Itä-Suomen yliopisto tutkii, uhkaako englanti "kansalliskieltemme asemaa"

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Itä-Suomen yliopisto tutkii, uhkaako englanti "kansalliskieltemme asemaa"

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 28.10.2022 19:34

Juttu osoitteessa https://www.uef.fi/fi/artikkeli/uhkaako ... mme-asemaa
Uhkaako englannin kieli kansalliskieltemme asemaa?

Tutkimushanke selvittää englannin kielen roolia nykypäivän Suomessa.

25.10.2022

Kielet ja kulttuurit

Englannin kielen asema suomalaisessa yhteiskunnassa ja sen mahdollinen uhka kansalliskieliämme kohtaan on ollut julkisten keskusteluiden kestoaihe jo vuosien ajan. Itä-Suomen yliopistossa tänä syksynä alkanut Englanti Suomen kansalliskielten rinnalla -hanke selvittää englannin kielen tämänhetkistä asemaa ja käyttöä kolmella alueella yhteiskunnassamme: elinkeinoelämässä, tiede- ja korkeakoulutuksessa sekä julkisessa hallinnossa. Hankkeen taustalla on kysymys siitä, ovatko kansalliskieltemme suomen ja ruotsin elinvoimaisuus ja käyttöala kaventumassa englannin kielen kustannuksella.

– Muun muassa Sanna Marinin hallituksen vuonna 2021 julkaisemassa Kansalliskielistrategiassa englannin kieli nähdään uhkana suomen ja ruotsin kielille erityisesti tiede- ja korkeakoulumaailmassa. Tutkittua tietoa aiheesta ei kuitenkaan ole tuotettu sitten 2000-luvun alun, kertoo hankkeen johtaja, englannin kielen professori Mikko Laitinen.

Hankkeessa tehtävä selvitys on kaksiosainen: ensimmäinen osa koostuu kolmesta kyselytutkimuksesta, jotka toteutetaan yhteistyössä hankkeessa mukana olevien alojen keskeisten toimijoiden kanssa. Toinen osa selvityksestä koostuu puolestaan sosiaalisen median aineistosta, joka täydentää kyselytutkimuksen tuloksia.

– Meillä on esimerkiksi tiedossa, että vajaa kolmasosa suomalaisten someen kirjoittamista viesteistä tuotetaan englannin kielellä, mutta meiltä puuttuu kokonaiskuva siitä, kuinka laajasti ja millä kielillä esimerkiksi kunnat viestivät omista palveluistaan kuntalaisille.

Tutkimushankkeessa mukana ovat projektitutkija Sara Backman (vas.), yliopistotutkija Paula Rautionaho, professori Mikko Laitinen ja emeritaprofessori Sirpa Leppänen.

Yliopistotutkija Paula Rautionahon mukaan on tärkeää, että keskusteluissa englannin aseman muutoksesta pohjana on tutkittu tieto.

– Suomessa tehdään tällä alalla erittäin korkeatasoista tutkimusta. Jotta voitaisiin luoda englannin kieltä koskevia kielipoliittisia linjauksia, kannattaa päätöksenteon pohjana hyödyntää tutkimusta englannin kielen käytöstä ja sen vaikutuksista.

Kyseessä on siis ensimmäinen englannin kielen asemaa Suomessa tutkiva laajamittainen selvitys sitten vuoden 2007 toteutetun kansallisen kyselytutkimuksen, jota johti tässäkin projektissa mukana oleva Jyväskylän yliopiston emeritaprofessori Sirpa Leppänen.

Hankkeen tavoitteena on saada englannin kielen muuttuvasta asemasta tutkimukseen perustuvaa tietoa, jota voidaan hyödyntää poliittisen päätöksenteon perustana tukemaan Suomen kansalliskielten elinvoimaisuutta, yhteiskunnallista monikielisyyttä sekä suomalaisten monipuolista kielitaitoa eri koulutusasteilla.

Hankkeen on tilannut ja sitä rahoittaa Valtioneuvosto. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan keväällä 2023, ja loppuraportti julkaistaan seuraavana syksynä.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Itä-Suomen yliopisto tutkii, uhkaako englanti "kansalliskieltemme asemaa"

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 28.10.2022 20:17

Hankkeen tavoitteena on saada englannin kielen muuttuvasta asemasta tutkimukseen perustuvaa tietoa, jota voidaan hyödyntää poliittisen päätöksenteon perustana tukemaan Suomen kansalliskielten elinvoimaisuutta, yhteiskunnallista monikielisyyttä sekä suomalaisten monipuolista kielitaitoa eri koulutusasteilla.
Toinen kansalliskieli tulee vallan mainiosti toimeen rattaana kielikoneistossamme ja toinen yrittää estää hiekkana parhaansa mukaan koneistoa toimimasta.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Itä-Suomen yliopisto tutkii, uhkaako englanti "kansalliskieltemme asemaa"

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 29.10.2022 03:56

Ainakin luulisi tutkimuksen tekijöillä olevan ensi käden tietoa toisen kotimaisen tärkeydestä suomenkielisellä alueella.

Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Karjalan maakunnissa tämä toinen kotimainen on kahdeksanneksi puhutuin kieli. Koko suomenkielisten (95% koko maan pinta-alasta) kuntien alueella ensimmäistä tasavertaista kotimaista puhuu 95% väestöstä ja toista tasavertaista kotimaista 0,5%.
Myös Kainuun maakunnassa ruotsi on kahdeksanneksi puhutuin kieli 80 ruotsinkielisellä. Seuraavana ukraina 60 puhujaa. Mahtaako olla joku näistä kolmesta maakunnasta vai joku muu, jossa ruotsi ensimmäisenä putoaa puhutuimpien kielten kymmenen kärjen ulkopuolelle.

Nämä molemmat ovat pakollisia koko maassa paitsi Ahvenanmaalla ensimmäinen kotimainen on vapaaehtoinen.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Itä-Suomen yliopisto tutkii, uhkaako englanti "kansalliskieltemme asemaa"

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 29.10.2022 07:28

Hillevi Henanen kirjoitti: 29.10.2022 03:56 Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Karjalan maakunnissa
tämä toinen kotimainen on kahdeksanneksi puhutuin kieli.

Koko suomenkielisten (95% koko maan pinta-alasta) kuntien
alueella ensimmäistä tasavertaista kotimaista puhuu
95% väestöstä ja toista tasavertaista kotimaista 0,5%.

Myös Kainuun maakunnassa ruotsi on
kahdeksanneksi puhutuin kieli 80 ruotsinkielisellä.
Seuraavana ukraina 60 puhujaa.

Mahtaako olla joku näistä kolmesta maakunnasta vai joku muu,
jossa ruotsi ensimmäisenä putoaa puhutuimpien kielten
kymmenen kärjen ulkopuolelle.
Kiitos HH!

Tein näistä kaksi twiittiä. Sinun tietosi, HH, pitää saada jakoon. Niitä on paklo lyhentää ihmisen työmuistin mittaisiksi. Vain 5-7 pointtia. ;)
Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Karjalan maakunnissa ruotsi on kahdeksanneksi puhutuin kieli.

Myös Kainuussa ruotsi on kahdeksanneksi puhutuin kieli 80 ruotsinkielisellä. Seuraavana ukraina 60 puhujaa.

Ruotsi ei kohta ole siellä kymmenen puhutuimman kielen joukossa, mutta pakko!
Suomenkielisten kuntien alueella
(yli 95% koko maan pinta-alasta)
suomea puhuu 95% väestöstä ja

ruotsia vain 0,5% siis PUOLI PROSENTTIA!

Silti ruotsipakko.

Mantereella ruotsinkielisiä 4,7%.
Ja osuus laskee.
Valtaosa heistä myös suomenkielisiä.

Silti ruotsipakko.
Miksi?

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Itä-Suomen yliopisto tutkii, uhkaako englanti "kansalliskieltemme asemaa"

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 29.10.2022 10:42

Loistavaa NRR, kiitos!

Tämä juuri on tarkoitus. Ovat nuo kyllä söpöjä twiittejä.

Kaivelen näitä tietoja esiin ilokseni, ja on aina riemastuttavaa törmätä näihin lukuihin vanhoina tuttuina jonkun muun kirjoituksissa.
Jokainen liikkeelle lähtenyt luku on minulle voitto.
Koneelleni on kertynyt 50-60 tuhannen solun taulukkoja lukematon määrä vuosien varrella.

Tämänköhän takia minä en ole Twitterissä?
Minulla käy helposti niin, että kun olen yhden asian saanut kirjoitettua pörisee kymmenen uutta kysymystä jo ympärillä tyyliin entäs jos......ja taas tulee aamu.
On myöskin sen verran mittava urakka, että varmuuskopioinnista en lintsaa, vaikka välillä tekisi mieli.

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Itä-Suomen yliopisto tutkii, uhkaako englanti "kansalliskieltemme asemaa"

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 29.10.2022 14:31

Lämmin kiitos Hillevi Henanen! Teet arvokasta työtä! Vaikka emme kommentoikaan kirjoituksiasi, luemme ja käytämme niitä hyväksemme erilaisissa tilanteissa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Itä-Suomen yliopisto tutkii, uhkaako englanti "kansalliskieltemme asemaa"

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 29.10.2022 15:15

Menee juuri kuten ajattelinkin. Siksi en stressaannu vaikka kukaan ei kommentoisikaan. Pakkokommentointi tästä nyt vielä puuttuisi.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Itä-Suomen yliopisto tutkii, uhkaako englanti "kansalliskieltemme asemaa"

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 29.10.2022 21:49

Pientä kärsivällisyyttä tuo tilastojen kasaaminen vaatii, koska tilastokeskus (tai joku muu) ei esim. selvästi halua tehdä helpoksi sellaisen ryhmän tarkastelua kuin suomenkieliset kunnat , josta tämä 4 ‰:n maaginen luku olisi paljastunut ajat sitten.
Näin se käy:
Pudotetaan taulukkoon ensin kaikki Suomen 309 kuntaa.
Siirretään pienemmät ryhmät omaan talukkoonsa
Aloitetaan turhimmista eli Ahvenanmaan kunnista eli noukitaan 16 riviä ja reilut parisataa saraketta erilleen ja ne voi panna vaikka roskiin, koska niillä ei juuri ole käyttöä.
Sitten ruotsienemmistöiset 15 kuntaa noukitaan samoin ja sitten vielä 18 suomienemmistöistä kuntaa.
Nämä kolme ryhmää mahtuvat samalle sivulle.

Sitten otetaan taulukkoon uusi sivu koska nyt päästään asiaan. Poistetaan tyhjentyneet rivit ja pudotetaan omalle sivulleen 260 riviä suomenkielisiä kuntia ja sama reilut 200 saraketta kuin aikaisemminkin. Sitten vain väsätään sinne tänne summarivejä riippuen siitä mitä halutaan tietää.
Suomenkielisissä kunnissa viime vuonna 3 648 903 asukasta,
joista ruotsinkielisiä 16 385 eli 4,5 ‰. (0,5 %)
Ruotsinkielisten määrä nousi viime vuonna 330 kpl kun 31 vuoden keskiarvonousu on ollut 147.
RKP:llä on tässä vielä pähkinä purtavana, että miten näillä 16 tuhannella surulla saataisiin lypsettyä muutama milli valtiolta.
Tämän taulukon suurin yksittäinen pommi oli tuo 4 ‰ (0,4 %) eli se, että todellisuudessa suomenkielisissä kunnissa ei ole ruotsinkielisiä.

Yksi iso taulukkoryhmä on suomenkielisten kuntien asukkaiden kielijakaumat maakunnittain.
Tulos on myös yhtenevä edellisen kanssa eli 4 ‰ (0,4 %) tarkoittaa edelleen, että todellisuudessa suomenkielisissä kunnissa ei ole ruotsinkielisiä.
Samasta syystä ainoa jännitysmomentti maakuntien kanssa on siinä, että missä maakunnassa ruotsi putoaa ensimmäiseksi kymmenen puhutuimman kielen listan ulkopuolelle. Kolme on tällä hetkellä sijalla 8.

Samanlainen taulukkohässäkkä on noista kaksikielisyyslahjuksista kahdeksan vuoden ajalta.
Sen systeemin suurin paljastus on tämän kielilainsäädännön täydellinen mädännäisyys.
Tehdään valtava määrä kaikenkarvaisia mukamassäädöksiä, ja jo siinä vaiheessa rakennetaan porsaanreikiä ruotsinkielisille tai vastalakeja millä voidaan säädökset kiertää, että ei tarvitse sitten vaivautua jälkeenpäin.
Oikeusministeri on myös kysyttäessä (silloin kun vaivautui vastaamaan) ilmoittanut, että suomenkielisten kohdalla näistä säännöistä ei jousteta tippaakaan.
Surut ovat yleensä huutamassa oikeusviranomaisia apuun kun alkaa ahistaa, mutta nyt ei ole tarvinnut muutamaan vuoteen kun ihan oikeusministeri on mukana junailemassa lakien vääntelyä.
Muilla kieliryhmillä ei yksinkertaisesti ole ketään kenen puoleen kääntyä.
Näin yleensä lakia huutava porukka junaili kolmelle lain mukaan selkeästi yksikieliselle kunnalle miljoonien kaksikielisyyskorvaukset kesken lakisääteisen tarkastelujakson. Lehtiuutisissa riemuittiin miten kaksikielisyyskorvaus pelasti kunnan talouden, mutta siitä ei ollut juttua, että ne, joiden piti oppia maan pääkieli omaksi hyödykseen, jätettiin mopen osille ja toiset viranomaiset huutavat nyt hallitukselta lisää miljoonia tähän tarkoitukseen.
Surulogiikalla sen sijaan junailtiin suomenkielisille tunti lisää pakkoruotsia.

Hyvä suomen kielen taito on nimenomaan erityinen tarve kaikille ruotsinkielisille Suomessa. On sanomattakin selvää, että kaikilla ruotsinkielisten koulujen opiskelijoilla kaikkialla ruotsinkielisessä Suomessa tulisi olla mahdollisuus kehittää suomen kielen taitoaan, koska se on suomalaisessa yhteiskunnassa välttämätöntä niin jatko-opinnoissa kuin työelämässäkin. Ruotsinkielisempien kuntien opiskelijoilla on huonommat olosuhteet Suomen työmarkkinoilla suomen kielen puutteen vuoksi. Jopa ruotsinkielisissä kouluissa suomen kielen opetukseen tarvitaan enemmän tuntiresursseja ylemmissä luokissa.
Kuinka monta miljoonaa euroa hallitus aikoo sijoittaa a-suomen opetukseen ruotsinkielisissä kouluissa?
Carola Åkerlund, arviointiasiantuntija
Jukka Marjanen, johtava arviointiasiantuntija
Elina Peltola, arviointiasiantuntija
Ilmeisesti näitä hyväntahtoisia ihmisiä ei ole valistettu siitä, että ruosinkielisille on tumpattu ylimääräistä kielen perusteella 2015-2022 noin 800 miljoonaa, jolle summalle on ollut ilmeisesti mahtavampia ottajia eikä näin ollen ollut varaa huolehtia siitä, että nämä heikompiosaiset oppisivat maan pääkielen. Nyt 7-8 vuotta rahan jaon alkamisen jälkeen vasta ulkopuolinen arvioija tuo tilanteen esiin.

Vastaa Viestiin