vapaakielivalinta.fi

Ruotsin kielen käyttö työelämässä vaatii ahkeraa harjoittelua – liikeneuvottelut tai testamentin teko on hyvä osata myös ruotsiksi

https://yle.fi/uutiset/74-20002923

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: ↑01.11.2022 19:24

Ruotsin kielen käyttö työelämässä vaatii ahkeraa harjoittelua – liikeneuvottelut tai testamentin teko on hyvä osata myös ruotsiksi

https://yle.fi/uutiset/74-20002923

Sanavalinnat tosin ovat yllättävän rehellsiä.. verrattuna Ylen tavanomaiseen propagandaan..

Suomen ja Ruotsin Nato-kumppanuus
voi tuoda lisätarpeita osata ruotsia.

– Pohjoismainen yhteistyö on aina ollut Suomelle tärkeää. Kun osaa ruotsia, pärjää pienellä harjoittelulla myös norjalaisten ja tanskalaisten kanssa, kertoo Åberg.

Voi tuoda? Mutta todennäköisesti ei tuo, kunn kaikki puhuvat englantia!

On mahdollista, että sopimus kirjoitetaan englanniksi, mutta sopimukseen pääsemiseksi saatetaan tarvita ruotsin kieltä

Saatetaan? Mutta englantia käyttävät ja osaavat kaikki.

Ruotsin kielen tarve ei ole välttämättä päivittäistä vaan satunnaista. Kun tarve tulee, kynnys puhua voi olla korkeampi. Suosittelisin lämpimästi ylläpitämään ruotsin kielen taitoa.

Miksi ihmeessä? Tärkeämpää on ylläpitää englannin taitoa. Sen käyttö on jokapäiväist, mutta englannin osaaminen kunnolla ei ole mitenkään itsestäänselvyys.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 2.11. kello 23:een asti.
Siis Ylen sivuilla.

https://yle.fi/uutiset/74-20002923

Ruotsin kielen tarve ei ole päivittäistä vaan satunnaista.

Tässä jopa nämä propagandistit vetävät maton ruotsin pakollisuuden alta...

Toisesta lähteestä,:
Jopa valtionhallinnon virkamiehillä tarve on satunnaista.
Vain 10% virkamiehistä käytti ruotsia päivittäin.
Siis virkamiehistä! Tämä rehellinen tutkimustulos on ruotsin kielen opiskelijan ruotsinkielisestä opinnäytetyöstä jo 10 vuoden takaa!
Suomeksi toistetaan vain valheellista propagandaa.

http://www.kielipolitiikka.net/fyleista.php

”RUOTSIN KIELI ON KATOAVA LUONNONVARA SUOMESSA JA
VALTIONHALLINNOSSA.”
Svenska språket i arbetet vid inrikesministeriet –
användning, kunskaper och beaktande vid anställning
Pro gradu-avhandling
Tiia Turkia

Jyväskylä universitet
Institutionen för språk
Svenska språket
Hösten 2011


Ruotsia todella tarvitsevia on sius
korkeintaan 0,1% siitä valtavasta ihmismassasta,niistä miljoonista pakkoruotsitetuista suomalaisista,joiden taakkana pakkoruotsi on ollut vuosikymmeniä.

Juttu ylsi klo 18 tv-uutisiinkin. Samassa yhteydessä todettiin, että ruotsin osaaminen on tärkeää, mutta käytön puutteessa ruotsin taito voi ruostua, eivätkä ilmeisesti huomanneet noissa asioissa minkäänlaista ristiriitaa.

Nyt YLE käy myös Sanna Marinin kimppuun..
Pakkoruotsimafia näyttää valtaansa!
Miljardisäätiö käyttää valtaa!

Sanna Marin välttelee ruotsin puhumista – edeltäjistä moni ainakin yritti
Suomessa on kaksi virallista kieltä, ja usein päättäjiltä on vaadittu myös ruotsin taitoa. Sanna Marin ei puhu julkisuudessa juurikaan ruotsia. Aiemmat pääministerit ovat, vaikka se on ollut vaikeaa.

Pääministeri Sanna Marin puhui lyhyesti ruotsiksi elokuussa 2020, kun hänet oli valittu SDP:n puheenjohtajaksi.
ELLI PIIRAINEN
19:59
Jaa
Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Helsingissä skandinaaviset kielet ovat taas sekoittuneet vahvaan englantiin.

Suomen pääministerit ovat vuosien varrella puhuneet ruotsia, kukin tyylillään.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) puhuu ruotsia julkisuudessa harvoin, käytännössä ei koskaan. Ylen arkistoista löytyy yksi tallenne, jossa pääministerin kuullaan puhuvan toisella kotimaisella kielellä.

Se tapahtui, kun Marin valittiin SDP:n puheenjohtajaksi elokuussa 2020. Puhe kesti 15 sekuntia.

Marinin ruotsin puhuminen oli niin harvinaista, että sitä puitiin Ylen ruotsinkielisten uutisten, TV-Nytt, lähetyksessä. Sen jälkeen toista kertaa ei ole kuulunut.

SDP:llä on perinteisesti ollut hyvin vahva kaksikielinen tausta, ja demareiden sisarpuolue Ruotsissa on ollut Suomen demareille tärkeä tuki ja kumppani. SDP:n aiempi puheenjohtaja Antti Rinne vaali puolueen kaksikielisyyttä ja yritti puhua parhaansa mukaan ruotsia.

Myös Sanna Marin sanoi kaksi vuotta sitten (siirryt toiseen palveluun) Iltalehdessä, että hän aikoo parantaa ruotsin kielen taitoaan. Kehnoa toisen kotimaisen kielen taitoaan hän selitti tuolloin sillä, että on asunut koko ikänsä Pirkanmaalla, jossa kaksikielisyyttä ei juuri ole.

Samalla hän sanoi, että aikoo käydä ruotsin kielen tunneilla parantaakseen kielitaitoaan ja myös sen takia, että Suomi on kaksikielinen maa.

Ruotsia ei kuitenkaan ole kuulunut, vaan niissä tilanteissa, joissa Marin olisi voinut puhua ruotsia tai häneltä on kysytty jotain ruotsiksi, hän on vastannut suomeksi tai englanniksi.

Kulturfondenin johtajan Sören Lillkungin mielestä se on sääli. Svenska Kulturfonden on säätiö, jonka tarkoitus on tukea ruotsin kieltä ja kulttuuria Suomessa.

– On liian helppo ratkaisu puhua suomea tai englantia Suomessa, t

ai ruotsia ja englantia, jos on suomenruotsalainen. Mielestäni pääministerin tehtäviin kuuluisi se, että osaa jollakin tavalla puhua molempia kotimaisia kieliä.

– Itsekin puhun suomea mielelläni, sujuvasti ja väärin. Olen kuitenkin joka kerta yhtä iloinen, kun saan käyttää suomen kieltä, hän jatkaa.

Suomen pääministerit ovat puhuneet ruotsia vaihtelevasti
Suomen pääministerit ovat perinteisesti puhuneet edes jonkin verran ruotsia ruotsinkielisten kollegoidensa kanssa. Osaamisen taso on ollut vaihtelevaa, ja varsinkin Suomessa suomea ja ruotsia on voitu puhua sekaisin.

Alla olevalla videolla silloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kommentoi vuoden 2007 vaalien tulosta.

Jutussa on videoita useista pääministereistä lähes 20 vuoden ajalta. Jokaisen pääministerin ruotsinkielinen kommentti on haastattelutilanteiden ensimmäiseen kysymykseen tullut vastaus.

Silloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kommentoi eduskuntavaalien tulosta vuonna 2007.
Mari Kiviniemi kommentoi ruotsiksi eduskuntavaalien tulosta 2011.
Tällä viikolla Helsingissä kokoontuu Pohjoismaiden neuvosto, eli pohjoismaiden keskinäinen parlamentaarinen yhteistyöorganisaatio. Siihen osallistuu eri maiden kansanedustajia ja parlamentaarikkoja.

Monet osallistujista osaavat sen verran jotain skandinaavista kieltä, että pärjäävät keskusteluissa kollegojen kanssa.

Suomalaiset ovat puhuneet Pohjoismaiden neuvostossa ja muissa vastaavissa tapaamisissa yleensä ruotsia ja englantia.

Silloinen kokoomuksen puheenjohtaja ja tuleva pääministeri Jyrki Katainen kommentoi eduskuntavaalien tulosta keväällä 2011.
Silloinen pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kommentoi kuntavaalien tulosta keväällä 2017.
Suomalaisten poliitikkojen ruotsin kielen osaamisella on iso, symbolinen merkitys, Lillkung sanoo.

– Sen pitäisi olla melkeinpä vaatimus, että perehtyy toiseen kotimaiseen kieleen, jos on tuollaisissa tehtävissä.

https://yle.fi/uutiset/74-20003142

Ylen juttua voi peräti kommentoida. Ilmeisesti tarkoitus on provosoida oikea paskamyrsky pakkoruotsin tiimoilta.

Yritin olla kohtelias ja rakentava, mutkun ne sarvet pukkaa esiin tämän aiheen tiimoilta heti, ja sitten roskakori soi. Kiitos vinkistä.

Marin on sen verran kova jätkä, että tommonen painostus voi tehdä juuri päinvastaisen vaikutuksen.

Hillevi Henanen kirjoitti: ↑01.11.2022 21:10 Yritin olla kohtelias ja rakentava, mutkun ne sarvet pukkaa esiin tämän aiheen tiimoilta heti, ja sitten roskakori soi. Kiitos vinkistä.

Marin on sen verran kova jätkä, että tommonen painostus voi tehdä juuri päinvastaisen vaikutuksen.

En viitsinyt teeskennellä. Ei julkaistu kannanottojani kummassakaan keskustelussa.

PÄÄASIA, ETTÄ VIESTI MENEE tiedoksi KORRUPTOITUNEELLE YLELLE, vaikka YLE sitä ei julkaisisikaan koko kansalle.

Kulturfondenin johtajan Sören Lillkungin mielestä se on sääli. Svenska Kulturfonden on säätiö, jonka tarkoitus on tukea ruotsin kieltä ja kulttuuria Suomessa.

– On liian helppo ratkaisu puhua suomea tai englantia Suomessa,

Mikä tämän lausunnon perimmäinen viesti on?

Suomalaisen pitää kärsiä! Suomalaista EI saa päästää helpolla, herrakansa vaatii.

Tämä sama vaatimus tulee koko suomenruotsalaiselta edunvalvontakoneistolta Folktinget, RKP, säätiöt!

Kauhea kiusaus yrittää sitä 800 miljoonaa läpi tonne juttuun.
4 promillen kanssa meni aikoinaan kuukausia.

Oikeassa olet, eroja on. Ruotsienemmistöiset kunnat (15 kpl), pinta-ala 3% Manner-Suomesta. Asukkaita 153758 joista ruotsink. 106023 eli 69%. Suomienemmistöiset kunnat (18 kpl), pinta-ala 2% Manner-Suomesta. Asukkaita 1 715 236 joista ruotsink. 139 544 eli 8,1%. Koko kaksinkielisten kuntien alueella 13,1% ruotsinkielisiä. Puhekaverin voi siis tuurilla löytää jos vaikka istuu hiljaa metrossa. Suomenkieliset kunnat (260 kpl), pinta-ala 95% Manner-Suomesta. Asukkaita 3 461 820, joista ruotsink. 16 385 eli 0,5%.

Tämä on kai tarkoituksellista ylellä että viesteistä tulisi mahdollisimman vaikeasti luettavia. Se ei todellakaan ollut tuon näköinen kun painoin enteriä..

Niin, keskustelua ruotsin opiskelun tarpeellisuudesta on käyty vuosikymmeniä. Yhtään käytäntöön pohjaavaa kunnollista perustetta en ole kuullut tai lukenut sille, että ruotsi edelleen on meillä virallinen kieli. Mielelläni sellaisen perustelun kuulisin, muunkin kuin epämääräisen vetoamisen johonkin historialliseen perintöön. Tarpeettomuudesta kielii jo sekin, että nykyään niin ruotsalaiset kuin suomalaisetkin mieluummin kommunikoivat keskenään englanniksi kuin ruotsiksi.

Olin kohtelias ja rakentava ja tarjosin tähän perusteluksi ne miljoonat jotka maksetaan 33 kunnalle kielestä.
En edes vielä maininnut summia.

Ei mennyt läpi, vaikka tosiaan vasta mainitsin SEN sanan. Summista en vielä puhunut mitään.
Kaksikielisyysavustus tulee olemaan kuuma peruna jatkossakin.
Se nostettiin 2015 kertaheitolla niin hävyttömiin mittoihin, että siinä ei ole mitään tolkkua.

pjl69 kirjoitti: ↑01.11.2022 21:01 Ylen juttua voi peräti kommentoida. Ilmeisesti tarkoitus on provosoida oikea paskamyrsky pakkoruotsin tiimoilta.

Nauroin tätä vielä nukkumaan mennessäni. Myrskyä taltuttaa se, että rekisteröimätön ei pääse enää kommentoimaan.

Ruotsinkielille kaluttavaksi oli vastaavasti tarkoitettu tämä.
https://svenska.yle.fi/a/7-10022268
Siinä saa haukkua suomenkielisiä kaikesta geeneistä alkaen ja kehua tietenkin itseään.

Olen vähän pidätellyt tätä kommenttia sen takia, että halusin tähän jotain extraa kun tämä on minulle kahdestuhannes tällä foorumilla.

Tuolta ylen keskustelusta se tuli, sopuisa, rakentavassa hengessä kirjoitettu kommentti, josta tuli hyvä mieli.

Onhan tämä vaikea asia, kun tilanne on niin erilainen eri puolella Suomea. Helsingissä syntyneenä ja pääasiassa täällä (etelä) rannikolla eläneenä minulla on luonnollisesti erilainen suhde ruotsiin kuin muualla asuvilla. Kaksikielisessä ympäristössä kasvaneen saattaa olla vaikeaa nähdä asioita toisten näkökulmasta, ja sama pätee myös toisin päin.

Minun nuoruudessani oli turha hakea työpaikkaa Helsingin keskustan isoista liikkeistä tai valtion virastoista, jos ei osannut kunnolla ruotsia, ja olihan siitä paljon hyötyä myös opiskellessa ja myöhemmin työelämässä. Mutta yritän parhaani mukaan asettua myös niiden asemaan, joiden arkipäivään ja elinympäristöön ruotsi ei kuulu.

Nykyisessä kotikylässäni enemmistön äidinkieli on ruotsi, ja varsinkin vanhempaa väestöä huolestuttaa esim. terveyspalvelujen saatavuus omalla äidinkielellä, jolla niistä vaivoista olisi helpompi keskustella. Hankalaa olisi myös selvitellä pankki- tai lakiasioita kielellä, jota heikommin osaa.

- Mutta tietenkin tuntuu tyhmältä ylläpitää järjestelmää, joka palvelee vain viiden prosentin suuruisen väestönosan tarpeita. Pitäisi ehkä miettiä enemmän, miten kaksikielisyys on toteutettu esim. Belgiassa tai useampikielisyys Sveitsissä. Miten ongelmat on siellä ratkaistu?

- Ja mitä pohjoismaiseen yhteistyöhön tulee, ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa on kiva puhua meikäläistä ruotsin murretta, mutta toki minäkin nostan kädet pystyyn ja vaihdan englantiin, kun vastaan tulee tanskalainen tai islantilainen...!