Mihin on mahdettu sijoittaa Helsingin 177 kaksikielisyysmiljoonaa kun ei tunnut riittävän ainakaan kaksikielisyyteen

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Mihin on mahdettu sijoittaa Helsingin 177 kaksikielisyysmiljoonaa kun ei tunnut riittävän ainakaan kaksikielisyyteen

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 11.11.2022 17:52

https://svenska.yle.fi/a/7-10022837

Personalbristen på de svenska daghemmen i Helsingfors har länge varit en svår nöt att knäcka för tjänstemännen i huvudstaden. Vikarier avlöser vikarier och de ordinarie småbarnspedagogerna tröttnar på läget.

En som tröttnade så slutligt att han helt lämnade staden är Kristian Svensson.

– Vi har släkt och familj i Tammerfors så visst var det en stor orsak. Men arbetsläget i Helsingfors är sådant att tröskeln att fortsätta var nog ganska stor.

Svensson började jobba på en ny svensk enhet i Helsingfors efter studierna och upplevde det trängda personalläget från nära håll.

– Vi skulle vara sex i början av hösten. I slutet av verksamhetsåret, på våren, vara bara jag kvar där av dem som började jobba. Det säger mer än något annat, berättar han.

Läget mycket bättre i Tammerfors

Helsingin ruotsalaisten päiväkotien henkilöstöpula on ollut pääkaupunkiseudun viranomaisille pitkään vaikea pähkinä. Sijaiset korvaavat sijaiset ja säännölliset varhaiskasvattajat kyllästyvät tilanteeseen.

Yksi, joka lopulta väsyi niin, että hän lähti kaupungista kokonaan, on Kristian Svensson.

- Meillä on sukulaisia ​​ja perhe Tampereella, joten se oli tietysti iso syy. Mutta Helsingin työtilanne on sellainen, että kynnys jatkaa on luultavasti melko korkealla.

Svensson aloitti opintojensa jälkeen työskentelyn uudessa ruotsalaisessa yksikössä Helsingissä ja koki ahdistavan henkilöstötilanteen läheltä.

- Meitä piti olla kuusi alkusyksystä. Toimintavuoden lopussa, keväällä, olin siellä ainoana töissä aloittaneista. Se kertoo enemmän kuin mikään muu, hän sanoo.

Tilanne Tampereella paljon parempi


Det tunga året med vikarier som avlöste varandra fick Svensson att börja se sig om efter nya möjligheter. Han hittade ett svenskspråkigt daghem i Tammerfors och har nu jobbat där i några månader.

– Det är stor skillnad på att jobba med samma vuxna i flera månader och på att inte veta vem som dyker upp följande dag, säger han. Det påverkar hur vi vuxna mår här på jobbet och framför allt hur barnen mår.
Hokuspokus fungerar knappast

Helsingfors stad har nu vädjat till regeringen om fler studieplatser inom småbarnspedagogiken. Men det ger Kristian Svensson inte mycket för.

– Jag har svårt att se logiken i sådana hokuspokusåtgärder. När jag började studera år 2017 var kvoten 20 platser, men vi var bara nio studerande. Det hjälper knappast att öka på studieplatserna om de ändå inte fylls, menar Svensson.

Av de nio som för fem år sedan inledde sina studier jobbar bara någon enstaka på Helsingfors stad. De flesta har gjort som Kristian Svensson, börjat jobba på annat håll.

Raskas vuosi, jolloin sijaiset vaihtuivat toisiin, sai Svenssonin etsimään uusia mahdollisuuksia. Hän löysi ruotsinkielisen päiväkodin Tampereelta ja on nyt työskennellyt siellä muutaman kuukauden.

- On suuri ero työskennellä samojen aikuisten kanssa useita kuukausia ja olla arvuuttelematta sitä, kuka tulee seuraavana päivänä, hän sanoo. Se vaikuttaa siihen, miltä meistä aikuisista tuntuu täällä töissä ja ennen kaikkea lasten tunteisiin.
Hokkus pokkus tuskin toimii

Helsingin kaupunki on nyt vedonnut hallitukseen lisäämään varhaiskasvatuksen opiskelupaikkoja. Mutta Kristian Svenssonilla ei ole suuria odotuksia siitä.

– Minun on vaikea nähdä logiikkaa tällaisissa hokkuspokkus-toimissa. Kun aloitin opinnot vuonna 2017, kiintiö oli 20 paikkaa, mutta meitä oli vain yhdeksän opiskelijaa. Opintopaikkojen määrän lisääminen tuskin auttaa, jos niitä ei muutenkaan täytetä, Svensson sanoo.

Viisi vuotta sitten opintonsa aloittaneista yhdeksästä vain yksi työskentelee Helsingin kaupungissa. Useimmat ovat tehneet kuten Kristian Svensson, aloittaneet työskentelyn muualla.


Lönen är ödesfrågan

För att få behörig personal att stanna kvar i huvudstaden måste nuvarande anställningsförhållanden förändras. Det viktigaste är då lönen.

– Varför kan den inte höjas på längre sikt, undrar Kristian Svensson. Ett löfte om att den höjs till en viss nivå efter en viss tid skulle räcka, tror han.
Vikariepoolen fungerar dåligt

Seure, det vill säga vikariepoolen som snabbt kan leverera inhoppare till daghem har på sin webbsida en text som säger att man inte behöver tala svenska för att jobba för dem, det räcker att man förstår. Det har Svensson råkat ut för.

– Vi fick nog in vikarier som inte kunde svenska över huvud taget. På Seure såg man nog krisen som så att kriterierna för att anställa folk var väldigt låga.

Om det hela tiden dyker upp vikarier som ofta har liten eller ingen erfarenhet alls, går det mycket energi åt att handleda dem.

– En del var jätteduktiga. Men det fanns dagar då det fanns fler vikarier på plats än stadigvarande personal. Då måste man sätta målartejp med barnens namn på ryggarna för att veta vem som är vem, berättar Kristian Svensson.

Palkka on kohtalokysymys

Jotta pääkaupunkiin jäisi osaava henkilöstö, nykyisten työehtojen on muututtava. Kaikkein tärkeintä on silloin palkka.

– Miksei sitä voi nostaa esim. pidemmällä aikavälillä, ihmettelee Kristian Svensson. Lupaus, että se nostetaan tietylle tasolle tietyn ajan kuluttua, riittäisi, hän uskoo.
Sijaissysteemi ei toimi hyvin

Seurella eli päiväkotiin nopeasti tulokkaita toimittavalla sijaisvälitykselllä on nettisivuillaan teksti, jossa lukee, että heidän palvelukseensa töihin ei tarvitse puhua ruotsia, riittää, että ymmärrät. Svenssonille on käynyt niin.

- saimme sijaisia, jotka eivät puhuneet ruotsia ollenkaan. Seuressa he luultavasti näkivät kriisin tarkoittavan sitä, että ihmisten palkkaamisen kriteerit olivat erittäin alhaiset.

Jos aina on sijaisia, joilla on usein vähän tai ei ollenkaan kokemusta, paljon energiaa kuluu heidän opastamiseensa.

– Jotkut olivat erittäin lahjakkaita. Mutta oli päiviä, jolloin työmaalla oli enemmän sijaisia kuin vakituista henkilökuntaa. Silloin oli kiinnitettävä lasten nimet maalarinteipillä selkään, jotta tiedettäisiin kuka on kuka, Kristian Svensson sanoo.
Hinnalla millä hyvänsä on siis turhakeruotsia ylläpidettävä - vaikka sitten maksajiksi joutuisivat omat lapset.

Minä päädyin aikanaan toisenlaiseen ratkaisuun samantyyppisessä tilanteessa. Asuin Ruotsissa, ja olin lapsen kanssa kotona ensimmäiset 1,5 vuotta ja sitten vuosi suomenkielisessä päivähoidossa.
Sen jälkeen ruotsinkieliseen päiväkotiin, jossa olin hänen kanssaan ensimmäisen viikon, (päiväkodin vaatimus kaikille lapsille) jona aikana hän oppi alkeissanaston ruotsista. Kolmen kuukauden kuluttua ruotsi sujui jo mallikkaasti.
Seitsemänvuotiaana kielitestattiin kaikki siirtolaislapset koulua varten, ja hänen kohdallaan tulos oli, että hän puhui molempia kieliä paremmin kuin kummankaan kieliryhmän yksikieliset lapset keskimäärin.
Elikkä vaihtoehtoja on jos vain tahtoa riittää muuhunkin kun muiden kieliryhmien polkemiseen.

Mihinkähän mustaan aukkoon ne Helsingille kahdeksan vuoden aikana maksetut 177,5 miljoonaa kaksikielisyyseuroa on upotettu, kun tuntuu, että ei ainakaa kaksikielisyyden ylläpitoon. Nehän ovat tietty korvamerkisemättömiä, joista ei tarvitse tehdä selvitystä jälkeenpäin.

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Mihin on mahdettu sijoittaa Helsingin 177 kaksikielisyysmiljoonaa kun ei tunnut riittävän ainakaan kaksikielisyyteen

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 11.11.2022 19:45

Kristiinankaupungissa ruotsinkielinen lukio ei kiinnosta paikkakunnan omia nuoria. Tänä syksynä opintonsa lukion ensimmäisellä luokalla aloitti peräti 2 uutta opiskelijaa. Tällä menolla muutaman vuoden päästä lukion koko on 6 oppilasta. Mieluummin peruskoulunsa päättäneet valitsevat kirjoituksen mukaan ammattiopintoja.

Nyt Kristiinankaupungissa tehdään töitä, jotta ruotsinkielisiin lukioihin pystyttäisiin houkuttelemaan vierasmaalaisia opiskelijoita!

Vastaa Viestiin