Suomen kieli on edelleen kompastuskivi opiskelijoille kunnissa, joissa ruotsi hallitsee - joissain tapauksissa kielenkehitystä ei ole ollenkaan
En ole vielä lukenut tämän pidemmälle, mutta kohta 10 vuoden kokemus varoittaa, että kohta kerrotaan miten asia saadaan korjattua lisäämällä muille kieliryhmille pakkoruotsia. Kunpa olisinkin väärässä!
Olisivatko ruotsinkielisetkin laiskoja ja saamattomia ja kasvuympäristö asennevammainen kuten tätä samaa tilannetta 95% maan pinta-alasta kattavissa suomenkielisissä kunnissa on vuosikymmenet selitetty?Suomen kielen taito on huonoin kunnissa, joissa on suuri ruotsinkielinen enemmistö. Nyt koulutusasiantuntija haluaa nähdä, että toimenpiteillä varmistetaan, että kaikki opiskelijat oppivat suomea.
Koulutuksen arviointikeskuksen NCU:n uusi raportti osoittaa, että ruotsinkielisten opiskelijoiden suomen kielen taito on paljon heikompi kuntien ruotsinkielisillä opiskelijoilla kuin muissa kunnissa.
Huonoin on tietotaso kunnissa, joissa yli 80 prosenttia asukkaista on ruotsinkielisiä.
Suomenkielisissä kunnissa on keskimäärin 0,4% ruotsinkielisiä, silti vaaditaan ruotsin oppimista!
Arviointiasiantuntija Carola Åkerlund sanoo, että tämä ei sinänsä ole niin yllättävää, mutta tutkimus osoittaa myös, että joidenkin opiskelijoiden suulliset ja kirjalliset taidot ovat puutteellisia.
– Se, mikä meitä hieman järkytti, oli se, että joissain tapauksissa ei tapahtunut edes mitään kehitystä. Tuntuu kuin opiskelijat olisivat polkeneet paikallaan kolme vuotta. Yritimme selvittää, onko tämä todella totta ja kuinka se on mahdollista, Åkerlund sanoo.
Suomen kieli polkee paikallaan kolme vuotta
Opiskelijat eivät saavuta opetussuunnitelmassa asetettua tavoitetta. Ruotsinkielisimmissä kunnissa 9. luokan oppilas osaa suomea, mikä vastaa kuudennen luokan tavoitetta.
Myös aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet saman ilmiön.
– Olemme iloisia, että meitä nyt kuullaan ja että joku haluaa puuttua ongelmaan. Koska tämä ei ole tasa-arvoista, sanoo Åkerlund.
Mekin olisimme olleet kiitollisia jos viimeisten 50 vainon vuoden aikana meitä olisi kuunneltu samassa tilanteessa
Åkerlund kertoo, että ruotsinkielisten kuntien opiskelijat eivät voi vapaa-ajallaan soveltaa koulussa oppimaansa suomen kieltä, koska heidän kotikaupungissaan ei ole suomenkielistä toimintaa.
Mutta suomenkielisellä alueella tämän olisi pitänyt onnistua jo 50 vuotta kun "ruotsinkielsiä" on neljän promillea keskimäärin.
– Kysymys on, miten voimme tukea näitä opiskelijoita. Mitä mahdollisuuksia heille on tarjota yhtäläiset mahdollisuudet kehittää suomen kielenkäyttöä? Koska he tarvitsevat sitä jatko-opinnoissaan ja työssään, Åkerlund sanoo.
Onko kyse kiinnostuksen ja asenteiden puutteesta vai yksinkertaisesti mahdollisuudesta puhua suomea?
– Olemme pohtineet samaa ja kysyneet myös opiskelijoilta itseltään. Huomasimme, että ne oppilaat, jotka 6. luokalla kokivat hyötyvänsä suomen oppimisesta, kehittyivät muita enemmän 9. luokalla.
Carola Åkerlund kertoo, että sekä opiskelijoiden että heidän opettajiensa mukaan on niitä, joiden mielestä heidän ei tarvitse opetella suomea.
Sen sijaan he haluavat muuttaa Ruotsiin tai sijoittaa muihin vieraisiin kieliin.
– Eräs vahvasti ruotsinkielisen kunnan opiskelija sanoi, ettei hän käytä suomea. "Jos menen kaupunkiin, puhun englantia", sanoi opiskelija, Åkerlund sanoo.
Laitan tämän pätkissä. Vihrät ovat omia kommenttejani.