vapaakielivalinta.fi

Moskovassa kaikki puhuvat ”erikois­operaatiosta”. Mutta yhdessäkään keskustelussa en ole kuullut eriteltävän sitä, miten ”erikois­operaatio” päättyy. Ja miten sen jälkeen eletään. En yhdessäkään. Kukaan ei kai näe mitään järkevää ulospääsyä, joten asiasta ei keskustella.

NRR kirjoitti: ↑26.03.2022 09:14 Tuntuu karmealta. Mutta sota Venäjällä avaa silmiä monen tason valheellisuuden suhteen. Myös suomalaisen kielipolitiikan taustoihin.

Propagandan ja sensuurin keinot näyttävät samalta oli kyse eliitin julistamasta sodasta tai jostain pienemmästä kähminnästä.

Media vaikenee meillä pakkoruotsista, koska siitä on tehty tabu. Venäjällä vaietaan sodasta. Siellä on "erikoisoperaatio". Meillä on "kaksikielisyys".

Näin Venäjälle muuttanut kuvaa tilannetta hesarissa:

Moskovassa kaikki puhuvat ”erikois­operaatiosta”. Mutta yhdessäkään keskustelussa en ole kuullut eriteltävän sitä, miten ”erikois­operaatio” päättyy. Ja miten sen jälkeen eletään. En yhdessäkään. Kukaan ei kai näe mitään järkevää ulospääsyä, joten asiasta ei keskustella.

Jos ihmiset eivät näe mitään ulospääsyä, koko kansa vaikenee.

Ei ole varaa enää rakentaa meilläkään valheellisia vaikenemisen ja vaihtoehdottomuuden maailmoja.

TK kirjoitti: ↑25.03.2022 15:32 Suomettuneet poliitikot ovat ylläpitäneet pakkoruotsia, eivät ole uskaltaneet irrottautua keinotekoisesta kielipoliittisesta yhteydestä Pohjoismaihin, erityisesti Ruotsiin.
Kaikki tietävät, että todellinen kommunikointikieli Pohjoismaiden kesken on jo pitkään ollut englanti, mutta suomettumisen aikainen ajatusrakennelma on pysynyt tiiviisti mukana poliitikkojen ajatuksissa. Rkp on ruokkinut ahkerasti suomettuneita poliitikkoja, demarit ovat olleet pakkoruotsituksen varmimpia takuumiehiä.

EU:n ajateltiin vapauttavan Suomen kielipolitiikan. Niin ei kuitenkaan ole käynyt. Koska suomettuneet poliitikot halusivat Suomen pysyvän puolueettomana maana eikä natoon liittymisestä oikein suotu edes keskusteltavan, niin keinotekoisena yhteytenä "länteen" haluttiin pakottaa kansa pakkoruotsin ikeen alle. Mitään hyvää siitä ei ole seurannut. Kansa inhoaa pakkoruotsia.

Toivottavasti natoon liittyminen nyt toteutuu ja tapahtuu nopeasti. Silloin Suomen turvatilanne paranee huomattavasti ja kieliyhteisö laajenee. Toivottavasti mahdollisimman monet poliitikot avaavat silmänsä huomaamaan yhteyden länteen pakkoruotsituksen avulla olevan todella naurettava väite.

Janne Väistö kuvaa kuinka "kylmän sodan aika oli 50 vuoden ajan ruotsinkielen parasta aikaa Suomessa", jolloin paine itäisestä naapurista oli koko ajan realiteettia. Mutta 1987 muuttui kuva, tohtoriopiskeijan mukaan:
- Gorbatjov tuli valtaan, glasnost ja perestrojka heikensi Neuvostoliittoa ja Suomalaisuuden Liitto käytti ensi kertaa termiä "pakkoruotsi".

TK kirjoitti: ↑25.03.2022 15:32 Suomettuneet poliitikot ovat ylläpitäneet pakkoruotsia, eivät ole uskaltaneet irrottautua keinotekoisesta kielipoliittisesta yhteydestä Pohjoismaihin, erityisesti Ruotsiin.
Kaikki tietävät, että todellinen kommunikointikieli Pohjoismaiden kesken on jo pitkään ollut englanti, mutta suomettumisen aikainen ajatusrakennelma on pysynyt tiiviisti mukana poliitikkojen ajatuksissa. Rkp on ruokkinut ahkerasti suomettuneita poliitikkoja, demarit ovat olleet pakkoruotsituksen varmimpia takuumiehiä.

EU:n ajateltiin vapauttavan Suomen kielipolitiikan. Niin ei kuitenkaan ole käynyt. Koska suomettuneet poliitikot halusivat Suomen pysyvän puolueettomana maana eikä natoon liittymisestä oikein suotu edes keskusteltavan, niin keinotekoisena yhteytenä "länteen" haluttiin pakottaa kansa pakkoruotsin ikeen alle. Mitään hyvää siitä ei ole seurannut. Kansa inhoaa pakkoruotsia.

Toivottavasti natoon liittyminen nyt toteutuu ja tapahtuu nopeasti. Silloin Suomen turvatilanne paranee huomattavasti ja kieliyhteisö laajenee. Toivottavasti mahdollisimman monet poliitikot avaavat silmänsä huomaamaan yhteyden länteen pakkoruotsituksen avulla olevan todella naurettava väite.

TK kirjoitti: ↑20.05.2022 22:17 Olisi ollut parempi, jos Suomi olisi jättänyt hakemuksensa ilman Ruotsia. Mutta tilanne on nyt mikä on.
Toki surut käyttävät kaikkia mahdollisia tilanteita hyväkseen ajaakseen omaa etuaan. Naton työkieli on kuitenkin selvästi englanti. Ja lähiyhteistyössä mukana ovat kaikki Pohjoismaat sekä Baltian maat - ei siellä voi oikein pakkoruotsilla alkaa leikkimään.

historiallinen NATO-päätös tekee Suomesta lopullisesti osan läntistä blokkia. Pakollisella ruotsilla on nimittäin ulkopoliittinen tausta.

Peruskoulun kieliohjelmasta päätettiin vuonna 1968, jolloin Suomi eli voimakkaan Neuvostoliiton naapurissa. Tällöin suhde Pohjoismaihin oli Suomelle erityisen tärkeää. Suomelle oli tärkeää, että Pohjoismaat pitivät Suomea Pohjolaan kuuluvana maana. Vuonna 1968 Pohjoismaiden lehdistö kuitenkin ilmaisi, että Suomen kuuluminen Pohjoismaihin edellytti pakollista ruotsia peruskoulussa. Tällöin Suomella ei ollut vaihtoehtoja. (Janne Väistön väitöskirja)

Suomi teki tuolloin, ulkopoliittisista syistä, niin kuin Pohjoismaat toivoivat. Samalla kylvettiin siemen sisäpoliittiselle uskomukselle, jonka mukaan Suomen valtion kaksikielisyys edellyttää jokaisen suomenkielisen ruotsin opintoja.

Ulkopoliittisen perusteen piilottaminen johti kieliasioiden käsittelyssä älyllisen epärehellisyyden ja ohipuhumisen perinteeseen.

Matkamme tuosta pisteestä tähän päivään on pitkä, mutta pakkoruotsi meillä edelleen on...

Ulkopoliittisen perusteen piilottaminen johti kieliasioiden käsittelyssä älyllisen epärehellisyyden ja ohipuhumisen perinteeseen.

--- pakkoruotsin kannatusta on mitattu viimeksi vuonna 2015. Uudempia tuloksia en ole löytänyt. Aika ihme juttu että dataa ei kerta kaikkiaan vain ole, kun ÅA:n tulos vuodelta 2014 oli 74% vastaan.

Oleellisinta noissa hovioikeuden kaltaisissa kikkailuissa vaikuttaisi olevan se, että maassa pitää olla mahdollisimman vähän valtiollisia instansseja, joissa ei tarvittaisi ruotsin taitoa. RKP:hän pyrkii hissukseen tämän maksimointiin hallituskausi kerrallaan.

Koulujen lukuvuosi päättyy alkavalla viikolla. Lapset ja nuoret ovat lomansa ansainneet, mutta päättäjille kuuluisi todistukseen nelonen yhden aineen kohdalle: suomen kielen.

Nykymalli kasvattaa yhteiskuntaan kymmeniätuhansia peruskoulun käyneitä nuoria, jotka eivät hallitse kunnolla mitään kieltä. He eivät suoriudu jatko-opintojen vaatimuksista ja kohtaavat vaikeuksia työllistymisessä.

Peruskoulun ekalla luokalla suomea on seitsemän tuntia viikossa, mutta yläluokilla suomen oppituntien määrä on auttamattoman riittämätön.

Helsingissä äidinkieltä tai S2-opetusta on seiskalla vain 2,5 tuntia viikossa. Kasilla vuosiviikkotunteja on neljä, ysillä 3,5.

Koulu on kuitenkin mahdottoman edessä, ellei opetussuunnitelmia muuteta nopeasti. Pakollisen ruotsin opetuksen korvaaminen S2-tunneilla olisi yksi ensilääke.

Suomeen syntyy laaja maahanmuuttajien köyhälistö, ellei tulijoille opeteta huomattavasti nykyistä enemmän suomea tai ruotsinkielisillä alueilla ruotsia.