Tässä on todellinen syy pakkoruotsiin. Historia- ja identiteettihömppä ovat tekosyitä pakkoruotsille.https://www.hbl.fi/artikel/5f9517bc-b69 ... 89a13acee4
Pääkirjoitus: Liian harvat vaatimukset täyttävät suomenruotsalaiset hakeutuvat varhaiskasvatukseen
Varhaiskasvatustieteen opintojen kriteerit täyttäviä hakijoita ei ole riittävästi suomalais-ruotsalaisella puolella - se on yksi syy henkilöstöpulaan. Noin viikko sitten pääkaupunkiseudun kaupungit vaativat valtiota varmistamaan, että varhaiskasvatukseen luodaan lisää koulutuspaikkoja. Mutta se tuskin ratkaisee henkilöstöpulaa.
Suomalais-ruotsalaisella puolella varhaiskasvatuksen henkilöstöpula on ollut pitkään suuri ongelma erityisesti pääkaupunkiseudulla. Nyt myös suomenkielisellä puolella on kiireellisiä ongelmia.
Pääkaupunkiseudun kaupungit pitivät marraskuun alussa yhteisen tiedotustilaisuuden, jossa kaupunkien johtajat totesivat yksimielisesti, etteivät he yksinkertaisesti selviä tilanteesta. He tarvitsevat valtion apua ja hakevat lisää koulutuspaikkoja.
Pääkaupunkiseutu kasvaa kovaa vauhtia ja asukkaita on paljon. Tämä merkitsee entistä suurempaa painetta varhaiskasvatukseen. Lisäksi sekä kaupungit että valtio ovat asettaneet tavoitteeksi, että yhä useammat lapset aloittavat päivähoidon. Siksi kunnallisia kotihoidontukia on alennettu. Se on tuottanut tuloksia. Mutta henkilöstöpula jatkuu, eikä se ole mikään pieni ongelma.
Helsingin pormestari Juhana Vartiaisen (Saml) mukaan varhaiskasvatukseen tarvitaan 6 000 uutta korkeakoulututkinnon suorittanutta ennen vuotta 2030. Nylandin nykyisillä koulutuspaikoilla ei tästä tarpeesta täyty puoltakaan.
Suomenkielisellä puolella koulutuspaikkojen lisääminen voisi olla osa ratkaisua. Mutta on tärkeää varmistaa, että opiskelijat saavat tutkinnon ja että he sitten todella työskentelevät varhaiskasvatuksessa.
Ruotsinkielisellä puolella ongelma on hieman erilainen. Juhana Vartiainen olevansa tietoinen sitä, että Ruotsin varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa ei voida ratkaista pelkästään koulutuspaikkojen lisäämisellä. Vartiainen toivoo voivansa houkutella opiskelijoita Skandinaviasta ja edistää ruotsin kielen opintoja.
Varhaiskasvattajien ruotsinkielinen koulutus tapahtuu Helsingin yliopistossa ja Åbo Akatemiassa. Vastaavat professorit Mirjam Kalland ja Mia Heikkilä ovat yhtä mieltä siitä, että ratkaisu ei ole niin yksinkertainen kuin koulutuspaikkojen lisääminen.
Ilmeinen ongelma suomenruotsalaisella puolella on se, että koulutukseen ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi sopivia hakijoita. Sekä Helsingin yliopistossa että Åbo Akademissa koulutus on jaettu kahteen osaan.
Ne, joita kutsutaan tutkinto-opiskelijoiksi, osallistuvat tavalliseen yliopistokoulutukseen. Ongelmana täällä ainakin Helsingissä on se, että kriteerit täyttäviä hakijoita ei ole tarpeeksi. Soveltuvuuskoe sisältyy pääsyhaastatteluun ja monet eivät läpäise koetta. Åbo Akademissa käydään nyt hakujärjestelmää läpi, korjattavien pullonkaulojen löytämiseksi
.
Niin kutsuttuun monimuotokoulutukseen sekä HU:ssa että ÅA:ssa on sen sijaan paljon hakijoita. Se on suunnattu varhaiskasvatuksessa työskenteleville henkilöille, jotka eivät ole päteviä. He voivat opiskella työn ohessa. Hyväksytyt ovat motivoituneita ja sitoutuneita. Ongelmana on, että rahoitus kattaa ensi vuoden sisäänoton, mutta jatkorahoitus on kysymysmerkki.
Asiasta vastaava ministeri Petri Honkonen (C) on kertonut julkisesti haluavansa lisäbudjetissa apurahan, mutta ei ole vielä selvää, toteutuuko se. Jos rahoitusta ei järjestetä, on koulutuksen jatkaminen tässä muodossa vaikeaa.
Åbo Akademi etsii nyt muita rahoitusmahdollisuuksia muun muassa sisäisillä uudelleenallokoinneilla. Myös suomenruotsalaiset rahastot ja säätiöt ovat osallistuneet tähän mennessä.
Vartiaisen ajatus houkutella skandinaavisia opiskelijoita varhaiskasvatukseen Helsinkiin tai Vaasaan tuskin on koko ratkaisu. Vaikka Suomessa opiskelu kiinnostaisi, on Ruotsin palkka, joka on noin 1000 euroa Suomea korkeampi, houkutteleva. Tämä koskee tietysti myös suomen-ruotsalaisia varhaiskasvattajia.
Palkkakysymys on osa ratkaisua, mutta tuskin koko ratkaisu. Yleisön silmissä alan kuva on synkkä, vaikka pääkaupunkiseudullakin on hyvin toimivia yksiköitä, joissa kaikki – henkilökunta, vanhemmat ja ennen kaikkea lapset – ovat tyytyväisiä.
Suomessa mallina on, että pienten lasten vanhemmat joko työskentelevät kokopäiväisesti tai ovat kokopäiväisesti kotona. Tutkimus osoittaa, että suomalaiset pienten lasten vanhemmat ovat uupuneempia kuin muissa Pohjoismaissa, joissa osa-aikatyö on tässä elämänvaiheessa yleisempää.
Professori Mirjam Kalland ehdottaa, että Suomi ajaa määrätietoisesti sitä, että pienten lasten vanhemmat voisivat tehdä osa-aikatyötä ja saada osittaista kotihoidon tukea. Se vähentäisi painetta varhaiskasvatukseen, kun lapset voivat myös olla lyhyempiä päiviä, mutta silti saada laadukkaan varhaiskasvatustyön tarjoamaa kehitystukea.
Kalland huomauttaa, että tutkimus osoittaa, että joustava työelämä, kun perhetilanne sitä vaatii, johtaa pidemmälle uralle. Ei ole helppoa muuttaa juurtunutta mallia, mutta Kallandin ehdotus on tutkimisen arvoinen. Kaikki hyötyvät stressin vähentämisestä, myös yhteiskunta ja työnantajat.
Suomelle valtavia kustannussyöppöjä ovat varmuusvarastojen ja vakituisen armeijan ylläpito sekä tolkuttoman kalliin "kaksikielisyyden" ylläpito sekä ruotsivaatimukset koko maassa.
Nämä ruotsivaatimukset karsivat valtavan määrän muiden kieliryhmien opiskelijoita paremmista koulutuksista.
Suomen ja Norjan välissä varsinaisen Ruotsin on ollut hyvä olla rauhan asialla. Tähän asti.
Olisi mukava tietää kuinka paljon yhden ruotsinkielisen kouluttaminen maksaa verrattuna saman koulutuksen käyneisiin suomenkielisiiin.
(Esim. parin ylästelaisen taksikyydit Hämeeninnasta Tampereelle ruotsinkieliseen kouluun)
Kymmenessä vuodessa maksetaan ruotsin kielelle pelkkää kieleen perustuvaa avustusta reilu miljardi, josta korvamerkitsemätön hyöty lankeaa 5%:lle maan pinta-alasta.
Rakennuskanta niillä nurkilla lienee ylivertainen muuhun maahan verrattuna.
Silti ollaan parkumassa lisää rahaa milloin mihinkäkin. Rahaa ei ole haaskattu edes maan pääkielen opetukseen ruotsinkielisimmillä alueilla.
Viikon vitsi on tuo koulutettavien hommaaminen Ruotsista. Voihan olla, että joku tuleekin, jos halvalla koulutetaan, mutta kyllä virta vie parempien palkkojen perässä Ruotsiin.