Taas kerran on tutkittu -mutta tulokset pimitetään vuoteen 2023
Lähetetty: 14.06.2022 17:27
Otamme tarkasteluun kolme eri tutkimusta
käyden läpi niiden tavoitteet, menetelmät ja tulokset.
Ensimmäisessä tutkimuksessa käymme
läpi Kovasen (2004) tutkimusta, jossa perehdyttiin ruotsin kielen oppimismotivaatioon
peruskoulussa.
Toisena otamme käsittelyyn Opetushallituksen (2001 & 2008) toteuttamat
selvitykset ruotsin kielen osaamistasosta ja oppimisasenteista peruskoulussa.
Uusi vastaavanlainen selvitys toteutettiin Opetushallituksen toimesta tämän vuoden maaliskuussa
(03/2022).
Selvityksen tulokset julkaistaan vasta keväällä 2023,
emmekä siksi saaneet niitä
mukaan tähän tutkielmaan.
Kolmantena tutkimuksena tarkastelemme SUKOL:in ja Svenska
Nu:n (2021) tilaamaa tutkimusta uuden opetussuunnitelmamuutoksen vaikutuksista ruotsin kielen opiskeluun.
Kirjallisuuskatsauksemme perusteella saimme tutkimuskysymyksiimme seuraavanlaisia vastauksia.
Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä halusimme selvittää,
miten toisen kotimaisen kielen opetus on muuttunut peruskoulussa historiasta nykypäivään.
Ennen kuin ruotsi tuli pakolliseksi opiskeltavaksi aineeksi suomalaiseen peruskouluun, toimi se pitkään opetuskielenä suomalaisessa oppikoulussa.
Pakolliseksi opiskeltavaksi oppiaineeksi ruotsin
kieli tuli vuonna 1968 peruskoulupäätöksen myötä.
pakollistamisen jälkeen on tätä päätöstä kyseenalaistettu vahvasti.
Ajan kuluessa ruotsin kielen käyttö ja merkitys kuitenkin muuttuu. Ruotsinkielisiä on Suomessa jatkuvasti vähemmän ja kielen osaamistaso heikompaa.
Historialla tulee aina olemaan vaikutus nykyhetkeen, mutta emme kuitenkaan voi väistää kaikkia ympärillä
tapahtuvia luonnollisia muutoksia sen vuoksi.
On mielenkiintoista nähdä, miten
kaksikielisyys ja ruotsin kielen asema tulee Suomessa lähivuosikymmeninä muuttumaan.
Tuleeko meidän ylläpitää tätä kulttuurin osaa
kaikin mahdollisin keinoin vai hyväksyä ajan
tuomat muutokset osana poliittisia ratkaisuja?
Ruotsin kieltä osataan Suomessa heikosti.
Kun osaamistaso ja motivaatio ruotsin kielen
opiskelua kohtaan on alhaista,
vaikuttaa se myös muuhun koulunkäyntiin.
Jatko-opinnoissa
selviytyminen on hankalaa ja ruotsin opinnot koetaan vielä korkeakouluissakin haastaviksi.
Meidänkin koulutuksessa oli tarjolla ruotsin kielen valmentava kurssi. Se tuli käydä ennen tutkintoon kuuluvaa ruotsin kielen kurssia,
mikäli ruotsia ei ollut kirjoittanut
ylioppilaskirjoituksissa tai
viiden lukiokurssin jälkeen päättöarvosana lukion
päättötodistuksessa oli alhaisempi kuin 7 (tyydyttävä).
Samanlaista vaatimusta ei muihin
monialaisiin opintoihin ollut.
Tämä kertoo siitä, että ruotsin kielen osaamisen taso on jo
oletetusti todella alhaista.
“Pakkoruotsia” 1980-luvulta lähtien –
toisen kotimaisen kielen opetus ja oppiminen
suomalaisessa peruskoulussa
Kandidaatintutkielma
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA
Opetus- ja kasvatusalan tutkinto-ohjelma
käyden läpi niiden tavoitteet, menetelmät ja tulokset.
Ensimmäisessä tutkimuksessa käymme
läpi Kovasen (2004) tutkimusta, jossa perehdyttiin ruotsin kielen oppimismotivaatioon
peruskoulussa.
Toisena otamme käsittelyyn Opetushallituksen (2001 & 2008) toteuttamat
selvitykset ruotsin kielen osaamistasosta ja oppimisasenteista peruskoulussa.
Uusi vastaavanlainen selvitys toteutettiin Opetushallituksen toimesta tämän vuoden maaliskuussa
(03/2022).
Selvityksen tulokset julkaistaan vasta keväällä 2023,
emmekä siksi saaneet niitä
mukaan tähän tutkielmaan.
Kolmantena tutkimuksena tarkastelemme SUKOL:in ja Svenska
Nu:n (2021) tilaamaa tutkimusta uuden opetussuunnitelmamuutoksen vaikutuksista ruotsin kielen opiskeluun.
Kirjallisuuskatsauksemme perusteella saimme tutkimuskysymyksiimme seuraavanlaisia vastauksia.
Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä halusimme selvittää,
miten toisen kotimaisen kielen opetus on muuttunut peruskoulussa historiasta nykypäivään.
Ennen kuin ruotsi tuli pakolliseksi opiskeltavaksi aineeksi suomalaiseen peruskouluun, toimi se pitkään opetuskielenä suomalaisessa oppikoulussa.
Pakolliseksi opiskeltavaksi oppiaineeksi ruotsin
kieli tuli vuonna 1968 peruskoulupäätöksen myötä.
Lukuunottamatta kahta ensimmäistä vuosikymmentäTätä edelsi laaja koulukokeilu ilman pakollista ruotsia vuonna 1967.
pakollistamisen jälkeen on tätä päätöstä kyseenalaistettu vahvasti.
Ajan kuluessa ruotsin kielen käyttö ja merkitys kuitenkin muuttuu. Ruotsinkielisiä on Suomessa jatkuvasti vähemmän ja kielen osaamistaso heikompaa.
Historialla tulee aina olemaan vaikutus nykyhetkeen, mutta emme kuitenkaan voi väistää kaikkia ympärillä
tapahtuvia luonnollisia muutoksia sen vuoksi.
On mielenkiintoista nähdä, miten
kaksikielisyys ja ruotsin kielen asema tulee Suomessa lähivuosikymmeninä muuttumaan.
Tuleeko meidän ylläpitää tätä kulttuurin osaa
kaikin mahdollisin keinoin vai hyväksyä ajan
tuomat muutokset osana poliittisia ratkaisuja?
Ruotsin kieltä osataan Suomessa heikosti.
Kun osaamistaso ja motivaatio ruotsin kielen
opiskelua kohtaan on alhaista,
vaikuttaa se myös muuhun koulunkäyntiin.
Jatko-opinnoissa
selviytyminen on hankalaa ja ruotsin opinnot koetaan vielä korkeakouluissakin haastaviksi.
Meidänkin koulutuksessa oli tarjolla ruotsin kielen valmentava kurssi. Se tuli käydä ennen tutkintoon kuuluvaa ruotsin kielen kurssia,
mikäli ruotsia ei ollut kirjoittanut
ylioppilaskirjoituksissa tai
viiden lukiokurssin jälkeen päättöarvosana lukion
päättötodistuksessa oli alhaisempi kuin 7 (tyydyttävä).
Samanlaista vaatimusta ei muihin
monialaisiin opintoihin ollut.
Tämä kertoo siitä, että ruotsin kielen osaamisen taso on jo
oletetusti todella alhaista.
“Pakkoruotsia” 1980-luvulta lähtien –
toisen kotimaisen kielen opetus ja oppiminen
suomalaisessa peruskoulussa
Kandidaatintutkielma
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA
Opetus- ja kasvatusalan tutkinto-ohjelma