vapaakielivalinta.fi

Pääsisikö joku Vapaa kielivalinta ry:stä Jyväskylään kuuntelemaan, mitä SOLKI:n johtajalla Tarja Nikulalla ja Kansalliskielten tukiyhdistys ry:llä on sanottavaa?

SOLKIn pitäisi tuottaa objektiivista tietoa poliitikoille päätöksenteon tueksi. Onko SOLKI lähtenyt julkisesti tukemaan ruotsia tai jopa pakkoruotsia? Olisiko Kansalliskielten tukiyhdistys ry:llä jotain luovia ehdotuksia, miten kansalliskielten asema saadaan säilytettyä ilman pakkoruotsia, vai onko yhdistys todellisuudessa pakkoruotsin tukiyhdistys?

"Esitysten jälkeen on tilaisuus keskusteluun ja ajatusten vaihtoon panelistien kanssa."
Alkamisaika: keskiviikko 13. lokakuuta 2010, 16.30
Paikka: Jyväskylän yliopisto, Seminaarinmäki, päärakennus

https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkist ... -00-058803
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkist ... -58-953871

Tällaisia yleisölle avoimia tilaisuuksia koskee sananvapaus, eli tilaisuudessa on lain mukaan oikeus kuvata ja nauhoittaa. Näitä tilaisuuksia alkaa olla koko ajan enemmän, sillä Suomessa on jo neljä suomenkielisten yhdistystä tms. tahoa, jotka on perustettu vain ja ainoastaan ajamaan ruotsin kielen asemaa: Svenska nu, Magma-akatemia, Kansalliskielten tukiyhdistys sekä Folktingetin kansalliskielten johtoryhmä:

http://www.folktinget.fi/suomeksi/lehdi ... -kokoontui

Jos joku aikoo tulevaisuudessa nauhoittaa tilaisuuksia, jotta ei tarvitse kirjoittaa kaikkea ylös ja on myös faktaa siitä, mitä on sanottu, suosittelen seuraavaa nauhuria - sitä voi sitten vaikka lainailla muille yhdistyksen jäsenille tarpeen mukaan:

http://www.thomann.de/fi/zoom_h2.htm

Jos Vapaa kielivalinta ry järjestää joskus Helsingissä tilaisuuksia, seuraavalla sivulla on kokous- ja juhlatilojen hakukone:

http://www.meethelsinki.fi/Suomeksi/Kok ... atilat.iw3

"SOLKIn pitäisi tuottaa objektiivista tietoa poliitikoille päätöksenteon tueksi. Onko SOLKI lähtenyt julkisesti tukemaan ruotsia tai jopa pakkoruotsia? Olisiko Kansalliskielten tukiyhdistys ry:llä jotain luovia ehdotuksia, miten kansalliskielten asema saadaan säilytettyä ilman pakkoruotsia, vai onko yhdistys todellisuudessa pakkoruotsin tukiyhdistys?"

Kävin kuuntelemassa tilaisuudessa. Ei mitään uutta auringon alla. Kansalliskielten tukiyhdistys ajaa vahvasti ruotsinkielen asemaa, ainakin kuultujen puheenvuorojen perusteella. Kysymystä "pakkoruotsi vai vapaaehtoinen ruotsi?" ei suoraan esitetty, mutta hyvin myönteisesti tuntuivat suhtautuvan nykyiseen tilanteeseen, eli pakkoon.

Tarja Nikula SOLKI:sta oli ilmeisen samoilla linjoilla. Hän mm. esitti kaavion, jossa esiteltiin suomalaisten mielipiteitä siitä mitä kieliä tarvitaan. Luvut ruotsinkielen kohdalla oli jotakin todella hämmästyttävää. En muista tarkkaan, mutta kaaviosta sai sen kuvan, että suomalaisten mielestä ruotsin kieli on ehdottoman tärkeä lähes kaikille suomalaisille. Nikula myös erityisesti nosti em. seikan esiin tyyliin "tässä näette, ruotsi on tärkeää". En tiedä mistä kaavio oli tullut tai miten kysymykset oli esitetty.

Toisen pääpuheenvuoron käytti Jyrki Vesikansa, joka kävi läpi suomalaista kielihistoriaa, käsittääkseni vahvasti tulkiten. Eipä siinä suomenkielelle juuri ollut sijaa. Muisti kyllä mainita, että aikanaan fennomaanit (siis ruotsinkieliset, jotka nostivat suomenkielen olemattomuudesta Suomen pääkieleksi.) istuivat kahviloissa ja keksivät suomenkieleen sanoja. Lopuksi Vesikansa sanoi jotenkin näin, että "meidän pitää välttää yksipuolista historiantulkintaa ja muistaa, että ruotsinkieli on äärimmäisen tärkeä asia suomalaisuuden historiassa" (kuka huomaa lauseen sisäisen ristiriidan?).

En kyllä itse osallistunut keskusteluun, joten en nyt ota kantaa asiaan täälläkään tämän enempää. Kerroin vain mitä kuulin. Ja miksi en osallistunut keskusteluun? Tilaisuus oli melko pieni, paikalla kolmisenkymmentä ihmistä. Kansalliskielten tukiyhdistys koostui pääasiassa 50-70-vuotiaista pukumiehistä, joiden vuosia säilyneisiin mielipiteisiin en olisi varmasti voinut vaikuttaa. Eikä kunnon väittelyyn olisi ollut mahdollisuuttakaan. Enemmänkin tilanne oli, että panelistit vastasivat yleisön kysymyksiin. Tilaisuudessa väittely olisi ollut turhaa, niin pieneltä puuhastelulta kansalliskielten tukiyhdistyksen toiminta vaikutti.

Tilaisuus päättyi Åbo Akademin professorin sanoihin "ruotsinkieli kuuluu yleissivistykseen".

Kiitos mielenkiintoisesta kuvauksesta, Opiskelija. Tilanne piirtyy irrationaalisena näytelmänä: Joukko pakollisen ruotsin ystäviä kokoontuu yhteen todistaakseen puhein ja kaavioin, että suomalaisten mielestä ruotsia tarvitaan ehkä enemmän kuin mitään muuta kieltä, keskeisintä ja uhatuinta suomalaisuuden historiassa on ruotsin kieli ja yhteenvetona voidaan todeta, että ruotsin kieli kuuluu yleissivistykseen?

Itkeä vai nauraa? Toivottavasti minun verorahojani ei ole käytetty seminaarin kustannuksiin tai siellä esiintyneiden palkkoihin.

Joo, tuon "suomenkielisen sivistyneistön" toimenkuvaanhan kuuluu puolustaa ruotsin kieltä,
koska "ruotsinkielinen sivistyneistö pelasti suomen kielen",
kuten Tuomas Keskinen Iltalehdessä kolumnoi.
Mutta kummasti tuolta sivistyneistöltä unohtuu se tosiasia,
että ruotsinkieliset virkamiehet tekivät 1863 jälkeen kaikkensa, jotta suomen kielen asema ei kohentuisi.
Siksi meillä suomenkielisillä ei ole mitään moraalista tai muutakaan velvollisuutta ylläpitää ruotsia, joka ei ole kotoperäinen kieli.
Olikohan siellä seminaarissa yhtään sellaista, joka tuottaisi tälle maalle vero- tai vientituloja ?
Luulenpa, että olivat lähinnä veronmaksajien piikkiin leipänsä tienaavia. Ja mistä ne verorahat tulevat ? Kyllä ne tulevat vientivetoisessa maassa sieltä viennistä. Ja vientiä varten tarvitsemme monipuolista kielitaitoa, emme tulpparuotsia.

http://blogit.iltalehti.fi/tuomas-keski ... -kielella/

Kiitos "Opiskelijalle" tiedoista.

"Tilaisuus päättyi Åbo Akademin professorin sanoihin "ruotsinkieli kuuluu yleissivistykseen"."

Mitä luulette, mitä professori vastaisi, jos hänelle sanoisi, että ruotsi ei kuulu yleissivistykseen?