Suomenkielisiin kuntiin on tasaisesti lirunut ruotsinkielisiä vuosikymmenet, keskimäärin 136 henkilön vuosivauhdilla.
Viime vuonna heitä tulikin jo 330. Kun suomenkielisiä kuntia on 260 se tarkoittaa keskimäärin 1,3 ruotsinkielistä/kunta.
Näihin viime vuonna kielisaariksi ylennettyihin 15 kuntaan tuli ruotsinkielisiä 133 eli lähes kymmenkertainen määrä keskiarvoon verrattuna. Olisiko auennut tärkeitä virkoja taas kerran kielipolitiikan siivellä?
Mielenkiintoinen on Kaarinan tilanne, 90 ruotsinkielisen lisäys nostaa heidän määränsä nyt 4,7 prosenttiin, eli vielä on matkaa 8 prosenttiin, mutta, mutta.
Tämä lain irvikuvahan ei millään tavalla estänyt kolmea Pohjanmaan kuntaa pääsemästä raha-apajille, koska oikeusministerin mukaan 3,6%, 5,5% ja 5,3% olivat ihan riittäviä sen hetken, että nämä kunnat saatiin rahanjaon piiriin.Kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta.
Tarkasteluvälin pitäisi olla lain mukaan 10 vuotta, mutta luonnollisesti oikeusministerillä on oikeus justeerata sitäkin mielensä mukaan.https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141039
Tämä oli kyseisten kuntien tilanne 31.12.2013
Korsnäs asukkaita 2068, suomenk. 75 eli 3,6%
Rahaa 526 800€ 2015 ja 543 200€ vuonna 2016
Luoto 5534 asukasta, suomenk. 306 eli 5,5%
1 269 800€ 2015 ja 1 320 400€ vuonna 2016
Närpiö 9558 asukasta, suomenk. 507 eli 5,3%
0€ 2015 ja 2 218 400€ vuonna 2016
Nyt on kahdeksas vuosi meneillään tuosta "kaksikieliseksi" muuttumisesta ja nämä kolme pientä kuntaa joissa oli asukkaita vuonna 2021 yht. 17234 joista ruotsinkielisiä 14210 ja vieraskielisiä 2122.
Ruotsinkielisyydestä heille on maksettu 2015-2022 30,7 miljoonaa euroa.
Tosin he ovat ansioituneesti kotouttaneet muualta työvoimaan itselleen ja kelpaavat siinäkin kyllä malliksi muille.
Siinä saa tosissaan yrittää muut kasvattaa kurkkua ja tomaattia kilpaillessaan näiden kaikin tavoin ylivoimaisten kanssa.