Löysin vähän vanhemman ja perusteellisemman uutisen tästä tutkimuksesta, ja avaan sen vielä vielä omaksi jutukseen. Varsinkin nuo loppupäätelmät ovat järisyttävät.. Samaa yritti jo joku aika sitten vihjailla ruotsalainen konsulttiyhtiö jolta surut olivat toivoneet saavansa ihmelääkkeet tilanteeseen, koska kyllähän he ulkopuolisina heti näkivät tilanteen älyttömyyden.
Asiantuntijat järkyttyneitä: huononeeko ruotsinkielisten oppilaiden suomen taito koulussa?
Arviointikeskus NCU on seurannut tämän vuoden lukuja. Ei vain, että uusin raportti vahvistaa ruotsinkielisten opiskelijoiden erilaiset edellytykset suomen oppimiselle. Joidenkin opiskelijoiden suulliset taidot eivät näytä kehittyvän ollenkaan tai jopa menevän taaksepäin.
Oppilaiden suullinen suomen kielen taito näyttää heikkenevän kuudennen ja yhdeksännen luokan välillä kunnissa, joissa ruotsi on enemmistökieli. Tämä käy ilmi National Center for Educational Evaluation -tutkimuksesta.
National Center for Educational Evaluation (NCU) arviointiasiantuntija Carola Åkerlund ja hänen kollegansa ovat järkyttyneitä.
Keskuksen viimeisin raportti ruotsinkielisten opiskelijoiden suomen kielen taidosta osoittaa kehitystä, jota asiantuntijat eivät olleet odottaneet.
Otamme sen alusta alkaen.
Tämän vuoden maaliskuussa NCU esitteli arvion ruotsinkielisten yhdeksäsluokkalaisten A-suomen kielen taidosta.
HBL raportoi arvioinnista artikkelien yhteydessä siitä, kuinka suomen kieli on edelleen ongelma opiskelijoille kunnissa, joissa ruotsi on enemmistökieli, minkä NCU:n raportti vahvisti.
Keskuksen nyt julkaisema arvio on yhdeksäsluokkalaisten tietotason vertailu siihen tasoon, jolla he olivat kuudesluokkalaisina. Näin nähdään, miten opiskelijoiden suomen kielen taito on kehittynyt ja miten kunnan profiili on vaikuttanut kehitykseen.
Kuten ennenkin, kunnat jaettiin neljään profiiliin:
-suomienemmistöiset kaksikieliset kunnat, joissa alle 10 prosenttia on ruotsinkielisiä,
7 kpl 1 442 855 asukasta
-suomienemmistöiset kaksikieliset kunnat, joista 11-50% ruotsinkielisiä
11 kpl 272 381 milj. asukasta
ruotsienemmistöiset kunnat, joissa yli puolet on ruotsinkielisiä
-15 kpl 153 758 asukasta
-ruotsienemmistöiset kunnat, joissa yli 80 prosenttia on ruotsinkielisiä
-4 kpl 38 204 kpl.
Tiedot näyttävät heikentyneen
Ilmiö on tuttu, Åkerlund sanoo. Suomienemmistöisten kuntien ruotsinkieliset oppilaat kehittyivät suomen kielen luetun ymmärtämisessä kaksi kertaa enemmän kuin ruotsinkielisten kuntien opiskelijat.
Suuri ero, joka järkytti Åkerlundia ja hänen kollegoitaan, liittyy "suulliseen tuotantoon", eli opiskelijoiden kykyyn puhua suomea.
Etelän kunnissa opiskelijat edistyvät selvästi eniten, mutta lännen ruotsinkielisissä kunnissa kehitys ei ole mainittavaa.
Tosiasia on, että kunnissa, joissa ruotsi on enemmistön kieli, oppilaiden suullinen taito näyttää heikentyneen kuudennen ja yhdeksännen luokan välillä.
"Onko tulos uskottava?" kysy raportin tekijöiltä. "Kuinka monet opiskelijat olivat ujoja ja eivät uskaltaneet vastata suomeksi eivätkä siten osoittaneet todellista tietämystään?"
Vanhempien pitäisi miettiä
Tämä ujous ei ole sivuilmiö, vaan keskeinen osa ongelmaa, Carola Åkerlund sanoo.
Teini-ikäiset, jotka ovat muutenkin herkässä elämänvaiheessa, eivät uskalla puhua kieltä, jota he eivät osaa. Kynnys nousee erittäin korkeaksi.
Suomienemmistöisten kuntien lapsilla ja nuorilla ovat etua ruotsinkielisiin kuntiin verrattuna, sanoo Åkerlund. Heillä on suomenkielisiä harrastuksia, he liikkuvat suomenkielisessä todellisuudessa ja kuluttavat mediasisältöä toisella äidinkielellä. Näin heillä on myös parempi kehitys suomen kielen luetun ymmärtämisessä.
Vaikuttaa siltä, että ongelma ei koske vain koulua, vaan siinä määrin, kun se koskee: Mitä koululla on vielä tehtävä?
– Koululaisten keskuudessa on asenneongelma. Näen sen jo 2000-luvun alun raporteissa. Kun kieltä ei osaa, itseluottamus laskee. Koulun on tehtävä töitä sen eteen. Näyttää siltä, että ruotsinkielisten kuntien opiskelijoiden on vaikea nähdä tarvitsevansa suomea. He puhuvat työskentelystä Ahvenanmaalla, Ruotsissa tai kansainvälisissä yrityksissä.
Mistä he saavat sen käsityksen?
– Kyllä, se on mielenkiintoinen kysymys. Olen ajatellut sitä. Millainen asenne sinulla on, jos perhe, naapuri, myyjä ja niin edelleen ovat ruotsinkielisiä? Sitä huoltajien kannattaa miettiä, Åkerlund sanoo ja lisää, että arvioijat keskustelivat muun muassa ruotsinkielisten nuorten kanssa, jotka kävivät suomenkielisessä päiväkodissa ja joilla on harrastuksia suomeksi, koska vanhemmat olivat kaukonäköisiä.
Mutta he ovat myös puhuneet suomenkielisissä yhteyksissä englantiin vaihtavien nuorten kanssa.
Nyt on mielenkiintoista katsoa, että miten tämä Taxellin fiaskon korjaus saadaan kipattua suomenkielisten niskaan mieluiten samalla määrällä ruotsin tunteja kuin jolla ruotsinkieliset joutuvat paikkaamaan omaa, tilannettaan.Seuraus: vähemmistö ahdingossa
Nyt Carola Åkerlund vaatii lisää resursseja suomen opetukseen ruotsalaisissa kouluissa ja järkevämpää opetustuntien jakoa. Opetuksen tulee olla jatkuvampaa ja päättäjien on ymmärrettävä, että ruotsinkielisille nuorille suomen kieli voi olla yhtä vaikeaa kuin ruotsin kieli suomenkielisille.
- Opetushallituksen ja opetusministeriön on otettava asia esille. Ei voida jatkaa nykyistä menoa. Lisäksi ruotsalaisten pienkuntien suomenkielisten aineiden opettajien tulisi saada enemmän kollegiaalista tukea myös kuntarajojen yli. Se voi olla hyvin yksinäistä työtä.
Jos kehitys jatkuu nykyisellään, ruotsinkielinen vähemmistö joutuu entistä pahempaan ahdinkoon, Åkerlund pelkää. Ruotsinkieliset eivät valitse suomen kielen taitoa vaativia ammatteja, mikä johtaa ruotsinkielisen palvelun kärsimiseen..
Tässä tulee jo mieleen, että olisiko lopultakin aika vapauttaa suomenkieliset itselleen tärkeisiin opintoihin. Niillä tuntuu vielä nytkin olevan hätä suomenkielisten ruotsin tunneista, kun jossain äsken vilahti silmiini otsikko siitä, että pitäisikö jättää pakkoruotsista arvosanat pois.
Eli istutetaan niilä turhilla tunneilla hintaan mihin hyvänsä. NYT on suruilla hätä