Taas kerran on tutkittu -mutta tulokset pimitetään vuoteen 2023

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Taas kerran on tutkittu -mutta tulokset pimitetään vuoteen 2023

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 14.06.2022 17:27

Otamme tarkasteluun kolme eri tutkimusta
käyden läpi niiden tavoitteet, menetelmät ja tulokset.

Ensimmäisessä tutkimuksessa käymme
läpi Kovasen (2004) tutkimusta, jossa perehdyttiin ruotsin kielen oppimismotivaatioon
peruskoulussa.

Toisena otamme käsittelyyn Opetushallituksen (2001 & 2008) toteuttamat
selvitykset ruotsin kielen osaamistasosta ja oppimisasenteista peruskoulussa.

Uusi vastaavanlainen selvitys toteutettiin Opetushallituksen toimesta tämän vuoden maaliskuussa
(03/2022).
Selvityksen tulokset julkaistaan vasta keväällä 2023,
emmekä siksi saaneet niitä
mukaan tähän tutkielmaan.


Kolmantena tutkimuksena tarkastelemme SUKOL:in ja Svenska
Nu:n (2021) tilaamaa tutkimusta uuden opetussuunnitelmamuutoksen vaikutuksista ruotsin kielen opiskeluun.

Kirjallisuuskatsauksemme perusteella saimme tutkimuskysymyksiimme seuraavanlaisia vastauksia.

Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä halusimme selvittää,
miten toisen kotimaisen kielen opetus on muuttunut peruskoulussa historiasta nykypäivään.

Ennen kuin ruotsi tuli pakolliseksi opiskeltavaksi aineeksi suomalaiseen peruskouluun, toimi se pitkään opetuskielenä suomalaisessa oppikoulussa.

Pakolliseksi opiskeltavaksi oppiaineeksi ruotsin
kieli tuli vuonna 1968 peruskoulupäätöksen myötä.
Tätä edelsi laaja koulukokeilu ilman pakollista ruotsia vuonna 1967.
Lukuunottamatta kahta ensimmäistä vuosikymmentä
pakollistamisen jälkeen on tätä päätöstä kyseenalaistettu vahvasti.

Ajan kuluessa ruotsin kielen käyttö ja merkitys kuitenkin muuttuu. Ruotsinkielisiä on Suomessa jatkuvasti vähemmän ja kielen osaamistaso heikompaa.

Historialla tulee aina olemaan vaikutus nykyhetkeen, mutta emme kuitenkaan voi väistää kaikkia ympärillä
tapahtuvia luonnollisia muutoksia sen vuoksi.

On mielenkiintoista nähdä, miten
kaksikielisyys ja ruotsin kielen asema tulee Suomessa lähivuosikymmeninä muuttumaan.

Tuleeko meidän ylläpitää tätä kulttuurin osaa
kaikin mahdollisin keinoin vai hyväksyä ajan
tuomat muutokset osana poliittisia ratkaisuja?

Ruotsin kieltä osataan Suomessa heikosti.
Kun osaamistaso ja motivaatio ruotsin kielen
opiskelua kohtaan on alhaista,
vaikuttaa se myös muuhun koulunkäyntiin.

Jatko-opinnoissa
selviytyminen on hankalaa ja ruotsin opinnot koetaan vielä korkeakouluissakin haastaviksi.

Meidänkin koulutuksessa oli tarjolla ruotsin kielen valmentava kurssi. Se tuli käydä ennen tutkintoon kuuluvaa ruotsin kielen kurssia,
mikäli ruotsia ei ollut kirjoittanut
ylioppilaskirjoituksissa tai
viiden lukiokurssin jälkeen päättöarvosana lukion
päättötodistuksessa oli alhaisempi kuin 7 (tyydyttävä).

Samanlaista vaatimusta ei muihin
monialaisiin opintoihin ollut.
Tämä kertoo siitä, että ruotsin kielen osaamisen taso on jo
oletetusti todella alhaista.

“Pakkoruotsia” 1980-luvulta lähtien –
toisen kotimaisen kielen opetus ja oppiminen
suomalaisessa peruskoulussa
Kandidaatintutkielma
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA
Opetus- ja kasvatusalan tutkinto-ohjelma

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Taas kerran on tutkittu -mutta tulokset pimitetään vuoteen 2023

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 14.06.2022 17:30

selvitykset ruotsin kielen osaamistasosta ja oppimisasenteista peruskoulussa.

Uusi vastaavanlainen selvitys toteutettiin
Opetushallituksen toimesta tämän vuoden maaliskuussa
(03/2022).
Selvityksen tulokset julkaistaan vasta keväällä 2023,

pjl69
Viestit: 639
Liittynyt: 17.03.2017 14:39

Re: Taas kerran on tutkittu -mutta tulokset pimitetään vuoteen 2023

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja pjl69 » 14.06.2022 17:35

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 14.06.2022 17:30 Selvityksen tulokset julkaistaan vasta keväällä 2023,
Oisko vaalien jälkeen sopiva ajankohta, ettei vaan kielipolitiikka nousisi yhdeksi vaaliteemoista.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Taas kerran on tutkittu -mutta tulokset pimitetään vuoteen 2023

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 14.06.2022 17:37

Sadepäivien ajankuluksi:
suuri osa näistä tosin jo meidänkin lähdeaineistoissa..



Lähteet
Dewey, J. (1910). Language and the Training of Thought, Chapter 13 in How we think.
Lexington. Mass: D.C. Heath. Haettu osoitteesta
https://brocku.ca/MeadProject/Dewey/Dew ... 910_m.html
Dewey, J. (1907). The School and Society, Chapter 2 in The School and the Life of the Child.
Chicago: University of Chicago Press. Haettu osoitteesta
https://brocku.ca/MeadProject/Dewey/Dew ... 1907b.html
Devitt, M. & Sterelny, K. (1999). Language and reality: An introduction to the philosophy of
language (Second edition.). Blackwell. Haettu osoitteesta
https://oula.finna.fi/Record/oy_electro ... 7070906252
Dufva, H., Aro, M., & Alanen, R. (2003). Kieli objektina – miten lapset mieltävät kielen?.
Teoksessa Koskela, M. & Pilke, (toim.), Kieli ja asiantuntijuus. AFinLAn vuosikirja
2003. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro. 61. Jyväskylä. Haettu
osoitteesta
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/ ... quence=1&i
sAllowed=y
Efron, S.E. & Ravid, R. (2019). Writing the Literature Review : A Practical Guide. The
Guilford Press. New York. Haettu osoitteesta
https://web-p-ebscohost-com.pc124152.ou ... &sid=e7afa
6e4-0753-4043-8698-664d297862fc%40redis&bdata=JnNpdGU9ZWhvc3QtbGl2ZSZzY
29wZT1zaXRl#db=nlebk&AN=1824703
Elo, K. (1984). Ruotsin kieli suomalaisessa oppikoulussa ja peruskoulussa. Opetusministeriö.
Finlex. (2022). Suomen perustuslaki. Edita Publishing Oy. Haettu osoitteesta
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Gopalan, V., Abu Bakar, J., Zulkifli, A., Alwi, A., Che Mat, R. (2017). A Review of the
Motivation Theories in Learning. AIP Conference Proceedings 1891, 020043 Haettu
osoitteesta https://aip.scitation.org/doi/pdf/10.1063/1.5005376
Harmanen, M. & Oker-Blom, G. (2022). Suomen kieli ja kirjallisuus. Opetushallitus. Haettu
osoitteesta https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutki ... rjallisuus

Helispuro, J. (2007). Virtuaalivaltion varjossa: Suomen kielipoliittisen tilanteen tarkastelua ja
tutkimuksia suomenruotsalaisuudesta, pakkoruotsista ja kielilaista nettikirjoitusten
pohjalta. Pilot-kustannus.
Ihalainen, P., Saarinen, T., Nikula, T., & Pöyhönen, S. (2011). Aika kielipolitiikassa.
Päivälehtien nettikeskustelujen historiakäsitysten analyysi. Kasvatus ja Aika, 5(3). Haettu
osoitteesta https://journal.fi/kasvatusjaaika/artic ... 8407/29531
Kantelinen, R. (2004). Tutkimuskokonaisuuden tausta ja tarkoitus. Teoksessa R. Kantelinen &
S. Kettunen (toim.), Ruotsin kielen opiskelumotivaatiosta yleissivistävässä ja
ammatillisessa koulutuksessa. Joensuun yliopisto.
Kettunen, S. (2004). Taustaa ruotsin kielen opiskelumotivaation tarkastelulle Suomen
koulujärjestelmässä. Teoksessa R. Kantelinen & S. Kettunen (toim.), Ruotsin kielen
opiskelumotivaatiosta yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa. Joensuun
yliopisto.
Kovanen, J. (2004). Ruotsin kielen opiskelumotivaatiosta peruskoulussa. Teoksessa R.
Kantelinen & S. Kettunen (toim.), Ruotsin kielen opiskelumotivaatiosta yleissivistävässä
ja ammatillisessa koulutuksessa. Joensuun yliopisto.
Kurki, T. (2021). Ruotsin kielen oppimistulokset tuntijako- ja varhentamisuudistuksen jälkeen.
SUKOL & Svenska nu -verkosto. Hanasaari – ruotsalaissuomalainen kulttuurikeskus.
Haettu osoitteesta
https://svenskanu.fi/wp-content/uploads ... et_tuntija
ko-_ja_varhentamisuudistuksen_jalkeen.pdf
Mustaparta, A-K (toim.). (2015). Kieli koulun ytimessä – näkökulmia kielikasvatukseen.
Opetushallitus ja tekijät. Haettu osoitteesta
https://www.oph.fi/sites/default/files/ ... sa_nakokul
mia_kielikasvatukseen.pdf
Oikeusministeriö. (2022). Suomen ja Ruotsin kieli. Oikeusministeriö. Helsinki. Haettu
osoitteesta https://oikeusministerio.fi/suomen-ja-ruotsin-kieli
Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki.
Oroujlou, N. & Vahedi, M. (2011). Motivation, attitude and language learning. International
Conference on Education and Educational Psychology. Procedia - Social and Behavioral
Sciences 29 (2011) 994 – 1000. Haettu osoitteesta
https://reader.elsevier.com/reader/sd/p ... 2811027947?

Piri, R. (2001). Suomen kieliohjelmapolitiikka – Kansallinen ja kansainvälinen
toimintaympäristö. Väitöskirja. Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Jyväskylän
yliopisto. Haettu osoitteesta
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123 ... ikka.a.pdf?
sequence=1&isAllowed=y
Pohjala, K. & Geber, E. (2010). Toinen kotimainen kieli. Opetushallitus. Helsinki. Haettu
osoitteesta https://docplayer.fi/10284052-Toinen-ko ... kieli.html
Puolimatka, T. (2010). Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat: Minuuden rakentamisen filosofia
(2., uud. p.). Suunta-kirjat.
Rossi, P., Ainoa, A., Eloranta, O., Grandell, M., Lindberg, M., Pasanen, J., Sihvonen, A.,
Hakola, O., & Pirinen, T. (2017). Kuka opettaa ruotsia? Ruotsin kielen opettamiseen
kelpoisuuden tuottavien koulutusten arviointi. (Julkaisut / Kansallinen koulutuksen
arviointikeskus; No. 14:2017). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI). Haettu
osoitteesta
https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... _ruotsia_1
4_2017_sisus_v4.pdf?sequence=1
Rostila, I. (2014). Vapaaehtoinen ruotsi on hyvinvointietu – suomenkielisten näkökulma
kielipolitiikkaan. Suomen perusta. Tammerprint Oy. Haettu osoitteesta
https://www.suomenperusta.fi/wp-content ... si-on-hyvi
nvointietu-pdf-11.pdf
Salmela-Aro, K. (toim.) (2018). Motivaatio ja oppiminen. PS-kustannus. Jyväskylä.
Salminen, A. (2011). Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja
hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasan Yliopisto. Haettu osoitteesta
https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle ... pdf?sequen
ce=1&isAllowed=y
Sutinen, A. (2003). Kasvatus ja kasvu: George H. Meadin kasvatusajattelu John Deweyn ja
Charles S. Peircen filosofian valossa. Suomen kasvatustieteellinen seura.
Takala, S. (2012). Miten suomea ja ruotsia osataan äidinkielenä ja toisena kansalliskielenä
peruskoulun ja lukion päättövaiheessa? Haettu osoitteesta

https://kiesplang.fi/publications/Takal ... liskielist
rategiaprojektille-laadittu-katsaus_2012.pdf
Tilastokeskus. (2022). Väestö kielen mukaan. Haettu osoitteesta
https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk ... aesto.html
Väistö, J. (2017). Toinen kotimainen toisen tasavallan Suomessa: Ruotsin kieli pakolliseksi
aineeksi peruskouluun vuonna 1968. Väitöskirja. Åbo Akademis förlag. Haettu
osoitteesta
https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... sequence=2
Åbo Akademi (2014). Tutkimus kartoitti suomalaisten mielipiteitä ruotsin kielestä. Haettu
osoitteesta http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakun ... Finska.pdf

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Taas kerran on tutkittu -mutta tulokset pimitetään vuoteen 2023

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 14.06.2022 18:58

Kiitos, kurkkasin pdf-lähdettä.

Hämmästyin pohdinnan lomaan kirjattua virheellistä kohtaa:
Entä jos ruotsin kielen opiskelu olisi vapaaehtoista, niin kuin suuri osa suomalaisista toivoo? Ajatus tuntuu hankalalta, sillä ruotsi on ollut meille aina pakollinen kieli opiskella, kuten englantikin. Olemme myös kokeneet omalla kohdallamme ruotsin kielen opiskelun ainoastaan hyödyllisenä ---
Siis kasvatustieteellisen tutkielman laatijat eivät tiedä, ettei englanti ole pakollinen, eikä ilmeisesti myöskään heidän ohjaajansa?

Miten?

Tulee tunne, ettei faktojen kanssa olla niin tarkkoja, kun kyse on kielten opetuksesta.

Ja ruotsipakon perustelu tässä:
Historian tapahtumilla on suuri merkitys siihen, miten ruotsin kielen paikka näyttäytyy Suomessa tänä päivänä. Tästä johtuen monen tässä ajassa elävän voi olla hankalaa ymmärtää, miksi ja miten ruotsin kieli on nykyisen asemansa yhteiskunnassamme saavuttanut. On helppoa pohtia ruotsin kielen vaikutuksia sekä hyödyllisyyttä oman elämän kannalta, mutta vaikeaa nähdä sen arvoa osana suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa. Monesta nuoresta toisen kotimaisen kielen opiskelu voi tuntua tarpeettomalta, sillä tieto sen kokonaisvaltaisesta merkityksestä ja historian tapahtumista puuttuu. Emme kuitenkaan voi ajatella ainoastaan nuorten tietämyksen aiheesta olevan puutteellista, sillä myös monien aikuisten valveutuneisuus on yhtä vähäistä.
Mitä on se valveutunut tieto, joka pakon puolustajilla on, mutta meiltä kriitikoilta puuttuu?

Tämä otetaan jotenkin itsestäänselvänä, mutta juuri tässä olisi sanoittamisen paikka.

En usko, että heillä on sanoja perustelulle, siksi jäädään vain kaipaamaan "valveutuneisuutta".

Ohjauksen mielestä ilmeisesti ok.

Tässä kiteytyy akateemisen työn heikkous. Yllättäin tunteen sallitaan ottaa ohjat ja ohittaa selkeän perustelun tarve.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Taas kerran on tutkittu -mutta tulokset pimitetään vuoteen 2023

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 14.06.2022 21:01

Tämä otetaan jotenkin itsestäänselvänä, mutta juuri tässä olisi sanoittamisen paikka.
Voittaja kirjoittaa historian.

RKP sai jättimäisen poliittisen voiton 1968, mutta myöhemmät lehmänkaupat ovat jääneet pimentoon.

Tietysti näkökulma tässä on kasvatustieteen, ei poliittisen historian..
Sinä mielessä lehmänkaupat, koplaukset ja kytkökset ehkä eivät tähän sopisi..Pakkoruotsi ei perustu historiaan, vaan raakaan poliittiseen valtapeliin.

Ehkä valistamme tekijöitä ennen seuraavaa tutkimusta..

Tämmönen nyt vaan sattuu tulemaan vastaan, kun yritin selvitellä, mitä hallitus puuhailee kansalta piilossa.

"Taas on selvitetty"..
loputonta selvittämistä, selvän asian selvittämistä.
Uusi vastaavanlainen selvitys toteutettiin Opetushallituksen toimesta tämän vuoden maaliskuussa
(03/2022).
Selvityksen tulokset julkaistaan vasta keväällä 2023,

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Taas kerran on tutkittu -mutta tulokset pimitetään vuoteen 2023

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 14.06.2022 21:32

Kasvatustiede on kovin nuori tiede, sortuu helposti tarkoitushakuiseen runoiluun.

Voisin kuvitella, ettei tutkielman tekijöille tai sen ohjaajille tule edes mieleen epäillä englannin pakollisuutta, koska he näkevät kaikkien valitsevan sen. Mutta juuri kasvatustieteessä pitäisi kehittyä erityisen herkäksi tällaisille mutuille.

Samaan tapaan heille ei tule mieleen, ettei liturgia historiasta perustele kielen pakollisuutta vastoin nuorten ja vanhempien realistisia näkemyksiä. Sen sijaan he kutsuvat liturgiaansa valistuneisuudeksi! Myös tälle ajatusvirheelle pitäisi humanistisen tieteen tekijän olla herkkä.

Tieteen painoarvo on valtava eivätkä kasvatustieteilijät erota, milloin pohditaan ja milloin toistellaan liturgiaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Taas kerran on tutkittu -mutta tulokset pimitetään vuoteen 2023

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 17.06.2022 21:11

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 14.06.2022 17:30 selvitykset ruotsin kielen osaamistasosta ja oppimisasenteista peruskoulussa.

Uusi vastaavanlainen selvitys toteutettiin
Opetushallituksen toimesta tämän vuoden maaliskuussa
(03/2022).
Selvityksen tulokset julkaistaan vasta keväällä 2023,
Vaikka tutkimuksen tulosten julkistaminen onkin siirretty ensi vuodelle, niin voisiko tänään julkistettu uutinen antaa vihiä sisällön suunnasta?
https://www.is.fi/politiikka/art-2000008891273.html
Opetus­ministeri Andersson Uutis­suomalaiselle: Pakollinen ruotsin kielen yo-koe ei ole toteutumassa

Vastaa Viestiin