Hesari: "Kielipolitiikka ei toimi ylhäältä käskyttämällä. Silloin tulee pakkoruotsireaktiota".

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Hesari: "Kielipolitiikka ei toimi ylhäältä käskyttämällä. Silloin tulee pakkoruotsireaktiota".

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 04.04.2022 02:51

Hesarissa varovasti myönnetään englannin asema:
Jos englannin kieli virkistää taloutta, kannattaisiko sen käyttöä Suomessa lisätä entisestään? ”Kielipolitiikka ei toimi ylhäältä käskyttämällä”, tutkija muistuttaa

Suomessa englanti on mukana koululaisten Pisa-testissä vuonna 2025. Vain yksi maa maailmassa on vaihtanut kertaheitolla kielensä englantiin.


Voisiko englanti olla kolmas kotimainen? 

HELSINKIIN halutaan lisää englanninkielistä puheenporinaa.

Joukko kaupunginvaltuutettuja teki äskettäin aloitteen, että englannista tulisi kaupungin virallinen asiointikieli suomen ja ruotsin ohella.

Samalla asialla on ollut pormestari Juhana Vartiainen. Viime vuonna Vartiainen ehdotti, että Helsinki voisi julistautua englanninkieliseksi kaupungiksi ja lisätä tuntuvasti englanninkielistä perusopetusta ja varhaiskasvatusta.

Kaupunki onkin päättänyt, että se lisää englanninkielistä perusopetusta.

Henki näyttää nyt olevan se, että ei surkutella englannin maailmanvaltaa vaan mennään mukaan virtaan.

AJATUS elää muuallakin. Vuonna 2006 Tanskassa keskustavasemmistolainen puolue Radikale Venstre ehdotti, että englanti julistettaisiin maan toiseksi viralliseksi kieleksi tanskan rinnalle.

Pienen puolueen ehdotus ei tosin saanut muilta kannatusta.

Ei ole epäilystä, etteikö englanti olisi maailman yhteinen kieli, lingua franca. Kyse ei ole siitä, että se olisi suurin äidinkieli.

Kiinaa puhuu eniten ihmisiä äidinkielenään, mutta englanti on ylivoimaisesti suurin vieras kieli. Kiinassakin sadat miljoonat ihmiset opettelevat sitä.

Toki koko maailman kieli on sikäli liioittelua, että on edelleen valtavasti ihmisiä, jotka eivät osaa sillä viestiä. Mutta silloin kun eri äidinkieliä puhuvat kohtaavat, he käyttävät mitä todennäköisimmin englantia.

Englanti on siten eräänlainen maailmankansalaisen kansalaistaito. Vieraan kielen osaamista ryhdytään arvioimaan myös koululaisten Pisa-testeissä.

Vuonna 2025 lukemisen, luonnontieteiden ja matematiikan rinnalla testataan myös yläkouluikäisten englannin taidot.

VIIME vuonna Suomen Yrittäjien teettämän kyselyn mukaan englannin kieltä tarvitaan yrityksissä yhtä paljon kuin suomea. Noin tuhannesta kyselyyn vastanneesta yrityksestä 87 prosenttia kertoi tarvitsevansa sekä englantia että suomea.

Tarve on samanlainen muuallakin. Muutama vuosi sitten ryhmä tutkijoita analysoi Keski- ja Itä-Euroopassa 74 000 työpaikkailmoitusta.

Ryhmä totesi, että yli puolessa vaadittiin englannin kielen taitoa. Tarve kasvoi ammatin vaativuuden mukaan. Eritoten it-, rahoitus-, taloushallinto- ja lakialalle kaivattiin englannin taitajia.

Koska englanti on maailman ja erityisesti alati kansainvälistyvän liike-elämän ja tieteen yhteinen kieli, sen tarpeellisuus vaikuttaa itsestään selvältä.

Tutkijat ovat kuitenkin myös yrittäneet mitata, miten paljon siitä oikeastaan on hyötyä.

YHTEINEN kieli mahdollistaa sujuvan ajatusten vaihdon.

Niinpä se vähentää niin sanottuja liiketoimintakustannuksia. On paljon helpompi käydä kauppaa ja tehdä bisnestä, kun osapuolet ymmärtävän toisiaan eikä ole kielimuuria ylitettävänä.

Kielimuurien aiheuttamien kustannusten on arvioitu nostavan tuotteiden hintaa seitsemän prosenttia.

Mitä parempi kansakunnan englannin osaaminen on, sitä paremmin sen taloudella menee.

Se ei kuitenkaan välttämättä kerro pelkästään siitä, että sujuva kielitaito suoraan kiihdyttää talouskasvua.

Vaikutuksen suunta on myös vauraudesta kielitaitoon: kasvava, kansainvälistyvä talous kannustaa opiskelemaan englantia.

Vuonna 2015 julkaistu tutkimus Euroopan maista osoitti, että hyvä englannin osaaminen ruokkii maiden välistä kaupankäyntiä.

Päätelmä oli, että jos kaikissa Euroopan maissa osattaisiin englantia yhtä hyvin kuin Pohjoismaissa, kauppaa käytäisiin 30–60 prosenttia enemmän.

”Kaikissa kansainvälisissä vertailuissa suomalaisten kielitaito on korkea.”

KUN kerran tutkimuksetkin vahvistavat, että englanti tarkoittaa hyvää taloudelle, kannattaisiko siis Suomenkin entisestään panostaa englantiin niin kuin helsinkiläispoliitikot ehdottavat?

Pitäisikö perustaa enemmän englanninkielisiä kielikylpypäiväkoteja ja kouluja, joissa kasvatettaisiin yhä sujuvasanaisempia maailmankansalaisia?

Etenkin kehittyvissä maissa tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu, että yksilöt selvästi hyötyvät englannista ja pääsevät sen avulla tuottoisampiin töihin.

Epäselvempää on, voisiko lisäpanostus englantiin hyödyttää Suomen kaltaisessa maassa, jossa kaikki joka tapauksessa opiskelevat sitä koulussa monta vuotta.

Helsingin yliopiston englannin kielen professori Anna Mauranen arvioi, että nykyisellä opetuksella pärjätään jo hyvin.

”Jollain yksinkertaistetulla kielipoliittisella päätöksellä tai julistuksella ei saavuteta kovin paljon. Suomalaiset osaavat hyvin englantia. Kaikissa kansainvälisissä vertailuissa suomalaisten kielitaito on korkea”, Mauranen sanoo.

Yhden vertailun tekee vuosittain kielikolutusta tarjoava EF Education First -yhtiö. Sen yli sadan maan rankingissa suomalaiset olivat viime vuonna yhdeksänneksi taitavimpia englannin käyttäjiä.

Edellisvuoden rankingissa sijoitus oli kolmas.

”Autonomian aikana venäjää oli pakko opetella, mutta tulokset eivät olleet mistään kotoisin.”

TIETTÄVÄSTI vain yksi maa on kertaheitolla vaihtanut englantiin.

Keski-Afrikan Ruandassa kouluissa opetuskielenä oli ollut alkuopetuksessa ruanda ja neljännestä luokasta lähtien ranska. Ranskan kieli on perua ajoilta, jolloin maa oli Belgian siirtomaa.

Vuonna 2008 koulut ryhtyivät opettamaan vain englanniksi. Ongelma oli, että suuri osa opettajistakaan ei sitä osannut.

Parin vuoden jälkeen palattiin alaluokilla ruandaan mutta viime vuonna vaihdettiin siinäkin taas englantiin. Tulokset eivät ole olleet hyviä.

”Oppilaat oppivat huonosti, kun opetus muutettiin englanniksi”, Mauranen kertoo.

Se ei ollut ihme, koska opetuskieltäkään ei opittu. Maan kuudesluokkalaisista 44 prosenttia ei yli kymmenen vuotta ensimmäisen uudistuksen jälkeen osaa englantia, Washington Post -sanomalehti kertoi kaksi vuotta sitten.

Jos Suomessa tehtäisiin joitain vastaavaa kuin Ruandassa, tulos ei välttämättä olisi yhtä huono, koska opettajat osaavat englantia.

Maurasen mukaan lapset ja nuoret oppivat hyvin kielikylpytyyppisessä opetuksessa. Hänen ryhmässään on tehty kaksi väitöstutkimusta siitä, miten yliopisto-opiskelijoille oppi on mennyt perille, kun sitä on annettu englannin kielellä.

”Koettu ymmärtäminen saattoi olla hankalampaa tai vastenmielisempää, mutta oppimistulokset olivat yhtä hyviä kuin suomenkielisessä opetuksessa.”

Vaikka oppiminen ei englantiin vaihtamisesta kärsisikään, muutokseen ei perusopetuksessa Maurasen mukaan ole tarvetta.

”Kielipolitiikka ei toimi ylhäältä käskyttämällä. Silloin tulee pakkoruotsireaktiota. Autonomian aikana venäjää oli pakko opetella, mutta tulokset eivät olleet mistään kotoisin.”

”Aika harvoin joku haluaa olla ilman englantia nykyään.”

HELSINKILÄISPOLIITIKOT perustelevat englannin ottamista asiointikieleksi ja sen opetuksen lisäämistä sillä, että se helpottaisi ulkomaalaisten osaajien asettumista kaupunkiin.

Maurasen mukaan on hyvä ajatus huolehtia siitä, että keskeiset palvelut ovat saatavilla maahan saapuville monikielisinä ja ainakin englanniksi.

Englanninkielisen opetuksen lisääminen ei kuitenkaan välttämättä saa osaajia pysymään Suomessa. Tämä voi vain pitää heitä erillään muusta yhteiskunnasta. Asettuminen voi helposti jäädä tilapäiseksi.

”Keskimäärin ihmisten viihtyvyys on kiinni siitä, että he osaavat paikallisia kieliä. Maahan tulleiden lapset oppivat pakallista kieltä varsin hyvin pihalla, päiväkodissa ja koulussa, ja silloin he voivat juurtua.”

Maurasen mielestä työpaikoilla pitäisi tukea monikielisyyttä eli, että ihmiset voisivat käyttää tilanteen mukaan niitä kieliä, jotka kulloinkin toimivat. Näin kuulemma menetellään hänenkin työpaikassaan yliopistossa.

”Aika harvoin joku haluaa olla ilman englantia nykyään. Vaikka ihmiset haluaisivat olla monikielisiä, englanti toimii silti yleisvaluuttana. Todennäköisimmin se on yhteinen kieli, jolla kaikki pärjäävät.”

VAIKKA englanti leviää itsestäänkin sitä mukaa, kuin ihmiset kokevat sen hyödylliseksi ja käyttökelpoiseksi, suomi ei silti ole muuttumassa kyökkikieleksi, Mauranen vakuuttaa.

”En näe välitöntä vaara suomen tai ruotsin kielelle maassa, jossa on vahva omankielinen koulutusjärjestelmä, media ja kirjallisuus.”
https://www.hs.fi/tiede/art-2000008698659.html

pjl69
Viestit: 639
Liittynyt: 17.03.2017 14:39

Re: Hesari: "Kielipolitiikka ei toimi ylhäältä käskyttämällä. Silloin tulee pakkoruotsireaktiota".

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja pjl69 » 04.04.2022 12:22

"Pakkoruotsireaktiota" ei tule ainoastaan ylhäältä käskyttämällä, sillä onhan koulussa muitakin pakollisia aineita, kuten aina pakkoruotsin puolustajat muistavat auliisti muistuttaa, yrittäessään piilottaa pakkoruotsin muiden hyödyllisempien aineiden selän taakse. Pakkoruotsireaktio tulee pakollisuuden ja perusteettomuuden yhdistelmästä.

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Hesari: "Kielipolitiikka ei toimi ylhäältä käskyttämällä. Silloin tulee pakkoruotsireaktiota".

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 05.04.2022 11:53

Outoa, että Suomessa herätään aina ja ikuisesti englannin kielen tärkeään ja keskeiseen merkitykseen. Olen jo aiemmin täällä kirjoittanut ns. Bolognan prosessista. Siitä on sovittu jo vuonna 1999. Se on ollut 29 maan optimistinen tavoite, jotta erityisesti opiskelijoiden olisi helppo siirtyä jatkamaan opintojaan Euroopan eri yliopistoihin.

Nykyisin englanti on kieli, jolla tulemme toimeen miltei kaikkialla. Kaikeksi onneksi siitä tuli tärkein kieli myös peruskouluun. Muuten olisimme hukassa. Ruotsi on meitä askeleen edellä, koska siellä ei lueta pakkosuomea!!!

Itse en pääse lukemaan HS:n artikkelia muuten kuin kommmenttien osalta. Niissä en huomannut, että olisi erityisesti puututtu pakkoruotsiin, joka on oleellinen siinä, että nuoret eivät valitse muita kieliä yhtä runsaasti kuin vuosikymmeniä sitten. Toivon, että tämä hallitus ei ainakaan palauta ruotsia ylioppilaskirjoitusten pakollisten aineiden joukkoon, vaan artikkelissa pikemminkin korostetaan, että kaikki lapset oppisivat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennglannin kielen.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Hesari: "Kielipolitiikka ei toimi ylhäältä käskyttämällä. Silloin tulee pakkoruotsireaktiota".

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 05.04.2022 14:07

SJONS kirjoitti: 05.04.2022 11:53 Outoa, että Suomessa herätään aina ja ikuisesti englannin kielen tärkeään ja keskeiseen merkitykseen. Olen jo aiemmin täällä kirjoittanut ns. Bolognan prosessista. Siitä on sovittu jo vuonna 1999. Se on ollut 29 maan optimistinen tavoite, jotta erityisesti opiskelijoiden olisi helppo siirtyä jatkamaan opintojaan Euroopan eri yliopistoihin.

Nykyisin englanti on kieli, jolla tulemme toimeen miltei kaikkialla. Kaikeksi onneksi siitä tuli tärkein kieli myös peruskouluun. Muuten olisimme hukassa. Ruotsi on meitä askeleen edellä, koska siellä ei lueta pakkosuomea!!!

Itse en pääse lukemaan HS:n artikkelia muuten kuin kommmenttien osalta. Niissä en huomannut,

että olisi erityisesti puututtu pakkoruotsiin, joka on oleellinen siinä, että nuoret eivät valitse muita kieliä yhtä runsaasti kuin vuosikymmeniä sitten.

Toivon, että tämä hallitus ei ainakaan palauta ruotsia ylioppilaskirjoitusten pakollisten aineiden joukkoon, vaan artikkelissa pikemminkin korostetaan, että kaikki lapset oppisivat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennglannin kielen.
Jonkin verran pakkoruotsi oli esillä ja Vapaa kielivalinta ry saa oman osansa arvostelusta:
Harmi ettei tässä mainittu lainkaan sitä, että elinkeinoelämässä englannin jälkeen toiseksi eniten tarvittu kieli on ruotsi. Suomessa esim. perussuomalaiset ja heihin liittyvät ryhmät, kuten

Vapaa kielivalinta, ovat jo vuosia rummuttaneet esimerkiksi venäjän puolesta ja vaatineet että Itä-Suomen kouluissa opetettaisiin venäjää.
Miettikää millaista hukkuinvestointia nämä ryhmät ovat olleet aiheuttamassa Suomeen! Jos täällä vielä joskus tarvitaan venäjää, siihen riittää maassa oleva venäläinen vähemmistö ja mm. ne venäjäntaitoiset ukrainalaiset, jotka nyt ovat tulleet Suomeen ja jäävät tänne. Toivottavasti he oppivat nopeasti suomea ja voivat sitten toimia tulkkeina tilanteissa, joissa tarvitaan venäjää. Niitä ei kyllä pakotteiden takia talouselämässä tule paljon.
Jännää vääristelyä:
Kyllä yhdistyksen ja muiden vapausihmisten tavoitteena on ylipäätään muiden kielten opiskelumahdollisuus ruotsin sijasta.

Esim Rovaniemellä 30 lasta opiskelemassa ruotsin sijasta espanjaa olisi kuulemma kaatanut Suomen kaksikielisyyden.
Siksi espanjan opiskelu ruotsin sijasta estettiin RKPn liittolaisen SDP n Mikkel Näkkäläjärven "urhoollisella operaatiolla", jota koko bättre folk juhli.

pjl69
Viestit: 639
Liittynyt: 17.03.2017 14:39

Re: Hesari: "Kielipolitiikka ei toimi ylhäältä käskyttämällä. Silloin tulee pakkoruotsireaktiota".

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja pjl69 » 05.04.2022 14:40

No voihan vttu, tuo venäjä pakkoruotsin vaihtoehtonahan on tietääkseni juuri pakkoruotsileirin lanseeraama ajatus, koska eivät pärjää gallupeissa muuten kuin vain jos toisessa vaakakupissa on pakkovenäjän kaltainen mörkö. Toivottavasti joku korjaa tonne Hesarin kommenttiosioon väitteet.

Vastaa Viestiin