arvioitaessa on otettava huomioon perustuslain ja kielilain vaatimukset koskien oman
äidinkielen käyttöä, perustuslain 22 §:n mukainen julkisen vallan velvollisuus turvata perus- ja
ihmisoikeuksien toteutuminen sekä se, että vastaajan toiminnassa on kyse julkisen vallan
käytöstä.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella, että
asianomistajan perustuslaissa taattua oikeutta käyttää omaa äidinkieltään on rajoitettu.
Lautakunta katsoo, että asiassa on tällä perusteella syntynyt objektiivisesti arvioiden
olettama, että vastaaja on kohdellut asianomistajaa tämän kieleen liittyvän syyn perusteella
epäsuotuisammin kuin sellaista henkilöä, joka on käyttänyt äidinkielenään suomea ja voinut
asioida suomeksi. Asiassa on näin ollen syntynyt syrjintäolettama yhdenvertaisuuslain 10
§:ssä tarkoitetusta välittömästä syrjinnästä.
Syrjintäolettaman kumoaminen
Vastaajan on syrjintäolettaman kumotakseen osoitettava, ettei syrjinnän kieltoa ole rikottu.
Yhdenvertaisuuslain 11 §:n 1 momentin mukaan erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu
perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi
ovat oikeasuhtaisia.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta toteaa, että se, että vastaaja ei ole asioinut
asianomistajan kanssa ruotsiksi, ei perustu lakiin. Koska vastaajan menettely asianomistajan
asiassa ei ole perustunut lakiin, menettelylle ei ole yhdenvertaisuuslain 11 §:n 1 momentissa
tarkoitettua oikeuttamisperustetta.
Yhdenvertaisuuslain 11 §:n 2 momentin mukaan erilainen kohtelu on oikeutettua siinäkin
tapauksessa, että kohtelun oikeuttamisperusteista ei ole säädetty, jos kohtelulla on perus- ja
ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat
oikeasuhtaisia.

Tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, kun kyse on julkisen vallan käytöstä
tai julkisen hallintotehtävän hoidosta.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta toteaa, että vastaajan toiminnassa on kyse julkisen
vallan käytöstä viranomaisena, joten vastaajan menettelylle ei ole myöskään
yhdenvertaisuuslain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettua oikeuttamisperustetta.
Edellä todetuin perustein yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoo, ettei vastaaja ole
kyennyt kumoamaan asiassa syntynyttä syrjintäolettamaa. Lautakunta katsoo, että vastaaja
on syrjinyt asianomistajaa hänen kieleensä liittyvän syyn perusteella yhdenvertaisuuslain 8
§:n vastaisesti. Lautakunta kieltää vastaajaa jatkamasta tai uusimasta syrjivää menettelyään.
Johtopäätös
Edellä todetuin perustein yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoo, että vastaajan
menettely on ollut yhdenvertaisuuslain 10 §:ssä tarkoitettua asianomistajan välitöntä syrjintää
hänen kieleensä liittyvän syyn perusteella. Lautakunta kieltää vastaajaa jatkamasta tai
uusimasta syrjivää menettelyään.
Uhkasakko
Yhdenvertaisuuslain 20 §:n 3 momentin mukaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi
asettaa antamansa kiellon tai määräyksen tehosteeksi uhkasakon.
Hakija on vaatinut uhkasakon asettamista yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan
päätöksen tehosteeksi.
Uhkasakon määräämiseen ja tuomitsemiseen sovelletaan, mitä uhkasakkolaissa säädetään.
Uhkasakkolain (1113/1990) 4 §:n mukaan viranomainen voi asettaa uhkasakon, jos niin on
laissa säädetty. Uhkasakkolain 8 §:n mukaan uhkasakon suuruutta harkittaessa on otettava
huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun mahdollisuus noudattaa sitä sekä muut
asiaan vaikuttavat seikat.
Uhkasakkolain 6 §:n 3 momentin mukaan määräajan pituutta harkittaessa on otettava
huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun mahdollisuus noudattaa sitä sekä muut
asiaan vaikuttavat seikat.
Asianomistaja on pyytänyt saada asioida ruotsiksi ja vastaajan olisi ollut helppo toteuttaa
pyyntö pyytämällä ruotsin kieltä osaava työntekijä paikalle. Ottaen lisäksi huomioon
perustuslain ja kielilain asettamat vaatimukset kansalliskielien käytöstä sekä vastaajan
tehtävä julkisen vallan käyttäjänä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoo aiheelliseksi
asettaa kieltopäätöksensä tehosteeksi 5 000 euron uhkasakon.
Lautakunnan päätöstä on noudatettava välittömästi tämän päätöksen tiedoksisaamisesta
lukien. Päätöstä on noudatettava yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta annetun lain 13
§:n 4 momentin mukaan muutoksenhausta huolimatta, ellei hallinto-oikeus toisin määrää.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätös
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta päätti hyväksyä esittelijän esityksen.
Lainkohdat
Perustuslaki (731/1999) 6, 17 ja 22 §
Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) 2, 8, 10, 11, 20, 21 ja 28 §
Kielilaki (423/2003) 2, 10 ja 23 §
Poliisilaki (872/2011) 1 luvun 2 ja 6 §
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta annettu laki (1327/2014) 13 §
Uhkasakkolaki (1113/1990) 4, 6, 8 §
Ideologia sumentaa järjen.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Katsomosta näyttämölle?

#14 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 02.12.2022 18:31

viewtopic.php?f=13&t=4046

Edellä kuvattua suomea osaavan ruotsinkielisen törttöilyä en omalla nimelläni tohdi arvostella, koska vastassa on valtava RKP-vetoinen hallintokoneisto..

Mutta pakkoruotsia perustellaan tällä palvelutarpeella..

Kun valitusrumba alkaa ja uhkasakot paukkuvat, poliisi pääsee helpommalla, kun kaikilta vaaditaan todistus ruotsin osaamisesta..

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Katsomosta näyttämölle?

#15 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 02.12.2022 19:25

Voisiko yhdistys ottaa jotenkin esiin koulutuspolitiikan laajemminkin?

Esim hallituksen päätös lisätä pakkoruotsia peruskoulussa..kun ongelmana on matematiikan ja jopa lukutaidon heikentyminen..
Perjantaina julkaistun Miten Virosta tuli Pisan ykkösmaa ja Suomi tippui kyydistä? -selvityksen ovat tilanneet Kemianteollisuus ry, Energiateollisuus ry, Insinööriliitto ry, Tekniikan akateemiset ry ja Luonnon, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry yhdessä TT-säätiön avustuksella.
Suomessa tulisi vihdoin herätä siihen todellisuuteen, että maa luokitellaan nykyisin pysyvän laskun maaksi, jossa

joka seitsemäs ei peruskoulusta päästyään osaa kunnolla lukea.
Suomen päättäjien olisi myös katsottava peiliin ja ryhdyttävä toimiin.
LUMA-alat eivät tulevaisuudessa ainakaan tule vähenemään, päin vastoin. Ydinosaaminen teknologistuvassa yhteiskunnassa on varmistettava
Asiantuntija- ja työntekijäpula näkyy ja tuntuu jo LUMA- eli luonnontieteellisillä ja matemaattisilla aloilla. Useiden työelämäliittojen tilaaman selvityksen mukaan Suomi on jäänyt hälyttävän paljon jälkeen osaamisessa luonnontieteellis-matemaattisilla aloilla
Ja hallitus panostaa .. pakkoruotsiin!!

Vastaa Viestiin