https://www.hbl.fi/artikel/f4baf61d-83a ... ed4d5c9261
En rupea ihan koko vänkäystä kääntämään. Nuo ruotsin perustelut ovat kyllä todella irti maasta.
Nyt vain kaikki ruotsia treenaamaan pohjoismaisten kirjamessujen takia!!
Voisipa käydä kato vierailijoissa jos pääsylippua ostaessa pitäisi suorittaa ruotsin koe.
Keskustelut pitäisi siis käydä ruotsiksi siitä huolimatta, että suurin osa yleisöstä ei ymmärtäisi mitään.
Ovat tuollaisten tilaisuuksien järjestäjät kyllä pulassa näiden mäkättäjien kanssa.– Den nordiska gemenskapen är viktigare än någonsin nu i den här världen, och vår styrka är att många av våra språk liknar varandra så mycket. Att kunna prata med varandra och ta del av varandras litteratur och öva oss på att höra de olika skandinaviska språken stärker den här gemenskapen, säger hon.
– Pohjoismainen yhteisö on tärkeämpi kuin koskaan tässä maailmassa, ja vahvuutemme on se, että monet kielemme ovat niin samankaltaisia. Mahdollisuus puhua toisilleen ja osallistua toistensa kirjallisuuteen ja harjoitella eri skandinaavisten kielten kuulemista vahvistaa tätä yhteisöä, hän sanoo.
Kan inte kommunikationen ses som viktigare än på vilket språk den sker?
– Det är just det som är min teori också, att vi tycker det är enklare, men jag tycker att vi borde gå den där extra milen. Vi får väl öva oss då, det är väl inte hela världen? Hur ska vi någonsin lära oss varandras språk ifall vi allihopa talar engelska? Hur ska vi stärka gemenskapen ifall vi genast tar till något annat språk?
Hon har en känsla av att det är en utveckling som man inte riktigt diskuterat symbolvärdet i.
Eikö viestiä voida pitää tärkeämpänä kuin kieltä, jolla se tapahtuu?
- Juuri tämä on teoriani, että meidän mielestämme se on helpompaa, mutta mielestäni meidän pitäisi nähdä tuo ylimääräinen vaiva. Meidän on sitten harjoiteltava, ei kai se nyt ole koko maailma? Kuinka voimme koskaan oppia toistemme kieltä, jos me kaikki puhumme englantia? Kuinka vahvistamme yhteisöä, jos turvaudumme välittömästi toiseen kieleen?
Hän kokee, että kyseessä on kehitys, jossa symbolisesta arvosta ei ole varsinaisesti puhuttu.
– Det borde diskuteras på ganska hög nivå vilka språk som ska pratas på nordiska tillställningar. Nordiska rådet är ju till för att skapa nordisk gemenskap, och ifall vi då tar bort det som förenar oss mest, det vill säga ett språk som vi allihop kan tala, urvattnas hela Nordiska rådets idé.
- Siitä pitäisi keskustella melko korkealla tasolla, mitä kieliä pohjoismaisissa tapahtumissa pitäisi puhua. Pohjoismaiden neuvostohan on olemassa pohjoismaisen yhteisön luomiseksi, ja jos sitten poistamme sen, mikä meitä eniten yhdistää, eli kielen, jota kaikki osaamme puhua, koko Pohjoismaiden neuvoston idea vesittyy.
”Praktiskt svårt”
Henric Öhman på Nordisk kulturkontakt har varit med och planerat alla tre Nordiska rådet-programpunkter på bokmässan. Han säger att valet av engelska som scenspråk beror på att det i alla panelsamtal fanns deltagare som inte var bekväma med att diskutera på ett skandinaviskt språk, det vill säga svenska, norska eller danska.
– Tidigare år har vi haft minst en, ibland två diskussioner, på skandinaviska, men det lyckades inte den här gången, säger han.
"Käytännössä vaikeaa"
Henric Öhman Nordic Culture Contactista on ollut mukana suunnittelemassa kaikkia kolmea Pohjoismaiden neuvoston ohjelmakohdetta kirjamessuilla. Hän kertoo, että englannin valinta näyttämökieleksi johtuu siitä, että kaikissa paneelikeskusteluissa oli osallistujia, jotka eivät viihtyneet keskustelemaan skandinaavisella kielellä, eli ruotsiksi, norjaksi tai tanskaksi.
– Aiempina vuosina olemme käyneet ainakin yhden, joskus kaksikin skandinaavista keskustelua, mutta tällä kertaa se ei onnistunut, hän sanoo.
Kunde det ha lösts på andra sätt än att tala engelska?
– Det är nog ganska svårt att genomföra praktiskt på mässan. Det kräver ganska mycket av moderatorn att hantera flera språk samtidigt och kostnaderna för att tekniskt ordna simultantolkning är inte rimliga då samtalens längd bara var tjugo minuter.
När det gäller samtalet på den finskspråkiga scenen Senaatintori var det också mässans önskemål att samtalet skulle hållas på engelska eftersom många i publiken antogs ha svårt att förstå skandinaviska språk.
Olisiko sen voinut ratkaista muilla tavoilla kuin puhumalla englantia?
– Se on varmaan melko vaikea toteuttaa messuilla käytännössä. Usean kielen yhtäaikainen hallitseminen vaatii moderaattorilta melko paljon ja simultaanitulkkauksen teknisen järjestämisen kustannukset eivät ole kohtuullisia, sillä keskustelujen kesto oli vain parikymmentä minuuttia.
Senaatintorin suomenkielisen lavan keskustelun osalta messujen toiveena oli myös, että keskustelu käydään englanniksi, sillä monilla yleisöstä oletettiin olevan vaikeuksia ymmärtää skandinaavisia kieliä.
Finns det inte ett värde i att inte ta till engelska i nordiska sammanhang?
– Nog är det viktigt, men det är också viktigt för författarna att få prata så att folk förstår vad de säger så att de får ut sitt budskap. Vi försöker absolut uppmuntra till att alltid då det är möjligt använda skandinaviska, men inte så att det sker på bekostnad av tillgängligheten.
Eikö ole vaivan arvoista olla käyttämättä englantia pohjoismaisissa yhteyksissä?
- Tietysti se on tärkeää, mutta on myös tärkeää, että kirjoittajat voivat puhua niin, että ihmiset ymmärtävät, mitä he sanovat, jotta he saavat viestinsä perille. Pyrimme ehdottomasti kannustamaan skandinaavisen käyttöä aina kun mahdollista, mutta emme niin, että se tapahtuu saavutettavuuden kustannuksella.
Tuli mieleen kun tuota väänsin, että lentävällä lautasellako nuo haastateltavat ovat pöllähtäneet maan pinnalle. Ei heillä ainakaan mitään kosketusta todellisuuteen ole.
Messujen järjestäjän suuri haave olisi tietty tökkivä keskustelutilaisuus ilman yleisöä jossa keskustelijatkin tarvitsisisivat toistensa ymmärtämiseen tulkkia.