Ruotsinkielisiä ei riitä varhaiskasvatuksen tai muun alemman tulotason koulutuksiin. Siksi pakkoruotsi.

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Ruotsinkielisiä ei riitä varhaiskasvatuksen tai muun alemman tulotason koulutuksiin. Siksi pakkoruotsi.

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 14.11.2022 12:58

https://www.hbl.fi/artikel/5f9517bc-b69 ... 89a13acee4

Pääkirjoitus: Liian harvat vaatimukset täyttävät suomenruotsalaiset hakeutuvat varhaiskasvatukseen

Varhaiskasvatustieteen opintojen kriteerit täyttäviä hakijoita ei ole riittävästi suomalais-ruotsalaisella puolella - se on yksi syy henkilöstöpulaan. Noin viikko sitten pääkaupunkiseudun kaupungit vaativat valtiota varmistamaan, että varhaiskasvatukseen luodaan lisää koulutuspaikkoja. Mutta se tuskin ratkaisee henkilöstöpulaa.

Suomalais-ruotsalaisella puolella varhaiskasvatuksen henkilöstöpula on ollut pitkään suuri ongelma erityisesti pääkaupunkiseudulla. Nyt myös suomenkielisellä puolella on kiireellisiä ongelmia.

Pääkaupunkiseudun kaupungit pitivät marraskuun alussa yhteisen tiedotustilaisuuden, jossa kaupunkien johtajat totesivat yksimielisesti, etteivät he yksinkertaisesti selviä tilanteesta. He tarvitsevat valtion apua ja hakevat lisää koulutuspaikkoja.

Pääkaupunkiseutu kasvaa kovaa vauhtia ja asukkaita on paljon. Tämä merkitsee entistä suurempaa painetta varhaiskasvatukseen. Lisäksi sekä kaupungit että valtio ovat asettaneet tavoitteeksi, että yhä useammat lapset aloittavat päivähoidon. Siksi kunnallisia kotihoidontukia on alennettu. Se on tuottanut tuloksia. Mutta henkilöstöpula jatkuu, eikä se ole mikään pieni ongelma.

Helsingin pormestari Juhana Vartiaisen (Saml) mukaan varhaiskasvatukseen tarvitaan 6 000 uutta korkeakoulututkinnon suorittanutta ennen vuotta 2030. Nylandin nykyisillä koulutuspaikoilla ei tästä tarpeesta täyty puoltakaan.

Suomenkielisellä puolella koulutuspaikkojen lisääminen voisi olla osa ratkaisua. Mutta on tärkeää varmistaa, että opiskelijat saavat tutkinnon ja että he sitten todella työskentelevät varhaiskasvatuksessa.

Ruotsinkielisellä puolella ongelma on hieman erilainen. Juhana Vartiainen olevansa tietoinen sitä, että Ruotsin varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa ei voida ratkaista pelkästään koulutuspaikkojen lisäämisellä. Vartiainen toivoo voivansa houkutella opiskelijoita Skandinaviasta ja edistää ruotsin kielen opintoja.

Varhaiskasvattajien ruotsinkielinen koulutus tapahtuu Helsingin yliopistossa ja Åbo Akatemiassa. Vastaavat professorit Mirjam Kalland ja Mia Heikkilä ovat yhtä mieltä siitä, että ratkaisu ei ole niin yksinkertainen kuin koulutuspaikkojen lisääminen.

Ilmeinen ongelma suomenruotsalaisella puolella on se, että koulutukseen ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi sopivia hakijoita. Sekä Helsingin yliopistossa että Åbo Akademissa koulutus on jaettu kahteen osaan.

Ne, joita kutsutaan tutkinto-opiskelijoiksi, osallistuvat tavalliseen yliopistokoulutukseen. Ongelmana täällä ainakin Helsingissä on se, että kriteerit täyttäviä hakijoita ei ole tarpeeksi. Soveltuvuuskoe sisältyy pääsyhaastatteluun ja monet eivät läpäise koetta. Åbo Akademissa käydään nyt hakujärjestelmää läpi, korjattavien pullonkaulojen löytämiseksi
.
Niin kutsuttuun monimuotokoulutukseen sekä HU:ssa että ÅA:ssa on sen sijaan paljon hakijoita. Se on suunnattu varhaiskasvatuksessa työskenteleville henkilöille, jotka eivät ole päteviä. He voivat opiskella työn ohessa. Hyväksytyt ovat motivoituneita ja sitoutuneita. Ongelmana on, että rahoitus kattaa ensi vuoden sisäänoton, mutta jatkorahoitus on kysymysmerkki.

Asiasta vastaava ministeri Petri Honkonen (C) on kertonut julkisesti haluavansa lisäbudjetissa apurahan, mutta ei ole vielä selvää, toteutuuko se. Jos rahoitusta ei järjestetä, on koulutuksen jatkaminen tässä muodossa vaikeaa.

Åbo Akademi etsii nyt muita rahoitusmahdollisuuksia muun muassa sisäisillä uudelleenallokoinneilla. Myös suomenruotsalaiset rahastot ja säätiöt ovat osallistuneet tähän mennessä.

Vartiaisen ajatus houkutella skandinaavisia opiskelijoita varhaiskasvatukseen Helsinkiin tai Vaasaan tuskin on koko ratkaisu. Vaikka Suomessa opiskelu kiinnostaisi, on Ruotsin palkka, joka on noin 1000 euroa Suomea korkeampi, houkutteleva. Tämä koskee tietysti myös suomen-ruotsalaisia ​​varhaiskasvattajia.

Palkkakysymys on osa ratkaisua, mutta tuskin koko ratkaisu. Yleisön silmissä alan kuva on synkkä, vaikka pääkaupunkiseudullakin on hyvin toimivia yksiköitä, joissa kaikki – henkilökunta, vanhemmat ja ennen kaikkea lapset – ovat tyytyväisiä.

Suomessa mallina on, että pienten lasten vanhemmat joko työskentelevät kokopäiväisesti tai ovat kokopäiväisesti kotona. Tutkimus osoittaa, että suomalaiset pienten lasten vanhemmat ovat uupuneempia kuin muissa Pohjoismaissa, joissa osa-aikatyö on tässä elämänvaiheessa yleisempää.

Professori Mirjam Kalland ehdottaa, että Suomi ajaa määrätietoisesti sitä, että pienten lasten vanhemmat voisivat tehdä osa-aikatyötä ja saada osittaista kotihoidon tukea. Se vähentäisi painetta varhaiskasvatukseen, kun lapset voivat myös olla lyhyempiä päiviä, mutta silti saada laadukkaan varhaiskasvatustyön tarjoamaa kehitystukea.

Kalland huomauttaa, että tutkimus osoittaa, että joustava työelämä, kun perhetilanne sitä vaatii, johtaa pidemmälle uralle. Ei ole helppoa muuttaa juurtunutta mallia, mutta Kallandin ehdotus on tutkimisen arvoinen. Kaikki hyötyvät stressin vähentämisestä, myös yhteiskunta ja työnantajat.
Tässä on todellinen syy pakkoruotsiin. Historia- ja identiteettihömppä ovat tekosyitä pakkoruotsille.
Suomelle valtavia kustannussyöppöjä ovat varmuusvarastojen ja vakituisen armeijan ylläpito sekä tolkuttoman kalliin "kaksikielisyyden" ylläpito sekä ruotsivaatimukset koko maassa.
Nämä ruotsivaatimukset karsivat valtavan määrän muiden kieliryhmien opiskelijoita paremmista koulutuksista.
Suomen ja Norjan välissä varsinaisen Ruotsin on ollut hyvä olla rauhan asialla. Tähän asti.
Olisi mukava tietää kuinka paljon yhden ruotsinkielisen kouluttaminen maksaa verrattuna saman koulutuksen käyneisiin suomenkielisiiin.
(Esim. parin ylästelaisen taksikyydit Hämeeninnasta Tampereelle ruotsinkieliseen kouluun)

Kymmenessä vuodessa maksetaan ruotsin kielelle pelkkää kieleen perustuvaa avustusta reilu miljardi, josta korvamerkitsemätön hyöty lankeaa 5%:lle maan pinta-alasta.
Rakennuskanta niillä nurkilla lienee ylivertainen muuhun maahan verrattuna.

Silti ollaan parkumassa lisää rahaa milloin mihinkäkin. Rahaa ei ole haaskattu edes maan pääkielen opetukseen ruotsinkielisimmillä alueilla.

Viikon vitsi on tuo koulutettavien hommaaminen Ruotsista. Voihan olla, että joku tuleekin, jos halvalla koulutetaan, mutta kyllä virta vie parempien palkkojen perässä Ruotsiin.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 15.11.2022 07:44. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Ruotsinkielisiä ei riitä varhaiskasvatuksen tai muun alemman tulotason koulutuksiin. Siksi pakkoruotsi.

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 15.11.2022 07:33

Mitenkäs maa sitten makaisi kun lopultakin pakkoruotsista päästäisiin eroon?

Suomessa lakkaisi olemasta entisen hallitsijan kieli kahleena, kun toiseksi viimeinen eli Etelä-Afrikkakin vapautui omasta taakastaan jo 1994 eli lähes 30 vuotta sitten. (afrikaansista tuli yksi maan 11 virallisesta kielestä, ja sitä puhuu äidinkielenään noin 13 prosenttia maan väestöstä)
Toisin kuin Etelä-Afrikassa Suomessa olisi selkeä pääkieli muiden Pohjoismaiden tapaan.
-ruotsia voisi toki edelleenkin lukea niin paljon kuin sielu sietää, silti vapautuisi järjetön määrä oppitunteja muihin kieliin tai oppilaita kiinnostaviin aineisiin koko opintien mitalta.

-muut kielet, puhujia lähes kaksi kertaa ruotsinkielisten määrä, vapautuisivat kielivarannon rikkaudeksi Suomelle, ja puhujille annettaisiin mahdollisuus olla ylpeitä omista kielistään ja panostaa niihin. Lasten opiskelulla olisi myös perheidensä vankka tuki takana. Pakkoruotsilla tätä etua ei ole. Se on puhdas taakka muille kieliryhmille.
Maan pääkieli + yksi itse valittu kieli olisivat pakollisia kaikille. Kuten muissakin Pohjoismaissa.
Tämä vapautaisi matemaatiikasta ja luonnotieteistä kiinnostuneiden kapasiteettia siihen mikä heitä oikeasti kiinnostaa. Näiden osaamisesta on Suomelle huomattavasti enemmän hyötyä kuin olemattomasta “Jaak heettäär Pelle”-ruotsista. Lisäksi opiskelujen kompurointi eri koulutustasoilla tarpeettoman ruotsin takia loppuisi.
Tässä kohtaa ei tarvitsisi edes tulla rahallisia säästöjä kun tyhjän tilalle saataisiin nuorille oikeita opintoja.

Kaikki turhat su-ru käännöstyöt lopetettaisiin 95%:n suomenkielisellä alueella, jossa ruotsi on neljänneksi puhutuin kieli ja ruotsinkielisiä on alle 0,5%.
Kunta voisi olla vapaaehtoisesti kaksikielinen ruotsinkielisten määrän ollessa vähintään 10% (asia ratkaistaisiin äänestyksellä esim. kuntavaalien yhteydessä), muuten kaksikielisyyden raja vähintään 30%.
Kuntavaalien yhteydessä ruotsinkielisillähän on kaksi ääntä joista toisella määritetään Suomen eduskunnan niskaan 4,8 prosentin ruotsinkieliselle porukalle oma painostusryhmä Folktinget.
Suruilla on siis 10 vaaleilla valittua kansanedustajaa + bonuksena oma 75 hengen painostusryhmä.
Jos kaikilla puolueilla olisi samat oikeudet, olisi eduskunnan niskoilla yhteensä noin 7,5 painostajaa yhtä vaaleilla valittua edustajaa kohti vaatimassa milloin mitäkin, eli yhteensä noin 1500 painostajaa pitäisi olla puuttumassa eduskunnan työhön.
Eli 773000 euroa upposi tähän kaivoon 2021. “Lakisääteisiin toimintoihin.”
Räkenskapsperioden uppvisar ett överskott på 75 euro. Folktingets viktigaste finansieringskälla
är det statsbidrag som staten beviljar för Folktingets lagstadgade verksamhet. Det beviljade
statsbidraget var 773 000 euro.

Siis 773 000 Folktingetille viime vuonna
En nyt muista paljonko SL sai.
Entä muiden kieliryhmien edunvalvojat?
Tässä olisi iso säästön paikka.

Lakattaisiin maksamasta yli 100 miljoonaa vuodessa "kaksikielisyydestä" tai jos on liikaa rahaa, niin maksettaisiin sitten kaikille.
Se, että ruotsi on kahdeksanneksi puhutuin kieli kolmessa maakunnassa ei suinkaan tarkoita sitä, että sen ja suomen välissä olisi tyhjyys, vaan että siinä on 6 muuta kieltä.
viewtopic.php?f=13&t=4190
Tässä ylimalkainen selvitys (ekan sivun loppupuolella) mihin Närpiölle 2016 kaksikielisyyteen lahjoitetut rahat menivät
Edellinen vuosi eli 2015 budjetoitiin 1,4 miljoonaa miinukselle kun rahat jäivät saamatta valitusmenettelyn vuoksi.
Mutta hoito- ja palvelukeskuksessa meidän on edettävä hitaaseen tahtiin pidemmän aikaa. Odotamme, että pääsemme alkuun ennen vuodenvaihdetta ja jatkamme sitten tiettyyn tahtiin kymmenen vuoden ajan, Kent-Ole Qvisen sanoo.
2016 käynnistyi siis sairaalanmäen hoito-ja palvelukeskus, joka on useamman vuoden projekti ja seuraavana vuonna lisäksi Skogsdungenin päiväkoti.
Tässä olisi todellinen säästön paikka, tai sitten kaikille kunnille päiväkodit ja hoito-ja kuntokeskukset, tai mitä nyt siten ovatkaan vailla.
Vaikka Närpiö jäi ekana vuonna mopen osille, on rahaa silti siunaatunut 15,5 miljoonaa seitsemässä vuodessa.

Kielen opetuksen arviointiporukka haluaa surkeiden suomen oppimisen arviointitulosten jälkeen tietää, että:
Kuinka monta miljoonaa euroa hallitus aikoo sijoittaa a-suomen opetukseen ruotsinkielisissä kouluissa?
Carola Åkerlund, arviointiasiantuntija
Jukka Marjanen, johtava arviointiasiantuntija
Elina Peltola, arviointiasiantuntija

Tosin tälle arviointiporukalle sitä tuskin on liiemmin rummutettu, että 2015-2022 on rahaa tähän tarkoitukseen syydetty 808 miljoonaa kaksikielisille kunnille. Heidän ehdotuksensa on sentään vain miljoonia.

Mitenkähän on muuten niiden tomaattiviljelmille värvättyjen työntekijöiden laita? Onkohan heille opetettu muuta kuin närpiöläistä? Sillä on huono lähteä työnhakuun kun se ei taida kelvata edes Ruotsiin.
Yritin kartalta hakea tomaattiviljelmiä samalta leveysasteelta Pohjanlahden toiselta puolelelta, mutta kukkia vain löysin. Ilmeisesti Suomessa on tuolla kohtaa juuri joku kumma vyöhyke joka sopii juuri tuollaiseen viljelyyn.

***
Nämä sadat kielilait taas ansaitsisivat perusteellisen käsittelyn suurella silppurilla.
Kaiken muun pahan lisäksi ne muodostavat maahan satoja kilometrejä kaksikielisiin kuntiin rajoittuvaa kuntaliitoksiin kelvotonta aluetta, elikkä ne eivät pelkästään aiheuta kuluja, vaan myöskin estävät säästöjä. Onhan se tietenkin jollain kieroutuneella tavalla tasapuolista.

Kansalliskielistrategian se silppuri todennäköisesti oksentaisi takaisin, joten sille suosittelen moottorisahaa.

Naurettavat ja hämminkiä aiheuttavat kaksikieliset kyltitykset historiaan, vaikka kirjoitusvirheet niissä ovat kiitollista uutisaineistoa lehdille.

Tervetuloa säästötalkoisiin.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 15.11.2022 16:36. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Ruotsinkielisiä ei riitä varhaiskasvatuksen tai muun alemman tulotason koulutuksiin. Siksi pakkoruotsi.

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 15.11.2022 16:04

Palaan vielä noihin kunnan kielisyyttä sääteleviin kielilakien irvikuviin.

Eikö missään todellakaan ole instanssia joka voisi puolueettomasti käydä noita meidän kielilakeja läpi?
Näiden lakien läpi on mm luotsattu kolme yksikielistä kuntaa kaksikielisiksi niin, että niille rupesi kaksikielisyyskorvaukset juoksemaan.

2015 tilanne oli siis seuraava
Korsnäs asukkaita 2218 joista ruotsinkielisiä 1934 eli 87,2%
Suomenk. 73 kpl eli 3,3%
2015-2022 4,24 milj.

2015 tilanne oli siis seuraava
Luoto asukkaita 5065 joista ruotsinkielisiä 4683 eli 92,5%
Suomenk. 309 kpl eli 6,1%
2015-2022 11,03 milj.

2015 tilanne oli siis seuraava
Närpiö asukkaita 9335 joista ruotsinkielisiä 7915 eli 84,8%
Suomenk.530 kpl eli 5,7%
2016-2022 15,44 milj.


Nämä kaksikielisyyslait kun on tarkoitettu hyödyttämään vain ruotsinkielisiä.

Milloin kunta on kaksikielinen?

Kunta on kaksikielinen, mikäli vähemmistökieliseen ryhmään kuuluu vähintään 8 prosenttia asukkaista tai yhteensä
3 000 asukasta*

Eiköhän tuo muutettu 3000 määräksi kun Vantaa rupesi lähestymään edellistä rajaa.

Jos vähemmistökieltä puhuvien asukkaiden osuus laskee alle 6 prosentin kunnan väestöstä ja ruotsianpuhuvien asukasmäärä on alle 3000, tulee kunnasta yksikielinen.

Kunta, joka ei täytä kaksikieliselle kunnalle asetettuja vähimmäisvaatimuksia, voi hakea kaksikielisen kunnan asemaa kunnanvaltuuston esityksellä. Lohja on ollut vuoden 1997 kuntaliitoksesta alkaen vapaaehtoisesti kaksikielinen.
Lohjan kaupungille on hakemuksen perusteella myönnetty kaksikielisen kaupungin asema kaudelle 2013-2022.
Vaikka raja-arvot kaksikielisen ja yksikielisen kunnan kuntaliitoksen jälkeen alittuisivat, kunta voi silti pitää kaksikielisen asemansa. Kyseessä on tällöin pysyvä päätös


Tätä ne haluaa ja yrittää. Ovat valmiit maksamaankin melkoisesti saadakseen jonkin isomman kaupungin lankaan.
Ajatelkaa jos vaikka Tampere menisi helppoon. Jossain vaiheessa sitten tulisi tälle kaksikieliselle Tampereelle laajenemispaineita jos ei sitten se kaksikielisyys hidastaisi tahtia, ja toimisi niinkuin käänteinen Midaksen kosketus - kaikki mihin se osuu muuttuisi siksi ihtekseen. Tampereen ympärillä on toinen toistaan herkullisempia kuntia - oikein RKP:n märkä uni!
1) Varsinainen lakiteksti joka velvoittaa ehdottomana vain suomenkielisiä, kuten tarkasteluvälit ja kappalemäärät ja prosentit. Sillä puolella ei tingitä hiukkaakaan, sanoi silloinen oikeusministeri pakkoruotsin päivänä 6.11.2014.
2) Poikkeukset ruotsinkielisille tulevat yleensä seuraavassa kappaleessa tai ainakin tarkat neuvot miten tilanteesta selviää.
https://yle.fi/uutiset/3-5508370
Lohjalle moitteita kielilain rikkomisesta
Politrukit vahtii

https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/1268160
Kieltämättä Lohjalla näyttää olleen suuntaus ylöspäin tuohon kaksikielisyyteen asti.

Vapaaehtoinen kaksikielisyys ei ole Lohjalle enää takavuosien rahasampo – näin Lohja saa ja maksaa kaksikielisyydestä

Vastaa Viestiin