Re: Jessss! Asiaa! Kissa on nostettu pöydälle!

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Jessss! Asiaa! Kissa on nostettu pöydälle!

#16 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 30.09.2022 15:46

Surut eivät pysty enää torppaamaan keskustelua asiasta, kiitos siitä perussuomalaisille.
Löysin tällaisen svenska ylen pohjanmaan välilehdeltä.
Laitan tähän vain kääntäjän käsityksen asiasta.
https://svenska.yle.fi/a/7-10021160

Pedersöre painottaa sitä, että oppilaat uskaltavat puhua suomea. Mutta suomen oppiminen on haaste lähes kokonaan ruotsinkielisessä ympäristössä.

Monica Käcko on Pedersören Forsbyn koulun rehtori ja hän opettaa suomea. Pedersöre on yksi niistä kunnista, jossa suurin osa väestöstä on ruotsinkielisiä.

Koulutuksen arviointikeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan opiskelijoiden suomen kielen taito on näissä kunnissa huonoin.

Monica Käcko sanoo, että suomen kieli on edelleen hänen opiskelijoilleen vaikein aine, eivätkä he kuule koulun ulkopuolella juurikaan suomea.

- On tärkeää motivoida opiskelijoita niin, että he haluavat oppia. Tiedän, että taidot ovat heikkoja ja ruotsinkielisessä ympäristössä se riippuu paljon koulusta, Monica Käcko sanoo.
Lisää viestintää opetuksessa

Monica Käcko kertoo, että suomen kielen opetus on kehittynyt paljon viime vuosina ja nykyään painopiste on viestinnässä.

Käcko on myös osana kymmenen vuotta sitten perustettua kunnan suomalaisen koulutuksen kehittämistyöryhmää.

- Ensimmäinen tavoitteemme oli saada lisää viestintää kouluun. Aloitimme tarkistamalla paikallisen opetussuunnitelmamme ja asetimme konkreettisia tavoitteita, mitä opiskelijoiden tulisi oppia, Käcko kertoo.

Tavoitteet ovat niin konkreettisia, että niihin sisältyy, mitä sanoja ja ilmaisuja oppilaiden tulisi oppia ja mihin kysymyksiin heidän pitäisi pystyä vastaamaan, vaikka kielioppia ei voi jättää kokonaan pois.

Mutta painopiste on uskaltamisessa puhua. Kun oppilaat alkavat lukea suomea esimerkiksi kolmannella luokalla, he eivät välitä kirjoitusvirheistä ollenkaan.

Nykyään on myös suullisia kokeita, kaikki ei riipu oikeinkirjoituksen kyvystä. Se on myös oikeudenmukaisempaa suomen kieltä osaaville tai oikeinkirjoituksessa heikoille opiskelijoille, Käcko sanoo.

Parempi tulos kolme vuotta sitten

Monica Käcko kertoo, että Pedersörin opiskelijat osoittivat etujalkansa suullisessa viestinnässä NCU:n opetuksessa kolme vuotta sitten. Sitten he pärjäsivät paremmin kuin monet opiskelijat kaksikielisemmissä kunnissa.

Kun samoja opiskelijoita arvioitiin tänä vuonna, kehitys oli pysähtynyt.

- Meillä on ollut pandemia välillä ja se on vaikeuttanut suullisten taitojen harjoittelua. En tiedä, onko se syy huonompiin tuloksiin, mutta se voi olla myötävaikuttava tekijä, Käcko sanoo.

Miltä taiteen opettajana tuntuu, kun kysely osoittaa tällaisia ​​tuloksia? Miten motivoit itseäsi ja oppilaitasi?

- Kyse on vain jatkamisesta. Kannustamme ja motivoimme oppilaitamme ja pyrimme tekemään yhteistyötä kotien kanssa ja kannustamme vanhempia katsomaan suomalaisia ​​ohjelmia ja kannustamme toimintaan suomeksi. Suomen kieli on mennyt taaksepäin, mutta niin on viime vuosina mennyt useimmat muutkin aineet, Käcko sanoo. Mutta tietysti täällä on iso ero suomeen kuin monessa muussa paikassa, Käcko sanoo.
Oppilaat ovat ujompia teini-iässä

Käcko uskoo, että joidenkin opiskelijoiden tietämys itse asiassa pysähtyi 5-9 luokalla, voi johtua myös siitä, että oppilaat ovat ujoituneet ylemmillä luokilla.

– Peruskoulussa he ovat vapaamielisempiä. Yläasteella tapahtuu paljon, ei vähiten hormonien ja uusien tuttavuuksien kanssa, ja he saattavat olla ujompia ilmoittamaan itsensä, Käcko sanoo.

Forsbyn koulussa opettajat tai oppilaat eivät välitä, jos jokin menee pieleen.

Monica Käcko on kuullut oppilaidensa sanovan "minä olen auto" vaikka kuinka monta kertaa, vaikka minä olen ja minulla on eroa on painettu.

- Seuraavana päivänä on vielä minä olen auto. Sitten yleensä ajattelen päästä, yritämme uudelleen seuraavalla oppitunnilla. Mutta kun he sanovat, en mene oikaisemaan, vaan yritän ajatella, että pääasia on, että puhutaan, Käcko sanoo.

Suomen kieli on tasa-arvokysymys

Koulutuksen arviointikeskuksen arviointiasiantuntija Carola Åkerlund sanoo, että opiskelijoiden heikko suomen taito on tasa-arvokysymys. Sen, joka ei opi suomea, on vaikeampi edetä koulutuksessa ja työssä.

Se oli myös syy siihen, miksi Pedersöre perusti työryhmän parantamaan opiskelijoiden suomen kielen taitoa.

– Huomasimme, että suomen kielen taito heikkeni ja pelkäsimme, että opiskelijamme joutuvat huonompaan asemaan. Siksi halusimme nostaa opetuksen tasoa, Käcko sanoo.

Käcko sanoo, että he ovat päässeet jonkin verran eteenpäin, mutta parannettavaa on vielä paljon. Lähinnä viestinnässä.

Esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa opiskelijat pääsevät osallistumaan ns. kieliseikkailupäivään. Tänä syksynä kuudesluokkalaiset matkustaa Lapin erämaakeskukseen kommunikoimaan koko päivän vain suomeksi.

Mutta en voi tuoda lastani kouluun ja ajatella, että hän tulee kaksikieliseksi kahdella suomen tunnilla viikossa?

- Ei, eikä se ole myöskään tavoitteemme. Tavoitteenamme on, että he kokevat, että he uskaltavat, kun he alkavat käyttää suomea, he paranevat. Jos haluat lapsestasi kaksikielisen, kielikylpy käy, Käcko kertoo.
Parempi asenne suomen opiskeluun

Moncia Käcko sanoo, että opettajat sekä kannustavat että ovat kiitollisia kaikesta, mitä vanhemmat tekevät saadakseen lapsen tutustumaan suomen kieleen.

- Päinvastoin on, että vanhempi sanoo, että "hedee finsk va noo svår he", en ole koskaan oppinut sitä. Sitten meillä on jo kynnys ylitettävä. Mutta vanhempana voi toki olla roolimalli, Käcko sanoo.

Monica Käcko on tähän mennessä työskennellyt jo jonkin aikaa opettajan ammatissa ja hän on havainnut parantuneen asenteen suomea kohtaan.

Aikaisemmin hän kuuli opiskelijoiden sanovan, että suomea ei tarvita, he muuttavat Ruotsiin töihin.

- Ennen se oli melko yleistä, mutta nykyään useimmat opiskelijat tietävät tarvitsevansa suomea ja haluavat oppia, mieluiten mahdollisimman pienellä vaivalla. Mutta suomen oppiakseen pitää tehdä vähän töitä, Monica Käcko sanoo.
Svenska yle on rääpinyt suomenkielisten ruotsin oppimisvaikeuksia aina kun mahdollista. Olisiko ehkä joskus ollut paikallaan haistella omaakin pesäänsä?

Nyt kun samoihin olosuhteisiin vedotaan ruotsinkielisten suomen oppimisen vaikeuksien kanssa, finska yle vaikenee, eikä svenska ylekään varmuuden vuoksi avaa keskustelua.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Jessss! Asiaa! Kissa on nostettu pöydälle!

#17 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 30.09.2022 16:00

Pedersöressä on suomenkielisiä 8,3% eli keskimäärin 17 kertaa enemmän kuin suomenkielisissä kunnissa ruotsinkielisiä.
Muuten samat lorut kuin suomenkielisellä puolella, paitsi että ruotsinkielisille maan pääkieli todellakin on elinehto, suomenkielisillä taas ei ole ruotsin kielelle mitään oikeaa käyttöä. Enpä tunne ketään, joka olisi haaveillut pääsevänsä palvelemaan ruotsinkielistä.

Koko kaksikielisten kuntien alueella on 25% suomenkielisiä eli keskimäärin 56 kertaa enemmän kuin mitä ruotsinkielisiä (4 ‰) suomenkielisten kuntien alueella. Tällä alueella esim. Pietarsaari on hyvä esimerkki kieliryhmien välisestä yhteistyöstä silloin kun ruotsinkieliset ovat enemmistönä.

Ruotsinkieliset ovat ylväästi esitelleet keskaria satamassa lähtiessään, mutta sekin vaihtoehto on nykyään muuttunut vähemmän houkuttelevaksi kuin aikaisemmin.

Vastaa Viestiin