Tampereelle ja Oululle ei tarvitse kielestä maksaa.

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Tampereelle ja Oululle ei tarvitse kielestä maksaa.

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 21.10.2022 14:32

https://yle.fi/uutiset/74-20001953
https://svenska.yle.fi/a/7-10022001

Helsingfors fick en utmanare på bostadsmarknaden – så här attraktiva är bostäder i Svenskfinlands kommuner

Tammerfors är nu lika attraktivt som Helsingfors på bostadsmarknaden, enligt Hypoteksföreningens färska rankning. Längre ner i artikeln hittar du Hypos bedömning av alla kommuner i Svenskfinland.

Det är första gången som Helsingfors har en ordentlig utmanare på bostadsmarknaden.

Tammerfors får nu samma betyg, AA i Hypoteksföreningens rankning över vilka kommuner som är attraktivast för dem som beviljar bostadslån.

”Tammerfors styrka är både att priserna går upp och att affärerna ökat, för bostadsaffärerna ökade med en tredjedel år 2021 jämfört med året innan”, säger ekonomen Juho Keskinen i Hypos pressmeddelande.

Sammanlagt 22 kommuner får ett A-betyg i rankingen, och mönstret är tydligt. Bostadsmarknaden är fortsättningsvis hetast i och kring de stora städerna.

I den lägsta CC-klassen finns tre kommuner: Hyrynsalmi, Rääkkylä och Kyyjärvi.
Hypos A-klass
AA Helsingfors, Tammerfors

A+ Esbo, Åbo, Kempele, Lembois, Uleåborg

A Grankulla, Kyrkslätt, Tusby, Vanda, Träskända, Kangasala, Birkala, Ylöjärvi

A- Hyvinge, Kuopio, Nådendal, Nokia, Nurmijärvi, Reso, Rusko

Samma trend syns i Svenskfinland. Det är huvudstadsregionen och Åbo som är attraktivast.
Överlag är läget i de svensk- och tvåspråkiga kommunerna bra. Sammanlagt 77 kommuner i Finland får ett C-betyg av Hypo, men ingen av dem finns i Svenskfinland.
Så attraktiva är kommunerna i Svenskfinland

Kaiken kaikkiaan tilanne ruotsinkielisissä ja kaksikielisissä kunnissa on hyvä. Yhteensä 77 kuntaa Suomessa saa Hypolta C-luokituksen, mutta yksikään niistä ei ole Ruotsin Suomessa.
Ruotsin Suomen kunnat ovat näin houkuttelevia
AA Helsingfors

A Esbo, Grankulla, Kyrkslätt, Vanda, Åbo

BBB Vasa, Larsmo, Pedersöre, Borgå, Lojo, Sibbo, Sjundeå, Ingå, Pargas

BB Karleby, Jakobstad, Korsholm, Närpes, Hangö, Lovisa, Raseborg, Kimitoön

B Kaskö, Korsnäs, Kristinestad, Kronoby, Malax, Nykarleby, Vörå, Lappträsk, Pyttis, Mörskom
Palaan asiaan kunhan tiedän mikä on keskimääräinen suruprosentti näissä kaksikielisen maan parhaissa kunnissa.
Sitä tietoa tuskin löytyy mistään, että onko ja jos on niin paljonko 808 miljoonan kielellä tienattu lisäliksa on 2015-2022 vaikuttanu laskelmiin. Kun ne koulukirjatkin on niin kalliita.
I sin bedömning beaktar Hypo flera olika faktorer, från låntagarnas betalningsförmåga, likviditet och värdet på de säkerheter låntagarna kan erbjuda till faktorer som gäller kommunen: den kommunala ekonomin, säkerhet, hälsa, flyttrörelser, framtidsutsikter och miljö.

Hypo ottaa arvioinnissaan huomioon useita eri tekijöitä lainanottajien maksukyvystä, likviditeetistä ja lainanottajien tarjoamien vakuuksien arvosta kuntaa koskeviin tekijöihin: kuntatalous, turvallisuus, terveys, muuttoliike, tulevaisuuden näkymät ja ympäristö.
Kuuluukohan näihin 33 kunnalle kielestä maksettavat reilut 100 miljoonaa vuodessa?

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Tampereelle ja Oululle ei tarvitse kielestä maksaa.

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 21.10.2022 21:01

Aikaisemmin kaksikielisyysavustus siis laskettiin 6-16-vuotiaitten ruotsinkielisten määrän mukaan, mutta kun näiden määrä vuosikymmenestä toiseen pieneni, ja koulukirjat sen kun kallistuivat, muutettiin kaavaa vuodesta 2015 eteenpäin ja yht'äkkiä summakin peräti nelinkertaistu ja ruotsinkielisistä kunnista taiottiin samalla rahastukseen kelpaavia kaksikielisiä.

Vantaan kohdalla olen luovasti kokeillut tätä uutta antavampaa kaavaa ja tottavie, miljoonia suomi-ruotsi kaksikielsiyyteen tulisi Vantaalle sittenkin, vaikka kaupungissa ei olisi jäljellä ainuttakaan ruotsinkielistä. Viikonloppuna yritän ehtiä laskemaan paljonko tämä kaava antaisi kaksikielisyysavustuksia 5%:lle maan pinta-alasta eli kaksikielisille kunnille siinä tapauksessa, että siellä ei olisi enää yhtään ruotsinkielistä. Se laskukaava kun vuoden 2015 jälkeen ei ole enää kiinnostunut pelkästään tietyn ikäisisä ruotsinkielisistä, vaan kaikki ruotsinkieliset lasketaan mukaan, myöskin kunnan koko asukasmäärä vaikuttaa tosin pienemmällä kertoimella. Sitten siellä kaavassa on melko mielivaltaisen tuntuisesti omaa elämäänsä .elävä kaksikielisyyden perushinta (tänä vuonna 318,57 euroa/asukas) , joka kelpaa työkaluksi silloin kun ruotsinkielisille jaetaan rahaa, mutta muissa yhteyksissä se on kielletty sana joka luokitellaan kirosanaksi.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Tampereelle ja Oululle ei tarvitse kielestä maksaa.

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 22.10.2022 16:18

En malttanut olla kokeilematta paria juttua tuon kaksikielisyyskaavan kanssa ja tottahan tässäkin on tietty iso koira haudattuna. Koska Suomea halutaan kaksikielistää hinnalla millä hyvänsä, niin tämä on yksi yritys, joka tosin ei ole pahemmin ottanut tulta alleen kovista yrityksistä huolimatta.

Turku
väkiluku 194391
valtionapu kaksikielisyydestä väestön mukaan 4,33 milj.
näistä suruja 10657 joista lisäksi valtionapua ruotsista 3,16 milj.
Yhteensä 7,5 milj.

Entäpä sitten jos ei Turussa olisi ollut enää yhtään ruotsinkielistä? Paljonko valtio silloin sijoittaisi heidän kaksikielisyyteensä?
väkiluku 183734
suruja 0, ei avustuksia
valtionapu kaksikielisyydestä väestön mukaan 4,10 milj.
Yhteensä 4,1 milj.

Eli tähän perustuu tuo kaksikielisyyteen houkuttelun retoriikkaan kuuluva pysyvä kaksikielisyys, joka ainakin tällä hetkellä tarkoittaa, että surualueiden yksikieliset kunnat varovat visusti siihen lankaan lentämästä, ja kuntaliitokset ovat jäissä samasta syystä. Lohjan kaksikielisyys loppuu tänä vuonna, joten näkyy miten käy. Vaikka Lohjalta häipyisi viimeinenkin suru, niin 1,5 miljoonan kaksikielisyysavustuksesta jäisi silti vielä miljoona riihikuivaa kassaan joka vuosi. Onko sen väärti?

Otin sitten vielä kolmannenkin näkökulman.
Mitä jos kaikkien kielistä maksettaisiin yhtä paljon?

Turku
väkiluku 194391
Tällä kaikille sama-kaavalla Turku saisi vaivaisten 7,5 miljoonan sijaan 62 miljoonaa.

Kaava kaksikielisyyskorvauksen kertymsestä
ensin koko väestöstä
318,57*koko asukasmäärä*0,07
+lisäksi ruotsinkielisistä
318,57*ruotsinkielisten määrä*0,93
Kaavan mukaan ruotsinkielinen on 13,3 arvokkaampi kuin muun kielinen
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 22.10.2022 22:02. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Tampereelle ja Oululle ei tarvitse kielestä maksaa.

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 22.10.2022 17:30

Så attraktiva är kommunerna i Svenskfinland

AA Helsingfors

A Esbo, Grankulla, Kyrkslätt, Vanda, Åbo

BBB Vasa, Larsmo, Pedersöre, Borgå, Lojo, Sibbo, Sjundeå, Ingå, Pargas

BB Karleby, Jakobstad, Korsholm, Närpes, Hangö, Lovisa, Raseborg, Kimitoön

B Kaskö, Korsnäs, Kristinestad, Kronoby, Malax, Nykarleby, Vörå, Lappträsk, Pyttis, Mörskom
Näille kaikille tässä luetelluille kunnille (5% Suomen pinta-alasta) on 2015-2022 lykätty lähes miljardi "kaksi"kielisyyteen, jopa silloinkin kun ovat selvästi olleet yksikielisiä. Laki tuntuu olevan vahvasti rahan puolella. Kelpaa siinä sitten kehua luokitustaan.
Kaiken kaikkiaan tilanne ruotsinkielisissä ja kaksikielisissä kunnissa on hyvä. Yhteensä 77 kuntaa Suomessa saa Hypolta C-luokituksen, mutta yksikään niistä ei ole Ruotsin Suomessa.
Ruotsin Suomen kunnat ovat näin houkuttelevia
Tällaista ylivoimaa ja silti ruotsinkielinen väki vähenee vuodesta toiseen.
Ruotsienemmistöisissä kunnissa ruotsinkielisten määrä on ollut pakkasella muuten paitsi Hurriksi-kampanjan uljaina vuosina on ollut parina vuonna muutaman henkilön plussa. Kaikekseen reilun kymmenen vuoden saldo -5000 ruotsinkielistä.
Että kovin ovat houkutelleet?

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Tampereelle ja Oululle ei tarvitse kielestä maksaa.

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 23.10.2022 10:40

Närpiö ei ole salaillut kielirahojen merkitystä kuntansa taloudelle kun sen lopulta saivat vuodelle 2016.
En malta olla kaivamatta esiin näitä vanhoja selvityksiäni aiheesta kun taas svenska yle nosti kaapin päälle nämä erinomaiset 33 kaksikielistä kuntaa, jotka sattuvat olemaan prikulleen samat kunnat joille on kahdeksan vuoden aikana jaettu yli 800 miljoonaa kaksikielisyysavustuksia. Enemmän olisi ihme, jos joku niistä olisi tästä anteliaasta rahankylvöstä huolimatta pudonnut C-luokkaan tässä selvityksessä.

Tilanteen näin ollen luulisi ettei lehtikään kehtaisi ainakaan verrata näitä omillaan eläviä suomenkielisiä kuntia vahvasti tuettuihin kaksikielisiin kuntiin, mutta tuntuu vain kehtaavan.
Vuodenvaihteen ilouutinen: Huomenna rahahanat taas aukeavat närpiöläisille. He ovat joutuneet kokonaisen pitkän vuoden rämpimään 284 suomenkielisen kunnan joukossa roskakuntaluokassa ilman "kaksikielisyydestä" saatavia valtionapuja. Säästötoimista huolimatta meni Närpiön talous 1,4 miljoonaa pakkaselle 2015, kun yllättäen valitusmenettelyn takia Närpiön kaksikielistyminen ei onnistunutkaan vuosi sitten ja pari milliä jäi saamatta.

http://svenska.yle.fi/artikel/2015/09/2 ... es-ekonomi
I början av det här året tvingades Närpes stad backa med en investering på en miljon euro gällande vård- och servicecentret på Sjukhusbacken.

Tämän vuoden alussa jouduttiin perumaan miljoonan euron investointi Sairaalanmäen hoito- ja palveluksekukseen.
Nyt näillä "kaksikielisyys"rahoilla päästään aloittamaan mm vuoden jäissä ollutta hoito- ja palvelukeskusta. Kommenttiosiossa haluttaan myös uutta asfalttia huonoon kuntoon päässeille teille.

Ilkeä nimimerkki Gäst kysyy:
"Mitä? Eikös kaksikielisyysrahoja saatu siksi, että Närpiöön saataisiin:
-suomenkieliset katukyltit
-suomenkielinen koulu
-kielikursseja virkamiehille ja muille
Huomattavasti paremmin ovat loput 32 kielirahoja saaneet kunnat hillinneet riemunsa kieliavustusten saannista ja niiden sijoituskohteista.
Tässä selvitys mm kaksikielisyysrahojen käytöstä Närpesissä

Från januari 2016 kan Närpes stad räkna med 2,2 miljoner extra i statliga medel eftersom staden blir officiellt tvåspråkig.

- Statsandelarna ser därmed väldigt positiva ut för oss. Vi räknar med en total ökning på 3 miljoner euro varav tvåspråkigheten är den i särklass största posten, konstaterar ekonomidirektör Kent-Ole Qvisen.

I övrigt ser det tufft ut ekonomiskt. I år har Närpes en minusbudget på 1,4 miljoner euro, men nästa år räknar man med en nollbudget.
Två större investeringar

I början av det här året tvingades Närpes stad backa med en investering på en miljon euro gällande vård- och servicecentret på Sjukhusbacken.

Det är en investering som man inte kan skjuta upp hur länge som helst trots att man i budgetdiskussionen i kommunfullmäktige på måndagen konstaterade att man inte kan inleda eller bygga ut någon befintlig kommunal verksamhet.

- Det gäller att hålla tillbaka överallt där det går. Men vård- och servicecentret måste vi gå vidare med i sakta mak under en längre period. Vi räknar med att komma i gång före årsskiftet och sedan fortsätta i viss takt i tio år, säger Kent-Ole Qvisen.
Daghem i Kalax nästa år

I årets budget finns ännu 300 000 euro kvar för planeringen av vård- och servicecentret, och Qvisen räknar med att det projektet fortsätter nästa år.

Skogsdungens daghem i Kalax kommer också att kunna förverkligas under nästa år, och enligt Kent-Ole Qvisen kommer det att belasta nästa års budget med ungefär 2 miljoner euro.

- De därpåföljande åren 2017 och 2018 vågar vi inte sia om. Oklarheten är för stor inom det kommunala fältet, säger Qvisen.

https://svenska.yle.fi/a/7-978156

Tammikuussa 2016 alkaen Närpen kaupunki voi luottaa 2,2 miljoonan ylimääräiseen valtion varoihin, koska kaupunki tulee virallisesti kaksikieliseksi.

– Valtion osuudet näyttävät siis meistä erittäin myönteisiltä. Odotamme yhteensä 3 miljoonan euron lisäystä, josta kaksikielisyys on ylivoimaisesti suurin erä, sanoo talousjohtaja Kent-Ole Qvisen.

Muuten näyttää taloudellisesti vaikealta. Tänä vuonna Närpiöllä on 1,4 miljoonan euron miinusbudjetti, mutta ensi vuonna budjetin odotetaan olevan nolla.
(Kommentti: Edellinen vuosi meni miinukselle, koska Närpiö jäi silloin ilman kaksikielisyyslahjuksia ainoana kaksikielisenä kuntana)
Kaksi suurta investointia

Tämän vuoden alussa Närpiön kaupunki joutui perääntymään miljoonan euron investoinnilla Sjukhusbackenin hoito- ja palvelukeskuksesta.

Kyseessä on investointi, jota ei voi lykätä pitkäksi aikaa, vaikka kunnanvaltuuston budjettikeskustelussa maanantaina todettiin, että olemassa olevaa kuntatoimintaa ei ole mahdollista käynnistää tai laajentaa.

– On säästettävä aina kun mahdollista. Mutta hoito- ja palvelukeskuksessa meidän on edettävä hitaaseen tahtiin pidemmän aikaa. Odotamme, että pääsemme alkuun ennen vuodenvaihdetta ja jatkamme sitten tiettyyn tahtiin kymmenen vuoden ajan, Kent-Ole Qvisen sanoo.
Kommentti: (On siis pidettävä huolta siitä että ruotsinkieliset elävät edelleenkin vanhemmiksi kuin muut kieliryhmät)
Päiväkoti Kalaxissa ensi vuonna

Hoito- ja palvelukeskuksen suunnitteluun on tämän vuoden budjetissa jäljellä vielä 300 000 euroa, ja Qvisen odottaa hankkeen jatkuvan ensi vuonna.

Myös Skogsdungenin Kalaxin päiväkoti voidaan toteuttaa ensi vuoden aikana ja se kuormittaa Kent-Ole Qvisenin mukaan ensi vuoden budjettia noin 2 miljoonalla eurolla.

– Emme uskalla ennustaa seuraavia vuosia 2017 ja 2018. Epävarmuus kunnallisella alalla on liian suuri, Qvisen sanoo.

Nämä talouspäälliköt eivät oikein hallitse tuota paskan puhumista. Tulopuolen erittelyssä oli mainittu kaksikielisyyskin, mutta tästä yhteenvedosta en löytänyt sanaakaan kaksikielisyyden hoidosta tai kalliista koulukirjoista, ja Lohjan talouspäällikkö sanoi jo aikanaan suoraan, että kaksikielisyysavustussysteemi on rahasampo kunnalle.

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Tampereelle ja Oululle ei tarvitse kielestä maksaa.

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 23.10.2022 14:30

Leikki-kaksikielisyyden tukeminen "korvamerkitsemättömillä rahoilla" on kielipolitiikkaan liittyvää VMP-touhua. VMP-politiikkaa puhtaimmillaan.
Kun kuntien rahat soteuudistuksen myötä kutistuvat, niin näillä vääristyneen kielipolitiikan vmp-rahoilla on kunnille suuri merkitys. Vantaallekin 2,3 %:n "ruotsinkielistensä" avulla saamat rahat ovat tärkeä lisätulo, josta se ei ole valmis luopumaan. Leikki-kaksikielisyys peli pyörii siihen asti, kunnes joku uskaltaa lopettaa pelin.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Tampereelle ja Oululle ei tarvitse kielestä maksaa.

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 23.10.2022 14:56

Jos nämä "kielilait" joskus pääsevät ihan oikeaan puolueettomaan tarkasteluun, niin minä olen tosi-iloinen siitä, että en ole vastuussa niiden laatimisesta.
On sittenkin pienempi paha jäädä mopen osille tässä kisassa. Tulee ainakin toimeen peilikuvansa kanssa.

Otsikkoon mahtuivat vain Tampere ja Oulu, mutta on niitä toki muitakin jotka ovat päässeet A-sarjaan ilman kielitukiaisia, nimittäin:
Kempele, Lempäälä (sanakirjan mukaan), Tuusula, Järvenpää, Kangasala, Pirkkala, Ylöjärvi, Hyvinkää, Kuopio, Naantali, Nokia, Nurmijärvi, Raisio, Rusko, yht. 16 kuntaa jonka kielestä ei siis lahjuksia heru.

"Kaksi"kielisiä kuntia kuusi A-sarjassa. Niistä isoimpien "kaksikielisyys" on enemmän kuin kyseenalainen jos rajoja kysytään muualta kuin RKP:n puoluetoimistolta. Espoo 6,7%, Helsinki 5,6%, Turku 5,5% ja Vantaa 2,5%.
Loput kaksi A-luokkalaista , Kirkkonummi 15,7% tuskin vielä kelpaisi muualla kaksikieliseksi ,
ja Kauniainen 30,8% ilmeisesti ainoana voisi täyttää jonkun kaksikielisyyskriteerin.

Alimmalla B-portaalla

Kaskö, Korsnäs, Kristinestad, Kronoby, Malax, Nykarleby, Vörå, Lappträsk, Pyttis, Mörskom
saatanpa joku kerta vielä laske paljonko nämä ovat rahastaneet kielellään
En kuitenkaan nyt.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Tampereelle ja Oululle ei tarvitse kielestä maksaa.

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 23.10.2022 18:06

TK kirjoitti: 23.10.2022 14:30 Leikki-kaksikielisyyden tukeminen "korvamerkitsemättömillä rahoilla" on kielipolitiikkaan liittyvää VMP-touhua. VMP-politiikkaa puhtaimmillaan.
Kun kuntien rahat soteuudistuksen myötä kutistuvat, niin näillä vääristyneen kielipolitiikan vmp-rahoilla on kunnille suuri merkitys. Vantaallekin 2,3 %:n "ruotsinkielistensä" avulla saamat rahat ovat tärkeä lisätulo, josta se ei ole valmis luopumaan. Leikki-kaksikielisyys peli pyörii siihen asti, kunnes joku uskaltaa lopettaa pelin.
Ja ennen kaikkea se, että teeskennellään että sillä on jotain tekemistä väkimäärän kanssa.
Se, että kun poistin ruotsinkieliset kaavan joka osasta, ja silti jäi puolet rahavuoresta jäljelle, kertoo että lopulla liksalla ei edes teeskennellä olevan mitään tekoa realitettitten kanssa tai edes jotain mukamasperustelua.
Jos taas väitetään, että loppuraha on tarkoitettu muiden kieliryhmien pakkoruotsittamiseen, niin se se vasta hintoihinsa tulee. Saman verran henkilöä kohti koko lopulle Suomelle takautuvasti kahdeksalta vuodelta nyt ens alkuun.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Tampereelle ja Oululle ei tarvitse kielestä maksaa.

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 24.10.2022 12:29

TK kirjoitti: 23.10.2022 14:30 Leikki-kaksikielisyyden tukeminen "korvamerkitsemättömillä rahoilla" on kielipolitiikkaan liittyvää VMP-touhua. VMP-politiikkaa puhtaimmillaan.
Kun kuntien rahat soteuudistuksen myötä kutistuvat, niin näillä vääristyneen kielipolitiikan vmp-rahoilla on kunnille suuri merkitys. Vantaallekin 2,3 %:n "ruotsinkielistensä" avulla saamat rahat ovat tärkeä lisätulo, josta se ei ole valmis luopumaan. Leikki-kaksikielisyys peli pyörii siihen asti, kunnes joku uskaltaa lopettaa pelin.
Kiitos tästä TK! Tämä sai minut laajentamaan kuvakulmaa viime yönä, ja niinhän se on, että jos jokin näyttää ja haisee tunkiolta, niin se on tunkio.
Tosin tätä tunkiota on peitelty vuosikymmenet korulauseilla historiasta ja identiteetistä ja englantia sujuvasti puhuvan Nordenin maiden hirveästä hingusta puhua juuri suomenruotsia, ja milloin mistäkin, ja yritetty selittää pakkoruotsi muiden kieliryhmien eduksi!, ja järjettömälle hinnallekin on selitys - ne kalliit koulukirjat.

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Tampereelle ja Oululle ei tarvitse kielestä maksaa.

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 24.10.2022 15:49

Kiitokset! Toivottavasti lukuja pystytään hyödyntämään keväällä jos ja kun vaalikeskusteluissa nousee esiin kielipolitiikka ja pakkoruotsin asema ja hinta tälle yhteiskunnalle.

Vatio elää velkarahalla ja sitä jaetaan kansalaisten tahdon vastaisesti kaksikielisyyden tukemiseen. Luulisi asian kiinnostavan äänestäjiä.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Tampereelle ja Oululle ei tarvitse kielestä maksaa.

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 24.10.2022 17:55

SJONS kirjoitti: 24.10.2022 15:49 Kiitokset! Toivottavasti lukuja pystytään hyödyntämään keväällä jos ja kun vaalikeskusteluissa nousee esiin kielipolitiikka ja pakkoruotsin asema ja hinta tälle yhteiskunnalle.

Vatio elää velkarahalla ja sitä jaetaan kansalaisten tahdon vastaisesti kaksikielisyyden tukemiseen. Luulisi asian kiinnostavan äänestäjiä.
Olisihan sekin jo jotain jos niillä rahoilla tuettaisiin edes sitä kaksikielisyyttä, mutta kun suuri osa näistä sadoista miljoonista jaetaan 33 kunnalle ilman mitään osoitetta. Niilä rahoilla tuetaan pois markkinoilta suomenkielistä elinkeinoelämää, ja sitten ollaan taas niin etevää ja taitavaa että. Miten voi muun Suomen vihannesten kasvihuoneviljely? Miten ruotsinkieliset voivatkin olla niin paljon etevämpiä siinä? Etsin netistä Pohjanlahden toiselta puolelta vihannesviljelijöitä jotka toimisivat myös tällä samalla erinomaisesti tomaattien yms viljelyyn ilmeisen hyvin soveltuvalla leveysasteelta. Ei löytynyt.
Sekä Närpiön että Lohjan esimerkit osoittivat, että vain pieni murto-osa rahoista ollaan edes laittavinaan "kaksikielisyyteen", ja sekin ensimmäisenä vuotena kun tiekyltit oli uusittava.
Melkein puolta tästä vajaasta miljardista (800 miljoonaa 2015-2022) ei vaivaannuta perustelemaan millään.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Tampereelle ja Oululle ei tarvitse kielestä maksaa.

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 25.10.2022 14:20

Tässä ote tutkimuksesta, joka koskee ruotsinkielisten suomen oppimistuloksia.
National Center for Educational Evaluation (NCU) arviointiasiantuntija Carola Åkerlund ja hänen kollegansa ovat järkyttyneitä.

Keskuksen viimeisin raportti ruotsinkielisten opiskelijoiden suomen kielen taidosta osoittaa kehitystä, jota asiantuntijat eivät olleet odottaneet.

Otamme sen alusta alkaen.

Tämän vuoden maaliskuussa NCU esitteli arvion ruotsinkielisten yhdeksäsluokkalaisten A-suomen kielen taidosta.

HBL raportoi arvioinnista artikkelien yhteydessä siitä, kuinka suomen kieli on edelleen ongelma opiskelijoille kunnissa, joissa ruotsi on enemmistökieli, minkä NCU:n raportti vahvisti.

Keskuksen nyt julkaisema arvio on yhdeksäsluokkalaisten tietotason vertailu siihen tasoon, jolla he olivat kuudesluokkalaisina. Näin nähdään, miten opiskelijoiden suomen kielen taito on kehittynyt ja miten kunnan profiili on vaikuttanut kehitykseen.

Kuten ennenkin, kunnat jaettiin neljään profiiliin:
-suomienemmistöiset kaksikieliset kunnat, joissa alle 10 prosenttia on ruotsinkielisiä,
7 kpl 1 442 855 asukasta
-suomienemmistöiset kaksikieliset kunnat, joista 11-50% ruotsinkielisiä
11 kpl 272 381 milj. asukasta
ruotsienemmistöiset kunnat, joissa yli puolet on ruotsinkielisiä
-15 kpl 153 758 asukasta
-ruotsienemmistöiset kunnat, joissa yli 80 prosenttia on ruotsinkielisiä
-6 kpl 38 094 kpl.


Tiedot näyttävät heikentyneen


Ilmiö on tuttu, Åkerlund sanoo. Suomienemmistöisten kuntien ruotsinkieliset oppilaat kehittyivät suomen kielen luetun ymmärtämisessä kaksi kertaa enemmän kuin ruotsinkielisten kuntien opiskelijat.

Suuri ero, joka järkytti Åkerlundia ja hänen kollegoitaan, liittyy "suulliseen tuotantoon", eli opiskelijoiden kykyyn puhua suomea.

Etelän kunnissa opiskelijat edistyvät selvästi eniten, mutta lännen ruotsinkielisissä kunnissa kehitystä ei ole havaittavissa.

Tosiasia on, että kunnissa, joissa ruotsi on enemmistön kieli, oppilaiden suullinen taito näyttää heikentyneen kuudennen ja yhdeksännen luokan välillä.

"Onko tulos uskottava?" kysy raportin tekijöiltä. "Kuinka monet opiskelijat olivat ujoja ja eivät uskaltaneet vastata suomeksi eivätkä siten osoittaneet todellista tietämystään?"

Vanhempien pitäisi miettiä

Tämä ujous ei ole sivuilmiö, vaan keskeinen osa ongelmaa, Carola Åkerlund sanoo.

Teini-ikäiset, jotka ovat muutenkin herkässä elämänvaiheessa, eivät uskalla puhua kieltä, jota he eivät osaa. Kynnys nousee erittäin korkeaksi.

Ruotsinkielisillä on kumminkin kyseessä maan pääkieli, joka on heille välttämätön.
Vastaava ilmiö suomenkielisellä puolella tuikiturhan vähemmistökielen kohdalla on sen sijaan laiskuutta ja saamattomuutta ja asennevammaa kolmanannesta ja tai peräti neljännestä polvesta asti. Kommentti HH


Suomienemmistöisten kuntien lapsilla ja nuorilla on etua ruotsinkielisiin kuntiin verrattuna, sanoo Åkerlund. Heillä on suomenkielisiä harrastuksia, he liikkuvat suomenkielisessä todellisuudessa ja kuluttavat mediasisältöä toisella äidinkielellä. Näin heillä on myös parempi kehitys suomen kielen luetun ymmärtämisessä.
Ilmiö on tuttu, Åkerlund sanoo. Suomienemmistöisten kuntien ruotsinkieliset oppilaat kehittyivät suomen kielen luetun ymmärtämisessä kaksi kertaa enemmän kuin ruotsinkielisten kuntien opiskelijat.
Kumman ryhmän ruotsinkielisille on mahdettu jakaa enemmän kielirahaa per henkilö?
(viimeisten 8 vuoden aikana 800 miljoonaa euroa, tosin tämän vuoden jako voi olla hieman kesken - en tiedä),
suomienemmistöisten vai ruotsienemmistöisten?

Kummalla näyttäisi olevan isompi tarve näin äkkiä arvattuna? Ne jumalattoman kalliit oppikirjat lienevät saman hintaiset molemmilla ryhmillä.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 26.10.2022 09:53. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Tampereelle ja Oululle ei tarvitse kielestä maksaa.

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 25.10.2022 14:37

Ehkä se todelliseen tarpeeseen perustuvan kielikorvauksen moninkertaistaminen 2015 pakotti kiusallisen huomion välttämiseksi upottamaan rahoja isommalle alueelle kuin vain sinne minne se olisi kuulunut, mutta silti tuntuu epäloogiselta moninkertainen panostus/ruotsinkielinen sellaisille jotka jo osaavat suomea.
Jos taas väitetään, että oli tarkoituskin panna rahaa ruotsin opetukseen, niin kysyn vaan, missä 260 suomenkielisen kunnan rahat kahdeksan vuoden ajalta?

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Tampereelle ja Oululle ei tarvitse kielestä maksaa.

#14 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 25.10.2022 17:50

Missä ovat 260 suomenkielisen kunnan rahat kahdeksan vuoden ajalta? Millaisesta summasta on kyse?
Sitähän surut itkevät julkisuudessa, että suomenkieliset eivät opi pakkoruotsiaan, vaikka kuinka tunteja lisätään. Suomenkielisten kuntien ruotsinopetukseen ei ole ohjattu sellaisia "korvamerkitsemättömiä rahoja", joita varsin avokätisesti ohjataan ruotsienemmistöisille ja leikki-kaksikielisille kunnille.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Tampereelle ja Oululle ei tarvitse kielestä maksaa.

#15 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 25.10.2022 21:33

Kuten ennenkin, kunnat jaettiin neljään profiiliin:

Näistä kahdesta ryhmästä tein pikaisen laskelman. Se on tarkistamaton, mutta suuruusluokka on se mitä kuvittelinkin.

-suomienemmistöiset kaksikieliset kunnat, joissa alle 10 prosenttia on ruotsinkielisiä,
7 kpl 1 442 855 asukasta

Tähän ryhmään on satsattu viitisen tonnia per suru kahdeksassa vuodessa ihmisille jotka osaavat suomea muutenkin, ja joilla tutkimuksenkin mukaan on parhaat edellytykset oppia jatkossakin.

ruotsienemmistöiset kunnat, joissa yli 80 prosenttia on ruotsinkielisiä
-6 kpl noin 38 094 asukasta.
Näitä yli 80%:n kuntia oli kahdeksan vuotta sitten 8, nyt on kuusi jäljellä.

Tämän jälkimmäisen ryhmän kuntia on siis kuusi. Tämä ryhmä on se, joka kipeimmin olisi koko ajan ollut suomen opiskelun tarpeessa, mutta tämä porukka ei tunnu liiemmin rahan jakajia kiinnostavan. Näille ei kaksikielisyysrahaa riitä ruotsinkielistä henkilöä kohti kuin vajaat puolet siitä mitä etelän suurille kunnille syydetään kielitaioisemmille.

Närpiö on toinen näistä 80-kerhosta pudonneista, ja Närpiöstähän on hyvät selvitykset kielirahojen käytöstä.

Eipä juuri lohduta ajatus, että ovat lähes yhtä tylyjä omilleen kuin muillekin kieliryhmille,
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 26.10.2022 09:52. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Vastaa Viestiin