Ja yleisö vastasi:Yläkouluun tarvitaan lisää ruotsin kielen opetusta
Vuoden 2016 tuntijakouudistus vei ruotsin opetuksen vaikeuksiin.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008842738.html
29.5.
VUONNA 2016 tehtiin merkittävä tuntijakouudistus peruskoulun ruotsin kielen opetuksessa. Opetus varhennettiin alkamaan jo kuudennelta luokalta. Nyt, kuusi vuotta myöhemmin, on nähtävissä, että uudistus vei ruotsin opetuksen ojasta allikkoon.
RUOTSIN KIELEN aloituksen siirtäminen alakoulun puolelle toimii onnistuneesti nykyään vain harvoissa kunnissa. Näissä kunnissa on lisätty ruotsin opetukseen ylimääräisiä tunteja, jotta ruotsin kielen taitojen kehittyminen turvattaisiin koko peruskoulun ajan.
Jos olet nuori, joka sattuu asumaan esimerkiksi Espoossa, sinulle opetetaan minimituntien lisäksi ylimääräisiä vuosiviikkotunteja ruotsia. Mikäli taas olet Tuusulassa asuva seitsemäsluokkalainen, sinulla on ruotsia vain yhdessä jaksossa vuodessa.
Svenska nu -verkosto ja Suomen kieltenopettajien liitto Sukol ovat vaatineet kahden vuosiviikkotunnin lisäämistä yläkoulun ruotsin kielen opetuksen turvaamiseksi ja nuorten opiskelumahdollisuuksien tasa-arvoisen aseman takaamiseksi.
JÄRJESTÖT tilasivat syksyllä tutkimuksen varhentamisen vaikutuksista. Keskeinen tutkimustulos oli, että peruskoulun ja lukioiden ruotsin kielen opettajat pitivät vuonna 2016 tehtyä tuntijakouudistusta epäonnistuneena.
Moni tutkimukseen vastanneista opettajista kuvaili tilannetta epätoivoiseksi, koska ruotsin opetus oli aina aloitettava alusta pitkien taukojen ja alhaisten tuntimäärien takia. Tutkimuksessa haastatelluista lukion opettajista 57 prosenttia oli sitä mieltä, että opiskelijoiden taidot ruotsin kielessä ovat merkittävästi huonontuneet tuntijakouudistuksen jälkeen. Yksikään vastaaja ei kertonut havainneensa tuntijakouudistuksella olleen myönteisiä vaikutuksia osaamisen tasoon lukioon siirryttäessä.
Opiskelijoiden taidot ruotsin kielessä ovat huonontuneet tuntijakouudistuksen jälkeen.
MITEN tutkimustulokset näkyvät sitten lukion ruotsinopettajan arjessa?
”Ruotsia oli peruskoulussa silloin tällöin lukkarissa mutta ysillä ei oikeastaan ollenkaan.” ”Kuutosella ruotsia oli paljon ja sen opiskelu oli hauskaa, mutta sen jälkeen siitä tuli harvinaisuus ja unohdin koko kielen”. Tällaisia ovat kommentit lukiolaisten suusta. Eräs seitsemäsluokkalainen totesi osuvasti: ”Eihän se ruotsi enää yläkoulussa ole tärkeiden aineiden joukossa – katso vaikka lukujärjestystä.”
NYKYISESSÄ hallituksen kansalliskielistrategiassa (2021) lukee, että mahdollisuuksia lisätä vuosiviikkotuntien määrää yläkoulussa selvitetään. Kaksi elinvoimaista kansalliskieltä ei saisi jäädä ainoastaan kauniiksi sanoiksi, vaan nyt on ryhdyttävä tuumasta toimeen.
Yläkouluun tarvitaan lisää ruotsin kielen oppitunteja, jotta kielen opetus olisi riittävän säännöllistä ja eri kuntien välillä vallitseva epätasa-arvo saataisiin korjattua.
"Suurin osa suomalaisista vastustaa pakkoruotsia ---
ruotsin tuputusta jatketaan. Tämä on sekä ylimielistä että resurssien haaskuuta."
"Pakkoruotsista on korkea aika luopua historiallisena jäänteenä ja erehdyksenä."
"Vie resursseja muiden kielten oppimisesta."
Tämä on tyystin typerä tilanne. Suurin osa suomalaisista vastustaa pakkoruotsia, kieli ei kiinnosta koululaisia (koska siitä ei ole juuri mitään hyötyä) ja sen opetus vie tilaa muilta kieliltä (opetusala on ollut aina huolissaan suomalaisten kapeasta kielitaidosta).
Silti ruotsin tuputusta jatketaan. Tämä on sekä ylimielistä että resurssien haaskuuta.
Oma ratkaisuni on ollut jo vuosia sama: englanti pakolliseksi kaikille ja lisäksi yksi pakollinen valinnainen kieli. Tämä laajentaisi suomalaisten kielitaitoja, mikä auttaisia osaajia pärjäämään maailmalla ja parantaisi motivaatiota, kun ruotsia ei enää tuputettaisi väkipakolla.
Missään nimessä ruotsin opetusta ei pitäisi lisätä. Tämä vain heikentäisi oppilaiden motivaatiota entisestään.
Päinvastoin, koko pakkoruotsista on korkea aika luopua historiallisena jäänteenä ja erehdyksenä. Säästyneet koulutunnit on syytä käyttää hyödyllisempien aineiden opetukseen kuin ruotsin kielen opetukseen, millä ei edes saavuteta käyttökelpoista ruotsin kielen taitoa kuin poikkeustapauksissa ja koska ruotsin osaamiselle ei ole useimmilla mitään tarvetta nyky-yhteiskunnassa.
Jos yksikään opettaja ei ole havannut KALLIIN uudistuksen tuoneen mitään hyötyjä tämän turhan kielen opetukselle, eikö uudistus pitäisi purkaa ja poistaa pakkoruotsi alakoulun ohjelmasta?Tämä nyt kyllä oli aikamoinen aasinsilta ruotsin oppimisesta! Ruotsin opetus pitää tehdä täysin vapaaehtoiseksi eikä sitä saa vaatia yhteiskunnan viroissa. Kuten täällä on todettu, englanti on nykyajan lingua franca ja siksi sitä pitää opettaa tehokkaasti. Englanti on itse asiassa varsin vaikea kieli, kun siinä päästään pidemmälle. Ruotsin oppiminen ei edistä englannin oppimista, sillä ne ovat loogisesti varsin erilaisia. Sitä vastoin, jos ruotsista on kiinnostunut, saksa on erinomainen kieli (ja oikeasti hyödyllinen) mahdollisille myöhemmille ruotsin opinnoille. Ruotsin kieltä, suomen ruotsia ja ruotsalaisia vastaan minulla ei ole mitään, päin vastoin, sillä Ruotsin kautta Suomi on liittynyt ja liittyy länteen. Ruotsin kielen ongelma on se, että se on täysin hyödytön useimmille suomalaisille ja vie resursseja muiden kielten oppimisesta.