Kanadan Quebecissä (85% ranskankielisiä) ei enää palvelua englanniksi

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Kanadan Quebecissä (85% ranskankielisiä) ei enää palvelua englanniksi

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 31.05.2022 23:49

KUN maahanmuuttaja on asunut Kanadan Quebecissä puoli vuotta, hänen pitää tulla toimeen ranskaksi. Sen jälkeen kaikkia viranomaispalveluja ei enää tarjota englanniksi.

Maahanmuuttajien kohtelu on kiistanalaisimpia uudistuksia laissa, jonka Quebecin provinssin parlamentti hyväksyi viime viikolla. ---

Laki myös pakottaa alemman korkeakoulututkinnon suorittajat opiskelemaan aiempaa enemmän ranskaa ja säätää katon englanninkielisten tutkinnonsuorittajien osuudelle. Lisäksi yrityksiltä edellytetään erityisiä perusteita vaatia työntekijöiltä jonkin muun kielen kuin ranskan osaamista.

RANSKANKIELISYYS on olennainen osa quebeciläisten kansallismielisyyttä.

Quebecin nationalistinen pääministeri François Legault ylisti lakiuudistusta merkittävimmäksi teoksi lähes 50 vuoteen ranskan kielen suojelemiseksi englanninkielisen Pohjois-Amerikan keskellä.

Vuonna 1977 ranska säädettiin jo Quebecin liike-elämän kieleksi ja maahanmuuttajien lapset velvoitettiin käymään peruskoulunsa ja lukionsa ranskaksi, mikä sai suuren osan englanninkielisistä muuttamaan muualle.

”En tiedä kielivähemmistöä, joka saisi parempaa palvelua omalla kielellään kuin englanninkielinen yhteisö Quebecissä”, Legault sanoi sanomalehti The Globe and Mailin mukaan.

ARVOSTELIJAT pitävät viime viikon lakiuudistusta keinona luoda yhtenäiskulttuurinen alue monikulttuurisen valtion sisälle. Quebecin asukkaista 85 prosenttia puhuu äidinkielenään ranskaa.

Lain käytännön seuraamukset ovat osin yhä arvoitus. Provinssin hallitus on esimerkiksi rauhoitellut, että terveydenhuollon ja oikeuslaitoksen palveluita saa jatkossakin halutessaan englanniksi.

Kuitenkin esimerkiksi Quebecin Montrealissa sijaitsevan McGillin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Robert Leckey arvioi The Globe and Mailille, että lääkäreille saattaa koitua seuraamuksia, jos he puhuvat potilailleen englantia.

Eräs asiantuntija arvioi uutistoimisto Reutersille, että lakiuudistus asettaa yritykset vaaraan tulla haastetuksi oikeuteen, jos ne eivät palvele asiakkaitaan ranskaksi. Quebecin lait ovat aiemminkin linjanneet, että yritysten on kyettävä palvelemaan asiakkaitaan ranskaksi, mutta aiemmin asiakkaat ovat joutuneet tyytymään valittamaan ei-ranskankielisestä palvelusta kielenkäyttöä valvovalle viranomaiselle.

LAKIUUDISTUS on herättänyt vastustusta paitsi Kanadan englanninkielisen valtaväestön myös alkuperäiskansojen parissa. Näiden edustajat vaativat erityiskohtelua lakiin kulttuurinsa suojelun nimissä.

”Emme vastusta ranskaa. Mutta jos haluatte tietää, millaista on, kun kieli on uhattuna, me kyllä voimme kertoa”, mohawk-päällikkö Mike Delisle sanoi Reutersille.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008855897.html

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Kanadan Quebecissä (85% ranskankielisiä) ei enää palvelua englanniksi

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 01.06.2022 10:31

”En tiedä kielivähemmistöä, joka saisi parempaa palvelua omalla kielellään kuin englanninkielinen yhteisö Quebecissä”, Legault sanoi sanomalehti The Globe and Mailin mukaan.
No, täällä Suomessa on sellainen.
5%n vähemmistön palvelemiseksi 95%
opiskelee ruotsia alakoulusta yliopistoon.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kanadan Quebecissä (85% ranskankielisiä) ei enää palvelua englanniksi

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 14.04.2023 13:32

w.westernstandard.news/business/bilingualism-dropping-in-canada-while-feds-spend-billions-promoting-french/article_9d79cf0e-d47e-11ed-b6bb-8748e0b69e47.html?utm_medium=social&utm_source=email&utm_campaign=user-share

Bilingualism dropping in Canada, while feds spend billions promoting French

Kaksikielisyys vähenee Kanadassa, kun taas liittovaltiot käyttävät miljardeja ranskan edistämiseen

Over the past two decades, bilingualism declined in Canada despite spending billions in grants to promote French outside of Quebec, according to a department of Canadian Heritage report.

“The viability of francophone official language minority communities remains fragile,” said the report Evaluation of the Official Languages Support Programs 2004-2021.

Kahden viime vuosikymmenen aikana kaksikielisyys on vähentynyt Kanadassa huolimatta siitä, että se käytti miljardeja apurahoja ranskan edistämiseen Quebecin ulkopuolella, Canadian Heritage -osaston raportin mukaan.

"Frankofonisten virallisten kielten vähemmistöyhteisöjen elinkelpoisuus on edelleen hauras", todetaan raportissa Evaluation of the Official Languages ​​Support Programs 2004-2021.

“The rate of bilingualism outside Québec decreased slightly despite an increase in the number of students enrolled in second language learning programs.”

According to Blacklock’s Reporter, the report counted a total of $7.7 billion budgeted since 2004 on Official Languages Act programs, primarily in grants and subsidies.

“The objectives of the programs are to enhance the vitality and support the development of official language minority communities and to promote the recognition and use of both official languages throughout Canadian society,” wrote staff.

Budgeting included $1.6 billion from 2004, $1.7 billion in 2008, another $1.7 billion in 2013 and $2.7 billion in 2018, said the report.

Yet outside Québec, over the same period, the number of Canadians who identified French as their first language fell from 4.2% to 3.5% and the bilingualism rate declined from 10.2% to 9.5%.

Reasons for declining bilingualism included “language insecurity” and “fear of being criticized,” said the report.

“Many francophiles are not comfortable conversing in French, believing their speaking skills are inadequate.”

“For francophone minority communities, the main challenge is to be able to transmit their language, live in French and maintain their demographic weight,” wrote staff.

"Kaksikielisyyden määrä Québecin ulkopuolella laski hieman huolimatta siitä, että toisen kielen oppimisohjelmiin ilmoittautuneiden määrä kasvoi."
Punaiset ovat omia lisäkommenttejani
Blacklock's Reporterin mukaan raportissa on vuodesta 2004 lähtien budjetoitu yhteensä 7,7 miljardia dollaria virallisten kielien lain ohjelmiin, pääasiassa apurahoina ja tukina.
Suomessa taas on maksettu vuoden 2014 jälkeen kokonainen miljardi € osin keinotekoisesti lakeja vääristelemällä "kaksikielisiksi" määritellyille 33 kunnalle ilman esim velvoitetta maan pääkielen oppimisesta.
Alueella "ruotsinkielisiä" viime vuonna oli 12,9%


"Ohjelmien tavoitteina on lisätä virallisten kielten vähemmistöyhteisöjen elinvoimaisuutta ja tukea niiden kehitystä sekä edistää molempien virallisten kielten tunnustamista ja käyttöä koko Kanadan yhteiskunnassa", henkilökunta kirjoitti.

Raportin mukaan budjetointi sisälsi 1,6 miljardia dollaria vuodesta 2004, 1,7 miljardia dollaria vuonna 2008, 1,7 miljardia dollaria vuonna 2013 ja 2,7 miljardia dollaria vuonna 2018.

Kuitenkin Québecin ulkopuolella samana ajanjaksona ranskan äidinkielekseen tunnistaneiden kanadalaisten määrä laski 4,2 prosentista 3,5 prosenttiin ja kaksikielisyysaste laski 10,2 prosentista 9,5 prosenttiin.
Meillä taas "kaksikielisen" alueen (5% Suomen pinta-alasta) ulkopuolella kaksikielisyysaste on 0,45 ‰ eli alle puoli prosenttia, ja tämä alue kattaa 95% maan pinta-alasta

Syitä kaksikielisyyden vähenemiseen olivat "kielen epävarmuus" ja "pelko tulla kritisoiduksi", raportin mukaan.

"Monet frankofiilit eivät halua keskustella ranskaksi, koska he uskovat, että heidän puhetaitonsa on riittämätön."

"Frankofonisille vähemmistöyhteisöille suurin haaste on pystyä välittämään kieltään, asumaan ranskaksi ja säilyttämään väestörakenteensa", henkilökunta kirjoitti.


The report said challenges included an “aging population,” immigration by non-French speaking foreigners, and “the exodus of young people from official language minority communities.”

The report coincides with a Commons study of Bill C-13 An Act to Amend the Official Languages Act that, for the first time, would mandate the use of French in the private sector, specifically federally regulated businesses like banks and interprovincial trucking companies operating in any region with a “strong francophone presence.” The term was not defined.

Languages Commissioner Raymond Théberge, in October 6 testimony at the Commons Languages committee, said there was no guarantee Bill C-13 would halt the decline in French.

“We have to have the necessary infrastructure to make sure we can develop a bilingual workforce,” said Théberge.

“Are we then going to be able to stop the decline of French with this bill in Québec and everywhere else in Canada?” asked Conservative MP Joel Godin (Portneuf-Jacques Cartier, QC):

“I think if we don’t do anything, the decline will continue,” replied Théberge.

“Will this bill stop the decline of French the next day?” asked MP Godin.

“The very next day, I’m not sure, but it will help,” replied Théberge.

Raportin mukaan haasteita olivat "väestön ikääntyminen", ei-ranskaa puhuvien ulkomaalaisten maahanmuutto ja "nuorten pakottaminen virallisista kielistä vähemmistöyhteisöistä".

Raportti osuu samaan aikaan Commons-tutkimuksen kanssa Bill C-13 Laki, jolla muutetaan virallisia kielilakia, joka ensimmäistä kertaa velvoittaisi ranskan käytön yksityisellä sektorilla, erityisesti liittovaltion säännellyissä yrityksissä, kuten pankeissa ja maakuntien välisissä kuljetusyhtiöissä, jotka toimivat mikä tahansa alue, jolla on "vahva ranskalainen läsnäolo". Termiä ei määritelty.

Kieliasioista vastaava komissaari Raymond Théberge sanoi 6. lokakuuta Commons Languages ​​-komiteassa antamassaan lausunnossa, ettei ole mitään takeita, että lakiesitys C-13 pysäyttäisi ranskan kielen vähenemisen.

"Meillä on oltava tarvittava infrastruktuuri varmistaaksemme, että voimme kehittää kaksikielistä työvoimaa", sanoi Théberge.

"Pystyisimmekö sitten pysäyttämään ranskan kielen vähenemisen tällä laskulla Québecissä ja kaikkialla muualla Kanadassa?" kysyi konservatiivien kansanedustaja Joel Godin (Portneuf-Jacques Cartier, QC):

"Luulen, että jos emme tee mitään, lasku jatkuu", vastasi Théberge.

"Pysäyttääkö tämä lasku ranskan kielen taantuman seuraavana päivänä?" kysyi kansanedustaja Godin.

"En ole varma heti seuraavana päivänä, mutta se auttaa", vastasi Théberge.
Ei näy kaksikielisyys olevan ongelmatonta Kanadassakaan, vaikka ei olekaan niin naurettavalla tasolla kuin Suomessa.
Puolen miljoonan asukkaan Newfoundland ja Labradosista löytyy sentään neljän promillen pitoisuus ranskaa, joka luku Suomessa on voimassa 95%:ssa aluetta ruotsin osalta.

Suomessa kaksikielisyysraja todistetusti on 0,76%.

Vastaa Viestiin