Ruotsinopet hesarin yleisönosastossa vaativat lisätunteja pakkoruotsiin

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Ruotsinopet hesarin yleisönosastossa vaativat lisätunteja pakkoruotsiin

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 05.06.2022 07:32

Yläkouluun tarvitaan lisää ruotsin kielen opetusta
Vuoden 2016 tuntijakouudistus vei ruotsin opetuksen vaikeuksiin.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008842738.html
29.5.

VUONNA 2016 tehtiin merkittävä tuntijakouudistus peruskoulun ruotsin kielen opetuksessa. Opetus varhennettiin alkamaan jo kuudennelta luokalta. Nyt, kuusi vuotta myöhemmin, on nähtävissä, että uudistus vei ruotsin opetuksen ojasta allikkoon.

RUOTSIN KIELEN aloituksen siirtäminen alakoulun puolelle toimii onnistuneesti nykyään vain harvoissa kunnissa. Näissä kunnissa on lisätty ruotsin opetukseen ylimääräisiä tunteja, jotta ruotsin kielen taitojen kehittyminen turvattaisiin koko peruskoulun ajan.

Jos olet nuori, joka sattuu asumaan esimerkiksi Espoossa, sinulle opetetaan minimituntien lisäksi ylimääräisiä vuosiviikkotunteja ruotsia. Mikäli taas olet Tuusulassa asuva seitsemäsluokkalainen, sinulla on ruotsia vain yhdessä jaksossa vuodessa.

Svenska nu -verkosto ja Suomen kieltenopettajien liitto Sukol ovat vaatineet kahden vuosiviikkotunnin lisäämistä yläkoulun ruotsin kielen opetuksen turvaamiseksi ja nuorten opiskelumahdollisuuksien tasa-arvoisen aseman takaamiseksi.

JÄRJESTÖT tilasivat syksyllä tutkimuksen varhentamisen vaikutuksista. Keskeinen tutkimustulos oli, että peruskoulun ja lukioiden ruotsin kielen opettajat pitivät vuonna 2016 tehtyä tuntijakouudistusta epäonnistuneena.

Moni tutkimukseen vastanneista opettajista kuvaili tilannetta epätoivoiseksi, koska ruotsin opetus oli aina aloitettava alusta pitkien taukojen ja alhaisten tuntimäärien takia. Tutkimuksessa haastatelluista lukion opettajista 57 prosenttia oli sitä mieltä, että opiskelijoiden taidot ruotsin kielessä ovat merkittävästi huonontuneet tuntijakouudistuksen jälkeen. Yksikään vastaaja ei kertonut havainneensa tuntijakouudistuksella olleen myönteisiä vaikutuksia osaamisen tasoon lukioon siirryttäessä.

Opiskelijoiden taidot ruotsin kielessä ovat huonontuneet tuntijakouudistuksen jälkeen.

MITEN tutkimustulokset näkyvät sitten lukion ruotsinopettajan arjessa?

”Ruotsia oli peruskoulussa silloin tällöin lukkarissa mutta ysillä ei oikeastaan ollenkaan.” ”Kuutosella ruotsia oli paljon ja sen opiskelu oli hauskaa, mutta sen jälkeen siitä tuli harvinaisuus ja unohdin koko kielen”. Tällaisia ovat kommentit lukiolaisten suusta. Eräs seitsemäsluokkalainen totesi osuvasti: ”Eihän se ruotsi enää yläkoulussa ole tärkeiden aineiden joukossa – katso vaikka lukujärjestystä.”

NYKYISESSÄ hallituksen kansalliskielistrategiassa (2021) lukee, että mahdollisuuksia lisätä vuosiviikkotuntien määrää yläkoulussa selvitetään. Kaksi elinvoimaista kansalliskieltä ei saisi jäädä ainoastaan kauniiksi sanoiksi, vaan nyt on ryhdyttävä tuumasta toimeen.

Yläkouluun tarvitaan lisää ruotsin kielen oppitunteja, jotta kielen opetus olisi riittävän säännöllistä ja eri kuntien välillä vallitseva epätasa-arvo saataisiin korjattua.
Ja yleisö vastasi:
"Suurin osa suomalaisista vastustaa pakkoruotsia ---
ruotsin tuputusta jatketaan. Tämä on sekä ylimielistä että resurssien haaskuuta."
"Pakkoruotsista on korkea aika luopua historiallisena jäänteenä ja erehdyksenä."
"Vie resursseja muiden kielten oppimisesta."

Tämä on tyystin typerä tilanne. Suurin osa suomalaisista vastustaa pakkoruotsia, kieli ei kiinnosta koululaisia (koska siitä ei ole juuri mitään hyötyä) ja sen opetus vie tilaa muilta kieliltä (opetusala on ollut aina huolissaan suomalaisten kapeasta kielitaidosta).

Silti ruotsin tuputusta jatketaan. Tämä on sekä ylimielistä että resurssien haaskuuta.

Oma ratkaisuni on ollut jo vuosia sama: englanti pakolliseksi kaikille ja lisäksi yksi pakollinen valinnainen kieli. Tämä laajentaisi suomalaisten kielitaitoja, mikä auttaisia osaajia pärjäämään maailmalla ja parantaisi motivaatiota, kun ruotsia ei enää tuputettaisi väkipakolla.

Missään nimessä ruotsin opetusta ei pitäisi lisätä. Tämä vain heikentäisi oppilaiden motivaatiota entisestään.
Päinvastoin, koko pakkoruotsista on korkea aika luopua historiallisena jäänteenä ja erehdyksenä. Säästyneet koulutunnit on syytä käyttää hyödyllisempien aineiden opetukseen kuin ruotsin kielen opetukseen, millä ei edes saavuteta käyttökelpoista ruotsin kielen taitoa kuin poikkeustapauksissa ja koska ruotsin osaamiselle ei ole useimmilla mitään tarvetta nyky-yhteiskunnassa.
Tämä nyt kyllä oli aikamoinen aasinsilta ruotsin oppimisesta! Ruotsin opetus pitää tehdä täysin vapaaehtoiseksi eikä sitä saa vaatia yhteiskunnan viroissa. Kuten täällä on todettu, englanti on nykyajan lingua franca ja siksi sitä pitää opettaa tehokkaasti. Englanti on itse asiassa varsin vaikea kieli, kun siinä päästään pidemmälle. Ruotsin oppiminen ei edistä englannin oppimista, sillä ne ovat loogisesti varsin erilaisia. Sitä vastoin, jos ruotsista on kiinnostunut, saksa on erinomainen kieli (ja oikeasti hyödyllinen) mahdollisille myöhemmille ruotsin opinnoille. Ruotsin kieltä, suomen ruotsia ja ruotsalaisia vastaan minulla ei ole mitään, päin vastoin, sillä Ruotsin kautta Suomi on liittynyt ja liittyy länteen. Ruotsin kielen ongelma on se, että se on täysin hyödytön useimmille suomalaisille ja vie resursseja muiden kielten oppimisesta.
Jos yksikään opettaja ei ole havannut KALLIIN uudistuksen tuoneen mitään hyötyjä tämän turhan kielen opetukselle, eikö uudistus pitäisi purkaa ja poistaa pakkoruotsi alakoulun ohjelmasta?
Viimeksi muokannut NRR, 05.06.2022 07:49. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Ruotsinopet hesarin yleisönosastossa vaativat lisätunteja pakkoruotsiin

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 05.06.2022 07:37

Peruskoulun tuntijako ei mahdollista riittävän hyvää ruotsin kielen opetusta
On tärkeää, että kielen opetusta antaa mahdollisimman hyvin koulutettu ja pätevä opettaja.
3.6.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008852710.html

RUOTSIN kielen lehtori KK (HS Mielipide 29.5.) toi esille huolen ruotsin kielen opetuksen tilasta. Hän peräänkuulutti lisää ruotsin kielen oppitunteja yläkouluun.

Peruskoulun oppiaineiden välistä tuntijakoa ja sen käytännön toteutusta vähemmän tunteville haluan vielä korostaa kahta seikkaa.

RUOTSIN kielen osuus peruskoulun nykyisestä tuntijaosta on kuusi vuosiviikkotuntia, joista kaksi toteutetaan alakoulussa. Usein kuudennella luokalla, jolloin ruotsia opiskellaan kaksi tuntia viikossa. Sekään ei ole turhan paljon, kun kysymyksessä on oppiaine, jossa olennainen osa oppimista on toisto, kielen kohtaaminen ja sen käyttäminen eri tavoin ja eri tilanteissa mahdollisimman usein.

Yläkoulun kolmelle vuodelle jää siis yhteensä neljä vuosiviikkotuntia aikaisemman kuuden sijaan. Voi vain kuvitella niin opettajan kuin opetusjärjestelyistä vastaavan rehtorinkin mahdottomalta tuntuvaa haastetta: Miten sijoittaa lukujärjestykseen neljä tuntia kolmen vuoden ajalle, jotta opiskelussa säilyisi jonkinlainen jatkumo? Ja miten saavuttaa opiskelulle opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet, jos ja kun ainetta opiskellaan keskitetysti esimerkiksi puoli vuotta kaksi tuntia viikossa ja seuraavana vuonna samoin, pahimmassa tapauksessa vuoden tauon jälkeen?

Omalla kielenopettajan ja rehtorin kokemuksellani sanoisin, että ovat käytännön toteutus ja opettajan pedagogiset taidot kuinka hyvät tahansa, nykyinen tuntijako ei mahdollista ruotsin kielen opetuksen tavoitteiden saavuttamista, oppilaiden opiskelumotivaation säilymisestä puhumattakaan.

Voi vain kuvitella opettajan ja rehtorin mahdottomalta tuntuvaa haastetta.
TOINEN seikka, jonka haluan tuoda esille, on alakoulussa ruotsia opettavien osaaminen. Itsekin muinoin alakoulussa vierasta kieltä opettaneena pidän tärkeänä, että kielen opetusta antaa mahdollisimman hyvin koulutettu ja pätevä opettaja. Käytännössä näin ei välttämättä ole, vaan eri syistä johtuen opetuksesta voi huolehtia luokanopettaja ilman varsinaista kielenopettajan koulutusta.

Ovat syyt mitkä tahansa – vaikeudet löytää ruotsinopettajaa pienelle tuntimäärälle, lisätuntien saaminen luokanopettajalle tai muu syy –, nämä eivät poista sitä tosiasiaa, että kieltä opettamaan tarvitaan kieltä osaava ja pätevä kielenopettaja. Kansallinen koulutuksen arviointiryhmä tutki vuosina 2016–2017, ketkä ruotsia opettavat ja millaisen koulutuksen he ovat saaneet. Sen puheenjohtajana toiminut Oulun yliopiston pohjoismaisten kielten professori Paula Rossi totesi:

”Luokanopettajaopiskelijoista aika moni luulee, että he selviävät sillä heikommallakin ruotsin kielen taidolla. Eihän se näin itse asiassa ole, kun alakoulussahan pitäisi olla todella hyvä kielitaito. Siellä pitäisi osata ääntää, koska sieltähän se lähtee se malli ja oppiminen. Ja kun siellä leikitään ja lauletaan, niin ei sitä kovin huonolla kielitaidolla pysty tekemään.”

ARVIOINNISSA kävi ilmi, että kolmasosa koulutuksen järjestäjistä panostaa päteviin opettajiin ja on linjannut, että jatkossa opettajiksi valitaan ensisijaisesti muodollisen kelpoisuuden lisäksi myös ruotsin opettamiseen pätevyyden hankkineita opettajia. Arviointi tehtiin viitisen vuotta sitten. Sopiikin toivoa, että mainittu kuntien linjaus on tänä aikana toteutunut laajemminkin. Se, että jatkossa alakoulun ruotsin opetusta antavat kieleen sinänsä ja sen opettamiseen hyvin perehtyneet henkilöt, on sitä opiskelevien etu ja oikeus.

Ja suosituimmat kommentit:
Kielikeskustelussa täytyy aina tuoda esiin, että pakkoruotsi on se perimmäinen ongelma.

Suurin osa suomalaisista haluaisi luopua pakkoruotsista. Sen tilalle voitaisiin ottaa muita kieliä, jolloin suomalaisten kielitaito rikastuisi. Suomalainen osaaminen pärjäisi paremmin kansainvälisessä kilpailussa, ja opiskelijoiden motivaatio paranisi.

Myös virkamiesruotsista tulisi luopua. Ne, jotka haluavat työskennellä ruotsinkielisissä kunnissa, joissa suomella tai englannilla ei pärjää (näitä paikkoja on todellisuudessa todella vähän), voisivat suorittaa virkamiesruotsin vanhaan tapaan. Muistutuksena kaikille mainitsen vielä, että Suomen perustuslaki ei edellytä kaikkien opiskelevan ruotsia koulussa.

Koko tämä keskustelu ruotsin asemasta Suomen kouluissa on aina ollut minulle hämmentävää. Nykytilanteen säilyttämisen puolella vaikuttavat historian painolasti ja yhden puolueen vastustus. Muutoksen puolesta puhuvat kansan enemmistö, maan taloudellinen etu ja monipuolisempi sivistys.

Miksi keskustelumme lisätunneista ja tuntijaosta, kun todellinen ongelma on kansan suurelle enemmistölle selvä?
Hassua, ettei kirjoiteta lainkaan siitä, miksi tätä kieltä opiskellaan ja opetetaan kouluissamme monta vuotta – vaikka sitä puhuu ja käyttää vain marginaalinen osa väestöstä. Kyllä, ruotsi on toinen virallinen kielemme Suomessa, mutta tämä ilmenee lähinnä lainkirjoissa, paperilla sekä kaksikielisten kaupunkien tienviitoissa ja opasteissa.

Ruotsi voisi aivan hyvin olla valinnainen; näin sitä voi lukea aidosti kiinnostuneet ja motivoituneet koululaiset. Sen sijaan moni todella hyödyllinen ja universaalisti tärkeä oppiaine, kuten yrittäjyyskasvatus, terveystieto, kotitalous ja tekninen käsityö ovat yläkoulun lopulla vain valinnaisaineita. Teknistä työtä tai kotitaloutta ei taida voida edes jatkaa lukiossakaan – olisiko Suomessa vain 1-2 lukiota, jossa tämä on mahdollista? Saksa ja Ranskakin, Euroopan valtakieliä, ovat valinnaisia eikä kukaan purnaa siitäkään.

Ruotsista hyötyä vain jos on edessä muutto länsinaapuriin, vakit. työpaikka risteilyaluksilla taikka muualla Suomen ulkosaaristossa, jossa puhutaan vain ruotsia. Harmi, että ruotsikysymys on vahvasti poliittinen eikä sitä haluta sorkkia taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti vahvojen suomenruotsalaisten liike- ja kunta-alojen toimijoiden sekä paikallisten suomenruotsalaisten raha- ja urheilumiesten tuen menettämisen pelossa - tai näiden juristiarmeijoiden pelossa. Poliitikot ja päättävät eivät tartu ruotsikysymykseen, kuten eivät myöskään työttömyyden hoitoon mitenkään.

Toisaalta Suomessa on kuvaavaa, että esimerkiksi kellojen siirtely ja pakkoruotsi pysyvät eikä asian saada tolkkua, vaan nämä jatkavat siksensä tulevaisuudessakin. Ainiin muuten, minulla on ruotsista kirjoitettuna yo-kokeessa korkein arvosana laudatur eli osaan hyvin ruotsia vaikka kirjoituksista on yli 15 vuotta. Tästä huolimatta ja kielitaidon tarpeellisuudesta ruotsi voisi aivan hyvin olla valinnaisaine, kuten moni muukin hyödyllinen oppiaine.

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Ruotsinopet hesarin yleisönosastossa vaativat lisätunteja pakkoruotsiin

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 05.06.2022 13:57

Tässä ei ole mitään uutta. Putkinäköiset ruotsinopettajat ovat aina vaatimassa lisää ja lisää ruotsin tunteja kouluihin.
Ruotsinopettajilta puuttuu täydellisesti ympäröivän yhteiskunnan ymmärrys. Eikä siinäkään ole mitään uutta.
Ruotsinopettajat elävät surujen tapaan rinnakkaistodellisuudessa, rinnakkaisyhteiskunnassa, jolla ei ole oikein mitään tekemistä 2000-luvun suomalaisen todellisuuden kanssa.

pjl69
Viestit: 639
Liittynyt: 17.03.2017 14:39

Re: Ruotsinopet hesarin yleisönosastossa vaativat lisätunteja pakkoruotsiin

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja pjl69 » 05.06.2022 14:44

Ei pitäis jatkaa epäinhimillisen kielipolitiikan pyörittämistä pelkästään yhden ammattikunnan työllisyyden takia.

Vastaa Viestiin