vapaakielivalinta.fi

Nato-uho paljastaa järkyttävän itsetunnon puutteen maassa, joka on edelläkävijä demokratiana ja oikeusvaltiona. Suomi on myös taistellut näiden arvojen puolesta muiden katsoessa vierestä.

Suomi ilmestyi historiaan keskiajalla tullessaan osaksi Ruotsia, länsimaata. Suomi ei milloinkaan joutunut venäläisen, itäeurooppalaisen tai saksalaisen feodalismin piiriin. Vuoden 1906 äänioikeusuudistuksella Suomi teki maailmanhistoriaa.

Sotien jälkeinen historiamme on ollut lännettymistä.
Feodalismi on yhä läsnä Euroopassa. Unioniin liittyi maita, jotka eivät olleet kokeneet demokratiaa ennen 1990-lukua, ja lisää sellaisia on tulossa, mukana Naton jäsenmaita.

Sotien jälkeinen historiamme on ollut lännettymistä, liittymistä läntisiin taloudellisiin rakenteisiin: Pohjoismainen yhteistyö, Efta, EEC-vapaakauppa. EU:n jäsenyys oli tämän kehityksen päätepiste, paljon suurempi muutos kuin Naton jäsenyys. 1990-luvulta alkaen Suomi on mennyt niin lähelle Natoa kuin mahdollista. Jäsenyys on looginen askel, ei mikään 180 asteen käännös.

Naton jäsenyys ei saa viedä Suomea itäeurooppalaiseen, autoritaariseen suuntaan, presidenttijohtoiseen, virkavaltaiseen turvavaltioon, etäämmälle pohjoismaisesta parlamentaarisesta demokratiasta.

Nato-uhosta on hyvä laskeutua maan pinnalle ja lopettaa ”lännettyvä” rähmälläänolo.

Paavo Lipponen

pääministeri 1995–2003 (sd)

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Sotien jälkeinen historiamme on ollut lännettymistä.

Nato-tien mutkistuessa tärkeiksi muodostuvat erittäin nopean toiminnan JEF-joukot. JEF eli Joint Expeditionary Force on Ison-Britannian johtama kymmenen maan − Alankomaiden, Islannin, Ison-Britannian, Latvian, Liettuan, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron – muodostama monenvälinen puolustusyhteistyön kehys. Euroopassa Suomi tukeutuu entistä enemmän Britanniaan, koska Saksa ja Ranska ovat osoittautuneet heikoiksi Venäjän sotapolitiikan pysäyttämisessä. Jos Turkki ja Unkari jatkavat Naton halvaannuttamista, eikä Ranskaankaan ole luottamista, JEF ja kahdenvälinen USA-suhde ovat Suomen henkivakuutus.

Turkin venkoilu Ruotsin Nato-jäsenyyden kanssa on nostanut suomalaisten huulille kysymyksen siitä, tulisiko Suomen edetä puolustusliittoon jo ennen länsinaapuriaan.
Valtaosa Ylen turvallisuuspolitiikkaa koskevaan kyselyyn vastanneista eduskuntapuolueista on sitä mieltä, että tulisi. Tällä kannalla ovat kokoomus, perussuomalaiset, keskusta, kristillisdemokraatit ja Liike nyt.

Vasemmistoliitto on kyselyssä ainoa, joka kertoo selkeästi vastustavansa Ruotsin jättämistä taakse. Rkp ja vihreät eivät ota kysymykseen kantaa

Ollaan huolissaan siitä, vaikuttaako tämä Suomen ja Ruotsin historiallisiin, läheisiin kahdenvälisiin suhteisiin, heikentääkö tämä Suomen identiteettiä pohjoismaisena valtiona ja niin edelleen, Halla-aho sanoo.