Suruilla nyt tosipaikka edessä, mutta mitenkähän se saataisiin maksatettua suomenkielisillä?

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Suruilla nyt tosipaikka edessä, mutta mitenkähän se saataisiin maksatettua suomenkielisillä?

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 02.10.2022 01:30

[/quote]https://www.hbl.fi/artikel/0590ac78-60c ... 891836ec96

Löysin vähän vanhemman ja perusteellisemman uutisen tästä tutkimuksesta, ja avaan sen vielä vielä omaksi jutukseen. Varsinkin nuo loppupäätelmät ovat järisyttävät.. Samaa yritti jo joku aika sitten vihjailla ruotsalainen konsulttiyhtiö jolta surut olivat toivoneet saavansa ihmelääkkeet tilanteeseen, koska kyllähän he ulkopuolisina heti näkivät tilanteen älyttömyyden.
Asiantuntijat järkyttyneitä: huononeeko ruotsinkielisten oppilaiden suomen taito koulussa?

Arviointikeskus NCU on seurannut tämän vuoden lukuja. Ei vain, että uusin raportti vahvistaa ruotsinkielisten opiskelijoiden erilaiset edellytykset suomen oppimiselle. Joidenkin opiskelijoiden suulliset taidot eivät näytä kehittyvän ollenkaan tai jopa menevän taaksepäin.

Oppilaiden suullinen suomen kielen taito näyttää heikkenevän kuudennen ja yhdeksännen luokan välillä kunnissa, joissa ruotsi on enemmistökieli. Tämä käy ilmi National Center for Educational Evaluation -tutkimuksesta.

National Center for Educational Evaluation (NCU) arviointiasiantuntija Carola Åkerlund ja hänen kollegansa ovat järkyttyneitä.

Keskuksen viimeisin raportti ruotsinkielisten opiskelijoiden suomen kielen taidosta osoittaa kehitystä, jota asiantuntijat eivät olleet odottaneet.

Otamme sen alusta alkaen.

Tämän vuoden maaliskuussa NCU esitteli arvion ruotsinkielisten yhdeksäsluokkalaisten A-suomen kielen taidosta.

HBL raportoi arvioinnista artikkelien yhteydessä siitä, kuinka suomen kieli on edelleen ongelma opiskelijoille kunnissa, joissa ruotsi on enemmistökieli, minkä NCU:n raportti vahvisti.

Keskuksen nyt julkaisema arvio on yhdeksäsluokkalaisten tietotason vertailu siihen tasoon, jolla he olivat kuudesluokkalaisina. Näin nähdään, miten opiskelijoiden suomen kielen taito on kehittynyt ja miten kunnan profiili on vaikuttanut kehitykseen.

Kuten ennenkin, kunnat jaettiin neljään profiiliin:
-suomienemmistöiset kaksikieliset kunnat, joissa alle 10 prosenttia on ruotsinkielisiä,
7 kpl 1 442 855 asukasta
-suomienemmistöiset kaksikieliset kunnat, joista 11-50% ruotsinkielisiä
11 kpl 272 381 milj. asukasta
ruotsienemmistöiset kunnat, joissa yli puolet on ruotsinkielisiä
-15 kpl 153 758 asukasta
-ruotsienemmistöiset kunnat, joissa yli 80 prosenttia on ruotsinkielisiä
-4 kpl 38 204 kpl.

Tiedot näyttävät heikentyneen

Ilmiö on tuttu, Åkerlund sanoo. Suomienemmistöisten kuntien ruotsinkieliset oppilaat kehittyivät suomen kielen luetun ymmärtämisessä kaksi kertaa enemmän kuin ruotsinkielisten kuntien opiskelijat.

Suuri ero, joka järkytti Åkerlundia ja hänen kollegoitaan, liittyy "suulliseen tuotantoon", eli opiskelijoiden kykyyn puhua suomea.

Etelän kunnissa opiskelijat edistyvät selvästi eniten, mutta lännen ruotsinkielisissä kunnissa kehitys ei ole mainittavaa.

Tosiasia on, että kunnissa, joissa ruotsi on enemmistön kieli, oppilaiden suullinen taito näyttää heikentyneen kuudennen ja yhdeksännen luokan välillä.

"Onko tulos uskottava?" kysy raportin tekijöiltä. "Kuinka monet opiskelijat olivat ujoja ja eivät uskaltaneet vastata suomeksi eivätkä siten osoittaneet todellista tietämystään?"

Vanhempien pitäisi miettiä

Tämä ujous ei ole sivuilmiö, vaan keskeinen osa ongelmaa, Carola Åkerlund sanoo.

Teini-ikäiset, jotka ovat muutenkin herkässä elämänvaiheessa, eivät uskalla puhua kieltä, jota he eivät osaa. Kynnys nousee erittäin korkeaksi.

Suomienemmistöisten kuntien lapsilla ja nuorilla ovat etua ruotsinkielisiin kuntiin verrattuna, sanoo Åkerlund. Heillä on suomenkielisiä harrastuksia, he liikkuvat suomenkielisessä todellisuudessa ja kuluttavat mediasisältöä toisella äidinkielellä. Näin heillä on myös parempi kehitys suomen kielen luetun ymmärtämisessä.

Vaikuttaa siltä, ​​että ongelma ei koske vain koulua, vaan siinä määrin, kun se koskee: Mitä koululla on vielä tehtävä?

– Koululaisten keskuudessa on asenneongelma. Näen sen jo 2000-luvun alun raporteissa. Kun kieltä ei osaa, itseluottamus laskee. Koulun on tehtävä töitä sen eteen. Näyttää siltä, ​​että ruotsinkielisten kuntien opiskelijoiden on vaikea nähdä tarvitsevansa suomea. He puhuvat työskentelystä Ahvenanmaalla, Ruotsissa tai kansainvälisissä yrityksissä.

Mistä he saavat sen käsityksen?

– Kyllä, se on mielenkiintoinen kysymys. Olen ajatellut sitä. Millainen asenne sinulla on, jos perhe, naapuri, myyjä ja niin edelleen ovat ruotsinkielisiä? Sitä huoltajien kannattaa miettiä, Åkerlund sanoo ja lisää, että arvioijat keskustelivat muun muassa ruotsinkielisten nuorten kanssa, jotka kävivät suomenkielisessä päiväkodissa ja joilla on harrastuksia suomeksi, koska vanhemmat olivat kaukonäköisiä.

Mutta he ovat myös puhuneet suomenkielisissä yhteyksissä englantiin vaihtavien nuorten kanssa.
Seuraus: vähemmistö ahdingossa

Nyt Carola Åkerlund vaatii lisää resursseja suomen opetukseen ruotsalaisissa kouluissa ja järkevämpää opetustuntien jakoa. Opetuksen tulee olla jatkuvampaa ja päättäjien on ymmärrettävä, että ruotsinkielisille nuorille suomen kieli voi olla yhtä vaikeaa kuin ruotsin kieli suomenkielisille.

- Opetushallituksen ja opetusministeriön on otettava asia esille. Ei voida jatkaa nykyistä menoa. Lisäksi ruotsalaisten pienkuntien suomenkielisten aineiden opettajien tulisi saada enemmän kollegiaalista tukea myös kuntarajojen yli. Se voi olla hyvin yksinäistä työtä.

Jos kehitys jatkuu nykyisellään, ruotsinkielinen vähemmistö joutuu entistä pahempaan ahdinkoon, Åkerlund pelkää. Ruotsinkieliset eivät valitse suomen kielen taitoa vaativia ammatteja, mikä johtaa ruotsinkielisen palvelun kärsimiseen..
Nyt on mielenkiintoista katsoa, että miten tämä Taxellin fiaskon korjaus saadaan kipattua suomenkielisten niskaan mieluiten samalla määrällä ruotsin tunteja kuin jolla ruotsinkieliset joutuvat paikkaamaan omaa, tilannettaan.

Tässä tulee jo mieleen, että olisiko lopultakin aika vapauttaa suomenkieliset itselleen tärkeisiin opintoihin. Niillä tuntuu vielä nytkin olevan hätä suomenkielisten ruotsin tunneista, kun jossain äsken vilahti silmiini otsikko siitä, että pitäisikö jättää pakkoruotsista arvosanat pois.
Eli istutetaan niilä turhilla tunneilla hintaan mihin hyvänsä. NYT on suruilla hätä
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 08.10.2022 13:48. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Suruilla nyt tosipaikka edessä, mutta mitenkähän se saataisiin maksatettua suomenkielisillä?

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 04.10.2022 13:31

Finska yle vaikenee, koska suomenkielisten opintoja koskevat asiat eivät heidän mielestään ilmeisestikään kuulu suomenkielisille. Svenska yle samoin.

https://www.hbl.fi/artikel/90440424-c3e ... 2fb2d86833

Ei arvosanaa ruotsiksi? Folkting ja SFP kääntävät peukun alas HBL:n päätoimittajan ehdotukselle

Folkting ja kansanedustajat joiden kanssa HBL on puhunut, eivät hyväksy päätoimittaja Erja Yläjärven ehdotusta luopua ruotsin kielen numeerisista arvosanoista Suomen kouluissa. Argumentit ovat, että kansallisia kieliä tulisi kohdella tasapuolisesti ja että tarvitaan todisteita, jotta tällainen uudistus todella hyödyttäisi oppimista.

Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Erja Yläjärvi ehdotti viikonloppuna pääkirjoituksessa, että ruotsin kielen arvosanasysteemiä Suomen peruskouluissa voitaisiin muuttaa.

"Mitä haittaa olisi, jos pakollisilla ruotsin kursseilla olisi kyse ruotsin kieleen tutustumisesta millä tavalla tahansa, sarjakuvien, mainonnan, julkkisten, ruoan, kyllä, kaiken, mikä kiinnostaa nuoria" kautta, Yläjärvi kysyy.

Hänen lähtökohtansa on, että uusia ideoita tarvitaan ruotsin kielen houkuttelevuuden lisäämiseksi sekä oppilaiden motivaation ja oppimisen parantamiseksi, koska nykyinen malli näyttää antavan laihoja tuloksia.

"Opiskelijat eivät välttämättä oppisi vähemmän ja kurssit voitaisiin yksinkertaisesti arvioida hyväksytyllä tai hylätyllä", hän kirjoittaa.

Folktingetin sihteeri Christina Gestrin ei ole täysin vakuuttunut siitä, että tällainen muutos vahvistaisi motivaatiota. Hän olettaa, että opiskelijat voivat panostaa enemmän, kun heidän on näytettävä, mitä he voivat saavuttaa, mutta hänen tärkein argumenttinsa perustuu edelleen lakiin.

– En voi mitenkään kuvitella, että kansalliskieliämme kohdeltaisiin eri tavalla. Mielestäni ruotsin kielen opetusta suomalaisissa kouluissa ei ole mitään syytä höllentää, hän sanoo.

"Antaa väärän signaalin"

Gestrin uskoo, että olisi nurinkurista myötäillä Perussuomalaisten ajamaa mielipidettä.

- Ajattelen spontaanisti, että ruotsin tekeminen poikkeukseksi olisi väärä signaali. On monia muita kouluaineita, jotka ovat myös pakollisia ja myös numeroarvosteltuja, hän sanoo.

Gestrin mieluummin lisää resursseja kahdella viikkotunnilla. Hän sanoo, että hallituksen päätös lisätunnista vuodesta 2024 alkaen on tärkeä askel.

Folktingin toinen varapuheenjohtaja ja valtiopäivien kulttuurivaliokunnan varapuheenjohtaja Johan Kvarnström (SDP) pitää siitä, että Yläjärven aloite perustuu oletukseen, että kieltenopiskelun tulee olla sekä hyödyllistä että hauskaa.

– Tämä tarkoittaa, että keskustelua voidaan käydä oikeissa raameissa, mutta periaatteena on oltava, että molempia kansalliskieliä kohdellaan samalla tavalla, hän sanoo.

Jos ruotsin kielestä luovutaan numeerisista arvosanoista suomalaisissa kouluissa, saman tulee päteä ruotsin kielen ruotsinkielisissä kouluissa.

– On tärkeää, mitä signaaleja päätökset antavat. Kansalliskielten vaatimukset eivät saa olla alhaisemmat kuin muilla kielillä, Kvarnström sanoo.

Hän sanoo, että Yläjärven ehdotus vähemmän teoreettisesta opetuksen lähestymistavasta tuntuu houkuttelevalta, mutta tarvitaan pedagogista näyttöä sen osoittamiseksi, että se todella tuottaa parempia tuloksia.

- Pitää olla näyttöä siitä, että se toimii. Jos sitä ei ole, voi toki testata pilottihankkeilla, mutta mustaa valkoisella tarvitaan ennen kuin siihen pääsee, Kvarnström sanoo ja vaatii, että silloinkin molempiin kansallisiin kieliin on sovellettava samaa mallia.

Työskentelee "hauskalle ruotsille"


Mikko Ollikainen (SFP) valtiopäivien kulttuurivaliokunnassa perustelee melko samalla tavalla. Hän pitää Yläjärven ehdotuksesta siinä määrin, että se haluaa luoda positiivista asennetta kieltenoppimiseen. Edellisessä opettajan työssään hän itse työskenteli ruotsalaisessa koulussa "hauskan suomen" parissa, koska suomi ei ole kovin suosittu Svenskösterbottenissa.

Mutta hänen mukaansa ruotsinkielisissä kouluissa pitäisi päteä samat suomen kielen kuin suomalaisten koulujen ruotsinkielet, mukaan lukien arvosanamalli.

- En sano kategorisesti ei. Mahdollisesti tämä voisi olla vaihtoehto laajemmassa kontekstissa, mutta se ei voi koskea vain ruotsia. Meidän on tarkasteltava myös muita aiheita, jos tarkastelemme arvosanaperusteita.
Suomen kouluissa ruotsilla ei saa olla vapaata kulkua. (sanatarkka käännös mitä sitten ikinä tarkoittaakaan.

Ollikainen on tietoinen siitä, että Suomen Pisa-tulokset ovat laskeneet jonkin aikaa ja että oppiminen saattaa vaatia korjausta. Silloin arvosanauudistus voisi mahdollisesti olla osa laajempaa kokonaisuutta, mutta sen tulee päteä kaikissa kouluissa aineesta riippumatta.
- Suomessa mennään koulussa aikaisemmin numeerisiin arvosanoihin kuin Ruotsissa. Pitää arvioida mikä on parempi.
Ruotsin esimerkkiäkö sitä pitäisi seurata tässäkin, vaikka eivät enää kehtaa osallistua Pisaankaan vääristelemättä tuloksia etukäteen!
Miten olisi Viro? Siellä on entisen herrakansan opeteltava maan pääkieli jos meinaavat pärjätä. Luulisi niiden tämän kauheuden edessä pakenevan Venäjälle. En tosin ole kuullut, että rajoilla olisi ollut ruuhkaa sinne päin, vaikka Venäjälle päin rajaa tuskin on suljettu.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Suruilla nyt tosipaikka edessä, mutta mitenkähän se saataisiin maksatettua suomenkielisillä?

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 04.10.2022 15:51

Hillevi Henanen kirjoitti: 04.10.2022 13:31

Mikko Ollikainen (SFP) valtiopäivien kulttuurivaliokunnassa perustelee melko samalla tavalla. Hän pitää Yläjärven ehdotuksesta niiltä osin, että se halutaan luoda positiivista asennetta kieltenoppimiseen. Edellisessä opettajan työssään hän itse työskenteli ruotsalaisessa koulussa "hauskan suomen" parissa, koska suomi ei ole kovin suosittu Svenskösterbottenissa
Heillehän ei tietenkään voi julmasti suoraan kertoa mistä on kyse, ettei heille tulisi paha mieli.
Pannaan ennemmin tulevat suomenopettajat vaikka pariksi vuodeksi pakolliselle pellekurssille ennen opettajaopintojen alkua.
Hitto, montaa on jo kokeiltu, mutta TÄMÄ varmaan toimii.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 04.10.2022 17:32. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Suruilla nyt tosipaikka edessä, mutta mitenkähän se saataisiin maksatettua suomenkielisillä?

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 04.10.2022 16:22

Kiitos, HH!

Tässä on sulattelemista.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Suruilla nyt tosipaikka edessä, mutta mitenkähän se saataisiin maksatettua suomenkielisillä?

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 04.10.2022 19:32

Muutosprosessia nopeuttaa se, että uusia ratkaisuja joudutaan väkisinkin hakemaan, koska Ruotsi ei ole enää niin houkutteleva pakopaikka kuin joskus on ollut.
Kompastuskivenä on ollut tähän asti vain suomen kieli, mutta Ruotsissa valtaavat alaa ihan muut kielet, joten näistä vaan valitsemaan.
Vaikka sieltä vielä löytyisikin ihan ruotsinkielinen paikkakunta, niin ei se Närpiön kieli senkään sekaan semmoisenaan ihan vaivatta solahda.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Suruilla nyt tosipaikka edessä, mutta mitenkähän se saataisiin maksatettua suomenkielisillä?

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 04.10.2022 20:16

Sitäpaitsi Gestrin näyttää jo keksineen varsin omaperäisen ratkaisun tähän ruotsinkielisten suomenoppimisongelmaan.
Ei puhettakaan hassuttelusta ja hauskuutuksesta suomen oppimiseksi, vaan lisää pakkoruotsitunteja suomenkielisille, niin kyllä se siitä.
Gestrin mieluummin lisää resursseja kahdella viikkotunnilla.
Kukapa olisi uskonut!

Epäilin jo hiukan liioittelevani tuota otsikkoa sorvatessani, mutta tulihan se sieltä, ja nyt on kaikki taas kuten pitääkin?

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Suruilla nyt tosipaikka edessä, mutta mitenkähän se saataisiin maksatettua suomenkielisillä?

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 07.10.2022 21:42

Otsikon kysymys esitettiin HBL:n kommentissakin.
https://www.hbl.fi/artikel/7284d37a-5d0 ... d3d500a9c0

Yleisönosastokirjoitus: Tasa-arvo opiskelijoille, jotka lukevat toista kotimaista kieltä?
B-ruotsi suomenkielisissä kouluissa. Hallitus ilmoittaa, että he tulevat satsaamaan 10 miljoonaa euroa ruotsin lisätunteihin ruotsin opetukseen suomenkielisissä kouluissa.
NCU julkaisee 22. syyskuuta edistymisraportin, jossa tarkastellaan oppilaiden tiedon kehittymistä 6. luokan lopusta perusopetuksen loppuun. Näyttää siltä, ​​että osaamisen kehitys on hitaampaa ruotsinkielisissä kunnissa.
Hyvä suomen kielen taito on nimenomaan erityinen tarve kaikille ruotsinkielisille Suomessa. On sanomattakin selvää, että kaikilla ruotsinkielisten koulujen opiskelijoilla kaikkialla ruotsinkielisessä Suomessa tulisi olla mahdollisuus kehittää suomen kielen taitoaan, koska se on suomalaisessa yhteiskunnassa välttämätöntä niin jatko-opinnoissa kuin työelämässäkin. Ruotsinkielisempien kuntien opiskelijoilla on huonommat olosuhteet Suomen työmarkkinoilla suomen kielen puutteen vuoksi. Jopa ruotsinkielisissä kouluissa suomen kielen opetukseen tarvitaan enemmän tuntiresursseja ylemmissä luokissa.
Kuinka monta miljoonaa euroa hallitus aikoo sijoittaa a-suomen opetukseen ruotsinkielisissä kouluissa?
Carola Åkerlund, arviointiasiantuntija
Jukka Marjanen, johtava arviointiasiantuntija
Elina Peltola, arviointiasiantuntija
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 08.10.2022 00:14. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Suruilla nyt tosipaikka edessä, mutta mitenkähän se saataisiin maksatettua suomenkielisillä?

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 07.10.2022 22:10

2015-2022 on 33 kaksikieliselle kunnalle (5% maan pinta-alasta) maksettu kaksikielisyyden kustannuksiin 808 miljoonaa euroa. No, toki maan pääkieli on heille elinehto kuten tästäkin kirjoituksesta selviää. Tässä valossa ymmärtää senkin, että 10 miljoonalle nakellaan niskojaan, mutta sekin on liikaa tarpeettomasta.

Kaipa sekin sitten on linjassa tämän kanssa, että 260 kaksikielisen maan suomenkielistä kuntaa (95 % maan pinta-alasta) on jätetty nuolemaan näppejään näistä kielirahoista turhan pakollisen kielen opiskelunsa kanssa.

Onhan ruotsi kumminkin esim. Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakuntien KAHDEKSANNEKSI puhutuin kieli.
Logiikan riemuvoitto kaksikielisessä maassa,
Asukkaita niissä lähes kolminkertainen määrä vaikka Pohjanmaahan verrattuna.

Pohjois-Karjalassa yhtä ruotsinkielistä kohti 1 089 suomenkielistä ja 46 vieraskielistä siis lukee pakkoruotsia.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 08.10.2022 09:07. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Suruilla nyt tosipaikka edessä, mutta mitenkähän se saataisiin maksatettua suomenkielisillä?

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 08.10.2022 00:48

Tuossa kirjoituksessa puhuttiin vain surujen suomen tarpeesta, ja ymmärrän sen hyvin. Riikinruotsalaisilta ei riitä ymmärrystä pakkoruotsille, ja tuo Carola Åkerlund näyttää osoitteesta päätellen asuvan Tukholman liepeillä, ja viimeisimmän (2010) gallupin mukaan suruistakin vain vajaa puolet oli pakkoruotsin kannalla
Miksi tämä asia nyt taas on niin vahvasti esillä, johtuunee siitä, että surunuoret ovat jääneet vähän tyhjän päälle, kun Ruotsin houkuttavuus hupenee vauhdilla.

SJONS
Viestit: 727
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Suruilla nyt tosipaikka edessä, mutta mitenkähän se saataisiin maksatettua suomenkielisillä?

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 08.10.2022 13:14

"Taxellin keksimästä paradoksista" on näämmä muodostunut heille oma ansa! Ja ymmärtäähän sen! Jos kieltä ei kuule missään eikä itse koe sitä myöskään koskaan tarvitsevansa, koska äiti ja isäkään eivät ole suomea tarvinneet! Ja siskokin jo muutti Ruotsiin!!!

Åbo Underrättelserin päätoimittaja Tom Simola kirjoitti, että pelkkä anteeksipyyntö ei heille riitä, niin syvästi PS on loukannut heitä vaatimuksillaan! Samalla hän totesi, että Turussa ruotsinkielisten koulujen pihalla eniten puhuttu kieli on kuitenkin suomi!

pjl69
Viestit: 637
Liittynyt: 17.03.2017 14:39

Re: Suruilla nyt tosipaikka edessä, mutta mitenkähän se saataisiin maksatettua suomenkielisillä?

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja pjl69 » 08.10.2022 13:53

SJONS kirjoitti: 08.10.2022 13:14 Åbo Underrättelserin päätoimittaja Tom Simola kirjoitti, että pelkkä anteeksipyyntö ei heille riitä, niin syvästi PS on loukannut heitä vaatimuksillaan!
Voi vittu on niillä otsaa. Kuinkahan pitkään surujen ja RKP:n pitäisi pyydellä anteeksi, pahoitella ja tehdä katumusharjoituksia siitä hyvästä miten ovat vaikeuttaneet suomenkielisten lasten ja nuorten elämää, pahimmassa tapauksessa jopa tuhonneet heidän työuransa, syrjineet, panetelleet ja vähätelleet ruotsia osaamattomia suomalaisia. Voi vittu, on niillä otsaa, en muuta pysty sanomaan.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Suruilla nyt tosipaikka edessä, mutta mitenkähän se saataisiin maksatettua suomenkielisillä?

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 08.10.2022 16:05

Kuinka monta miljoonaa euroa hallitus aikoo sijoittaa A-suomen opetukseen ruotsinkielisissä kouluissa?
Kas tässäpä kysymys. Kaksikielisten kuntien saamat 808 miljoonan kaksikielisyysavustukset kahdeksassa vuodessa eivät siis ole riittäneet maan pääkielien opintoihin kouralliselle kovapäisimpiä.
Mitähän jos jättäisivät muiden ryhmien opinnot rauhaan, ja keskittyisivät vain omiinsa

Närpiö varsinkin on kiitettävästi valaissut kaksikielisyyskorvausten todellista käyttöä, Vuonna 2015 jolloin rahat jäivät saamatta valitusmenettelyn takia, mieleeni on jäänyt, että mm. yksityisteiden kesäkunnostus uhkasi jäädä tekemättä, ja vuonna 2016 tilannetta kuvaava otsikko svenska ylellä, jossa riemuittiin, että kaksikielisyysavustus pelastaa Närpiön talouden. Päästiin mm. aloittamaan hoito-ja palvelukeskuksen rakentaminen (10 vuoden projekti) sekä ainakin yksi päiväkoti.

Kahdeksan vuotta sitten kaksikielisyyskorvaus nelinkertaistettiin, kun se aikaisemmin maksettiin kouluikäisten surujen mukaan, muutettiin kaavaa huomattavasti tuottavammaksii kun pantiin perusteet uusiksi, joten esim Vantaalla tulisi nykykaavalla 4-5 milj. kaksikielisyysavustusta nollalla ruotsinkielisellä.

Kuntaliitostilanteissa voi yksi pikkukunnan mukana olo muuttaa koko suurkunnan kaksikieliseksi PYSYVÄSTI, eli varastetaan tuleviltakin polvilta mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseena.

Tämä ikuisiksi ajoiksi säätäminen tuntuu olevan kovin suosittua sekä entisellä isäntämaalla idässä että toisen entisen isäntämaan rippeillä Suomen sisällä.

Joka saumassa ollaan huutamassa lakeja apuun, ja mikä on huutaessa, kun heillä on koneisto, joka tehtailee näitä kielilakeja liukuhihnalta aina tarpeen mukaan eri tilanteisiin sopiviksi lyömäseiksi. Esim kolmesta yksikielisestä kunnasta tehtiin kaksikielisiä kesken kymmenen vuoden lakisääteisen tarkastelujakson tuosta vaan, että pääsivät kaksikielisyysavustuksen piiriin. Yksikään näistä kunnista ei yltänyt lähellekään sillä hetkellä voimassa olevia rajoja kunnes niitä muutettiin juurikin näitä kolmea varten.

Minä kyllä vaatisin ensin selvityksen näistä 808 miljoonasta ennen kuin edes puhuttaisiin A-suomen lisärahoittamisesta.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 08.10.2022 19:05. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

TK
Viestit: 2509
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Suruilla nyt tosipaikka edessä, mutta mitenkähän se saataisiin maksatettua suomenkielisillä?

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 08.10.2022 18:56

Surut elävät niin syvällä rinnakkaistodellisuudessaan kielipolitiikan osalta, että he eivät pysty tajuamaan, miltä pakkoruotsin puristava henkinen pakkopaita suomenkielisistä tuntuu.

Surujen kanssa on ihan turha puhua kielipolitiikasta. Minkäänlainen järkipuhe ei suruihin enää uppoa.

Kun suomenkielisten mielestä (tilastotieto) suruja on hyvin vähän koko maassa ja suurimmassa osassa maata olematon määrä, niin surujen mielestä heitä on todella, todella paljon, kun onhan 300 000 ihan järjettömän iso luku, jota ei voi sivuuttaa, ja rannikko on iso alue täynnä suruja (vääristynyt, aivopesty epätodellisuus).

Toivottavaa olisi, että pilapiirtäjät, sarjakuvien tekijät, näytelmien kirjoittajat, kirjailijat, videoiden tekijät yms. toimijat uskaltautuisivat ottamaan kielipolitiikan ja pakkoruotsin mielettömyyden käsittelyyn. Taide voisi tehdä haisevan kielipolitiikan ja pakkoruotsin järjettömyyden näkyväksi asiaksi.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Suruilla nyt tosipaikka edessä, mutta mitenkähän se saataisiin maksatettua suomenkielisillä?

#14 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 08.10.2022 23:37

Oikeusministerin ÅU:ssa.
Ordföranden Riikka Purra har försökt vifta bort kritiken mot programmet med att man bara vill göra svenskan frivillig i skolan för de finskspråkiga eleverna, inget annat.

Men tyvärr andas hela programmet en helt annan underton. Frågan är om man på sikt vill avskaffa svenskan som nationalspråk eftersom man också vill tolka om grundlagen. Ett ärligt svar vore på sin plats.

Svenskalärarna i Finland har en längre tid påtalat att det behövs fler undervisningstimmar i svenska, inte färre. Just därför har regeringen också gått in för att sätta till en årsveckotimme i den grundläggande utbildningen på årskurserna 6–9.

Att därtill utveckla nya grepp hur undervisningen kan göras roligare och upplevelserna av att få lära sig svenska och finska ännu positivare, är något vi ska stöda med öppet sinne.

Samarbetet med våra nordiska grannländer kommer nu att intensifieras ytterligare och gå in i en ny fas i och med Natomedlemskapet.

Därför klingar de sannfinländska argumenten om det svenska språkets ringa betydelse ännu mera illa.

Det är ju inte så att det vore till Finlands fördel att vi har färre finländare i framtiden som förstår svenska.

Det borde alla inse.

Puheenjohtaja Riikka Purra on yrittänyt torjua ohjelman kritiikkiä sillä, että ruotsia halutaan tehdä vain valinnaiseksi suomenkielisille opiskelijoille, ei muuta.

Mutta valitettavasti koko ohjelma hengittää täysin erilaista pohjasävyä. Kysymys on siitä, haluavatko he pitkällä aikavälillä poistaa ruotsin kansalliskielenä, koska he haluavat myös tulkita perustuslakia uudelleen. Rehellinen vastaus olisi paikallaan.

Suomen ruotsinopettajat ovat jo pitkään väittäneet, että ruotsin kielen opetustunteja tarvitaan enemmän, ei vähemmän. Juuri tästä syystä hallitus on myös puuttunut siihen, että perusopetukseen lisätään yksi tunti viikossa 6–9.

Lisäksi kannattaa avoimin mielin tukea uusien lähestymistapojen kehittämistä siihen, miten opettamisesta voidaan tehdä hauskempaa ja kokemukset ruotsin ja suomen oppimisesta entistä positiivisemmaksi.

Yhteistyö pohjoismaisten naapurimaiden kanssa tiivistyy nyt entisestään ja siirtyy uuteen vaiheeseen Nato-jäsenyyden myötä.

Siksi perussuomalaisten väitteet ruotsin kielen vähäisestä merkityksestä kuulostavat vieläkin huonommilta.

Ei ole niin, että Suomen eduksi olisi se, että meillä on tulevaisuudessa vähemmän suomalaisia, jotka ymmärtävät ruotsia.

Se pitäisi jokaisen tajuta.
En kommentoi.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Suruilla nyt tosipaikka edessä, mutta mitenkähän se saataisiin maksatettua suomenkielisillä?

#15 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 08.10.2022 23:46

Ja vertailun vuoksi laitan tähän vielä ulkopuolisten rehellisten asiantuntijoiden näkemyksen siitä, mihin kieleen Suomessa kuuluisi panostaa jotta surut pelastuisivat!
Hyvä suomen kielen taito on nimenomaan erityinen tarve kaikille ruotsinkielisille Suomessa. On sanomattakin selvää, että kaikilla ruotsinkielisten koulujen opiskelijoilla kaikkialla ruotsinkielisessä Suomessa tulisi olla mahdollisuus kehittää suomen kielen taitoaan, koska se on suomalaisessa yhteiskunnassa välttämätöntä niin jatko-opinnoissa kuin työelämässäkin. Ruotsinkielisempien kuntien opiskelijoilla on huonommat olosuhteet Suomen työmarkkinoilla suomen kielen puutteen vuoksi. Jopa ruotsinkielisissä kouluissa suomen kielen opetukseen tarvitaan enemmän tuntiresursseja ylemmissä luokissa.
Kuinka monta miljoonaa euroa hallitus aikoo sijoittaa a-suomen opetukseen ruotsinkielisissä kouluissa?

Carola Åkerlund, arviointiasiantuntija
Jukka Marjanen, johtava arviointiasiantuntija
Elina Peltola, arviointiasiantuntija

Vastaa Viestiin