vapaakielivalinta.fi

50 vuotta yksi vankimpia perusteluja pakkoruotsille on ollut pohjoimainen yhteistyö, jonka Ruotsin pääministeri veti viemäristä alas heti kättelyssä kun näytti tulevan oikea tarve.
Tosin takana oli jo katkeruutta siitä, että Suomi meni ilman ruotsalaisten lupaa ostamaan mielestään sopivimmat lentokoneet itärajamme puolustukseen.
Meillä kun näitä neuvojia riittää niin idässä kuin lännessä, ja kaikkein viisaimmat ja vaativimmat ovat oman maan sisällä. Heillä on jopa eduskunnan hartioilla jokaista vaaleilla sisään päässyttä edustajaa kohti 7,5 ylimääräistä edunvalvojaa. Osa jollain tapaa soveltaen kunnallisvaalituloksen perusteella valittuja ja osa muuten vaan isokenkäisimmistä ja -äänisimmistä valittuja.

Kaksi Expressenin pääkirjoitusta käsittelevät tätä tämänhetkistä tilannetta.

https://www.expressen.se/ledare/anna-da ... a-finland/
Anderssons magplask stänker på Finland
Anderssonin mahalasku roiskii Suomeen.

Reaktionerna har varit många efter statsministerns uttalande om att en svensk Nato-ansökan skulle bidra till att ”destabilisera läget i Europa”. Ordvalet blev snabbt en världsnyhet hos Reuters, Bloomberg och Financial Times. 
Reaktiot ovat olleet monia pääministerin lausunnon jälkeen, jonka mukaan Ruotsin Nato-hakemus edistäisi "Euroopan tilanteen epävakautta". Sanavalinnasta tuli nopeasti maailman uutinen Reutersissa, Bloombergissa ja Financial Timesissa.

”Anmärkningsvärt språkbruk medan Ryssland bedriver krig i Europa”, skrev Financial Times korrespondent i Norden och Baltikum på Twitter. Den ledande finska försvarsforskaren Charly Salonius-Pasternak påpekade att statsministerns utspel kan få konsekvenser för det finsk-svenska försvarssamarbetet: ”Ifall Finland under rådande läge skulle välja att gå med i Nato, skulle Sverige i och med det här vara den första som har kritiserat Finlands beslut efter Ryssland.”
"Merkittävää kielenkäyttöä Venäjän käydessä sotaa Euroopassa", Financial Timesin Pohjoismaiden ja Baltian maiden kirjeenvaihtaja kirjoitti Twitterissä. Johtava suomalainen puolustustutkija Charly Salonius-Pasternak huomautti, että pääministerin ehdotuksella voi olla seurauksia Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyölle: "Jos Suomi näissä vallitsevissa olosuhteissa päätyisi liittymään Natoon, olisi siis Ruotsi Venäjän jälkeen ensimmäinen joka kritisoisi tätä päätöstä."

Magdalena Andersson (S) verkar inte inse att världen lyssnar när hon talar om Nato och den svenska alliansfriheten. Statsministern måste höja sig över inrikespolitiken.
Magdalena Andersson (S) ei näytä ymmärtävän, että maailma kuuntelee, kun hän puhuu NATOsta ja Ruotsin liittoutumisvapaudesta. Pääministerin on noustava sisäpolitiikan yläpuolelle.


Så hur ska man förstå Magdalena Anderssons ordval? Var det en omedveten felsägning? Omger hon sig med okunniga utrikespolitiska rådgivare? 
Joten miten on ymmärrettävä Magdalena Anderssonin sanavalinnan? Oliko se tiedostamaton virhe? Ympäröikö hän itsensä tietämättömillä ulkopolitiikan neuvonantajilla?

Jag lutar nog mest åt att statsministern inte har lämnat den inrikespolitiska arenan ännu. Hon är mentalt kvar i en blågul debatt där hon ska försvara Socialdemokraternas traditionella ståndpunkter mot en borgerlighet som pressar på för en kursändring.
Olen luultavasti taipuvaisimmin uskomaan, että pääministeri ei ole vielä poistunut sisäpoliittiselta areenalta. Hän jää henkisesti sinikeltaiseen keskusteluun, jossa hän puolustaa sosiaalidemokraattien perinteisiä kantoja kurssinmuutosta ajavaa porvaristoa vastaan.

Natofrågan är känslig inom partiet, och om S ska ändra position ska det ske på ett sätt som gagnar partiet snarare än att se ut som en eftergift högerut. Dessutom är det val i september.
Nato-kysymys on arkaluontoinen puolueen sisällä, ja jos S muuttaa kantaa, se on tehtävä puoluetta hyödyttävällä tavalla sen sijaan, että se näyttäisi myönnytykseltä oikealle. Lisäksi syyskuussa on vaalit.

Men Magdalena Andersson måste förstå att det inte bara är svensk publik som lyssnar när hon talar. Hela världen sitter på åskådarplats och följer hur Sverige och Finland orienterar sig säkerhetspolitiskt efter Putins anfallskrig.
Mutta Magdalena Anderssonin on ymmärrettävä, ettei vain ruotsalainen yleisö kuuntele, kun hän puhuu. Koko maailma istuu yleisössä ja seuraa kuinka Ruotsi ja Suomi suuntautuvat turvallisuuspolitiikassa Putinin hyökkäyssodan jälkeen.

Då måste man väga orden på guldvåg. Vilka signaler sänder det som sägs till Kreml? Vilket budskap skickar vi till de länder som Sverige står närmast säkerhetspolitiskt, inte minst till Finland?
Silloin on punnittava sanat kultavaa'alla. Mitä signaaleja Kremlille lähetetään? Millaisen viestin lähetämme niille maille, joita Ruotsi on turvallisuuspoliittisesti lähimpänä, eikä vähiten Suomelle?

När Magdalena Andersson slår fast att Sverige skulle bidra till att destabilisera läget i Europa om vi ansöker om Natomedlemskap säger hon indirekt detsamma om Finland.
Kun Magdalena Andersson toteaa, että Ruotsi omalta osaltaan horjuttaisi Euroopan tilannetta, jos haemme Naton jäsenyyttä, hän sanoo epäsuorasti samaa Suomesta.

Det vore med andra ord oansvarigt om Finland valde att lämna in en ansökan i detta läge, enligt det svenska synsättet. Tala om en olycklig signal att skicka till vårt grannland i ett läge då de just har inlett en förutsättningslös säkerhetspolitisk debatt.
Toisin sanoen olisi ruotsalaisen lähestymistavan mukaan vastuutonta, jos Suomi jättäisi hakemuksen tässä tilanteessa. Puhu valitettavasta signaalista naapurimaallemme tilanteessa, jossa he ovat juuri aloittaneet ennakkoluulottoman turvallisuuspoliittisen keskustelun.

Signalen till Kreml är lika problematisk. Alltsedan Putin lämnade över sin kravlista den 17 december – med ett stopp för nya Natomedlemmar som en av huvudpunkterna – borde den svenska regeringen ha hållit sig till ett och samma budskap: Sverige bestämmer själv över sitt säkerhetspolitiska vägval. Inga hot och inget vapenskrammel från Rysslands sida kommer att begränsa vår handlingsfrihet.
Signaali Kremlille on yhtä ongelmallinen. Siitä lähtien, kun Putin luovutti vaatimuslistansa 17. joulukuuta - uusien NATO-jäsenten pysähdyksissä yhtenä pääkohtana - Ruotsin hallituksen olisi pitänyt pitää kiinni yhdestä ja samasta viestistä: Ruotsi itse päättää turvallisuuspoliittisesta tiestään. Mikään Venäjän uhkaus tai sapelinkalistelu ei rajoita toimintavapauttamme.

Om regeringen ändå känner en stor – och i delar förmodligen befogad – rädsla för ryska repressalier bör den hålla tyst om detta. Vi ska aldrig utåt ge intrycket att vi tar hänsyn till potentiella reaktioner från Moskva, och vi ska framför allt inte skuldbelägga oss själva i sammanhanget.
Jos hallitus edelleen tuntee suurta - ja osittain luultavasti oikeutettua - pelkoa Venäjän kostotoimista, sen pitäisi olla hiljaa tästä. Emme saa koskaan antaa ulkoisesti sellaista vaikutelmaa, että otamme huomioon Moskovan mahdolliset reaktiot, emmekä ennen kaikkea saa syyttää itseämme tässä yhteydessä.

Sverige bidrar inte till att destabilisera läget genom att själva välja vilka vi vill samarbeta militärt med. Om läget skulle bli instabilt av en svensk eller finsk Nato-ansökan beror det på att Kreml vägrar att respektera vår rätt till självbestämmande och kräver att vi underordnar oss den ryska intressesfären.
Ruotsi ei vaikuta tilanteen horjuttamiseen valitsemalla, kenen kanssa haluamme tehdä sotilaallista yhteistyötä. Mikäli tilanne muuttuu ruotsalaisen tai suomalaisen Nato-hakemuksen johdosta epävakaaksi, se johtuu siitä, että Kreml kieltäytyy kunnioittamasta itsemääräämisoikeuttamme ja vaatii meitä alistumaan Venäjän etupiiriin.

Magdalena Andersson bör så snart som möjligt ta tillbaka sitt uttalande.
Magdalena Anderssonin tulee peruuttaa lausuntonsa mahdollisimman pian.

Keskustelu aiheesta jatkui eilen

https://www.expressen.se/ledare/anna-da ... nte-sverig
Anna Dahlberg
Blågul egoism räddar inte Sverige
Sinikeltainen egoisimi ei pelasta Ruotsia

Sveriges och Finlands statsministrar har skickat ett brev till EU:s toppmöte om solidaritetsklausulen.
Ruotsin ja Suomen pääministerit ovat lähettäneet EU-huippukokoukselle kirjeen solidaarisuuslausekkeesta.

En nackdel med Nato, enligt statsministern, är att länder inte bara får säkerhetsgarantier utan måste ge också.
Naton haittana on pääministerin mukaan se, että maat eivät vain saa turvallisuustakuita, vaan niiden on myös annettava.

Vad är bäst för Sveriges säkerhet? Den frågan ställer sig Magdalena Andersson inför varje beslut.
Mikä on parasta Ruotsin turvallisuudelle? Tämän kysymyksen Magdalena Andersson kysyy itseltään ennen jokaista päätöstä.

Andra länder ska hjälpa Sverige, men vi ska inte behöva uppoffra oss för andra. Ungefär så kan S-regeringens säkerhetsdoktrin sammanfattas.
Muiden maiden pitäisi auttaa Ruotsia, mutta meidän ei pitäisi joutua uhraamaan itseämme muiden vuoksi. Karkeasti näin S-hallituksen turvallisuusdoktriini voidaan tiivistää.

Detta är en krönika från Expressens ledarredaktion. Expressens politiska hållning är liberal.
Tämä on kolumni Expressenin pääkirjoitustoimitukselta. Expressenin poliittinen kanta on liberaali.

Anna Dahlberg
Magdalena Andersson (S) har varit statsminister i lite drygt 100 dagar. Det är för kort tid för att säga något bestämt om hennes ledarskap. Men en återkommande fras ger ändå en viss inblick i hennes tänkande:
Magdalena Andersson (S) on toiminut pääministerinä hieman yli 100 päivää. On liian lyhyt aika sanoa mitään varmaa hänen johtajuudestaan. Mutta toistuva lause antaa silti jonkinlaisen käsityksen hänen ajattelustaan:

”Som statsminister är min första och sista fråga inför varje beslut: Vad är bäst för Sveriges säkerhet?”
"Pääministerinä ensimmäinen ja viimeinen kysymykseni ennen päätöstä on: Mikä on parasta Ruotsin turvallisuudelle?"

Det är alltså ”Sverige först” som gäller nu. Så rakt på sak brukar inte statsministrar i den humanitära stormakten Sverige uttrycka sig.
Joten "Ruotsi ensin" on voimassa nyt. Suoraan sanottuna humanitaarisen suurvallan Ruotsin pääministerit eivät yleensä ilmaise itseään näin suorasanaisesti.

På ett plan känns språkbruket befriande. Länge fick ju svenska väljare lära sig att det inte finns någon bortre gräns för vår solidaritet med omvärlden, i synnerhet inte när det gäller att ta emot asylsökande från jordens alla hörn. 
Yhdellä tasolla kielenkäyttö tuntuu vapauttavalta. Ruotsalaiset äänestäjät ovat jo pitkään oppineet, että solidaarisuudestamme ulkomaailmaan ei ole takarajaa, varsinkin kun on kyse turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta eri puolilta maailmaa.

I utrikesdeklarationerna har det knappt gått att utläsa vad som är Sveriges intressen bakom de långa katalogerna över allt elände i världen.
Ulkomaisista julistuksista tuskin on voitu lukea, mitkä Ruotsin edut ovat pitkien luetteloiden takana kaikesta maailman kurjuudesta.

Problemet med Anderssons blågula säkerhetspolitik är att den är så ogenerat egoistisk. Statsministern och försvarsministern radar stolt upp alla samarbetsavtal som Sverige har slutit med vänligt sinnade stater: Titta här, Sverige står inte ensamt, utan har nära samarbeten med Finland, USA, Storbritannien, Nato, Polen med flera. Storbritanniens försvarsminister har rentav lovat att hjälpa Sverige militärt om vi skulle bli angripna!
Anderssonin sini-keltaisen turvallisuuspolitiikan ongelmana on, että se on niin häpeämättömän itsekäs. Pääministeri ja puolustusministeri listaavat ylpeänä kaikki yhteistyösopimukset, jotka Ruotsi on solminut ystävyysvaltioiden kanssa: Katsokaa, Ruotsi ei ole yksin, vaan tekee tiivistä yhteistyötä Suomen, USA:n, Iso-Britannian, Naton, Puolan kanssa. ja enemmän. Britannian puolustusministeri on jopa luvannut auttaa Ruotsia sotilaallisesti, jos meitä vastaan ​​hyökätään!

De svenska och finska statsministrarna har dessutom skickat ett brev till alla EU-länder för att påminna om deras skyldigheter att ställa upp i kris och krig i enlighet med solidaritetsklausulen 42.7. 
Ruotsin ja Suomen pääministerit ovat myös lähettäneet kaikille EU-maille kirjeen, jossa ne muistuttavat niitä velvollisuudesta puolustaa kriisissä ja sodassa solidaarisuuslausekkeen 42.7 mukaisesti.

Andra länder förväntas alltså ställa upp för Sverige i skarpt läge – fattas bara! Men vad är Sverige villigt att göra för att hjälpa andra länder – exempelvis de baltiska – i motsvarande läge? Sådana frågor skruvar sig statsministern obekvämt inför.
Muiden maiden odotetaan siis puolustavan Ruotsia tiukassa tilanteessa – ilman muuta! Mutta mitä Ruotsi on valmis tekemään auttaakseen muita samassa tilanteessa olevia maita - esimerkiksi Baltian maita? Sellaisten kysymysten edessä pääministeri kiemurtelee tukalan näköisesti.

Sverige kommer ”inte att förhålla sig passivt” om Finland blir angripet, undslapp sig Magdalena Andersson i alla fall i veckan. Man får verkligen hoppas att det löftet är mer förpliktigande än det låter. 
Ruotsi "ei ole passiivinen", jos Suomeen hyökätään, Magdalena Andersson päästi suustaan ainakin tällä viikolla. Voidaan todella toivoa, että lupaus on sitovampi kuin miltä se kuulostaa.

På frågan vad hon ser för nackdelar med Nato tog Andersson upp två saker: att Sverige inte bara skulle få försvarsgarantier utan också tvingas ge dem – samt att flera Natoländer har kärnvapen.
Kun Anderssonilta kysyttiin Naton haittoja, hän otti esille kaksi asiaa: sen, että Ruotsi ei vain saisi puolustustakuita, vaan joutuisi myös antamaan niitä - ja että useilla NATO-mailla on ydinaseita.

Det är svårt att tro att S-regeringen på allvar beklagar att USA skyddar den fria världen med sitt kärnvapenparaply i ett läge då Putin öppet hotar med att använda dessa vapen. Snarare handlar det väl om att vi gärna vill ha skyddet, men slippa att skylta med det. Allt enligt tumregeln: Låt andra göra jobbet!
On vaikea uskoa, että S-hallitus pahoittelee vakavasti, että Yhdysvallat suojelee vapaata maailmaa ydinsateenvarjollaan tilanteessa, jossa Putin avoimesti uhkaa käyttää näitä aseita. Pikemminkin kyse on siitä, että haluamme suojan, mutta meidän ei tarvitse allekirjoittaa sitä. Kaikki nyrkkisäännön mukaan: Anna muiden tehdä työ!

Det snäva egenintresset skiner igenom även i synen på EU:s solidaritetsklausul. När den förhandlades fram mellan EU-länderna gjorde Sverige allt för att vattna ur den, påpekar EU-experten Ylva Nilsson, som också är fristående kolumnist på Expressens ledarsida. Det lyckades på flera punkter. Det blev exempelvis fritt att välja hur man vill stödja ett EU-land i kris. Kraven på alliansfria länder att ställa upp minimerades dessutom. 
Kapea oman edun tavoittelu paistaa läpi jopa EU:n solidaarisuuslausekkeen näkökulmasta. Kun siitä neuvoteltiin EU-maiden kesken, Ruotsi teki kaikkensa vesittääkseen sen, huomauttaa EU-asiantuntija Ylva Nilsson, joka on myös riippumaton kolumnisti Expressenin toimituksellisella sivulla. Se onnistui useissa kohdissa. Esimerkiksi kriisissä olevaa EU-maata tuettiin vapaasti. Myös liittoutumattomien maiden nostamisen vaatimukset minimoitiin.

Men det var ju länge sedan, kanske någon invänder. Förvisso, men det svenska ointresset för solidaritetsklausulen verkar ha hållit i sig. Finland har under de senaste åren drivit kravet att EU borde konkretisera förpliktelserna. Enligt Ylva Nilsson har Finland velat att EU ska skriva instruktioner om vad 42.7 innebär i praktiken.
Mutta siitä oli kauan aikaa, ehkä joku vastustaa. Varmasti, mutta Ruotsin kiinnostuksen puute solidaarisuuslauseketta kohtaan näyttää jatkuvan. Suomi on viime vuosina painostanut EU:ta täsmentämään velvoitteitaan. Ylva Nilssonin mukaan Suomi on halunnut EU:n kirjoittavan ohjeita siitä, mitä 42,7 käytännössä tarkoittaa.
 
– Sverige har inte varit ett dugg intresserat av detta. Det är väl den vanliga rädslan för att vi skulle åka på något själva. Därför blir det så ironiskt när Magdalena Andersson nu vill påminna andra EU-länder om att de är skyldiga att ställa upp om Sverige och Finland skulle bli angripna. Det är nog många inom EU som höjer på ögonbrynen, säger Ylva Nilsson.
– Ruotsi ei ole ollut hiukkaakaan asiasta kiinnostunut. Se on luultavasti tavallista pelkoa siitä, että joutuisimme tekemään jotain itse. Siksi on niin ironista, kun Magdalena Andersson haluaa nyt muistuttaa muita EU-maita, että ne ovat velvollisia olemaan käytettävissä, jos Ruotsia ja Suomea vastaan ​​hyökätään. EU:ssa on luultavasti paljon niitä, jotka kohottelevat kulmakarvojaan, Ylva Nilsson sanoo.

Sanningen är att Sverige har varit emot det mesta i EU-väg på försvarsområdet. När Frankrike för ett antal år sedan började prata om att ge EU militära muskler satte Peter Hultqvist bestämt klackarna i backen. 
Totuus on, että Ruotsi on vastustanut useimpia asioita EU-polulla puolustuksen alalla. Kun Ranska alkoi puhua EU:n sotilaslihasten vahvistamisesta useita vuosia sitten, Peter Hultqvist veti tiukasti jarrun päälle.

Enligt den svenska försvarsministern var sådana planer dyra, onödiga och riskerade att försvaga den viktiga transatlantiska länken till USA. Hultqvist dök inte ens upp på viktiga EU-möten i Bryssel, konstaterar Ylva Nilsson. 
Ruotsin puolustusministerin mukaan tällaiset suunnitelmat olivat kalliita, tarpeettomia ja vaaransivat heikentää tärkeää transatlanttista yhteyttä Yhdysvaltoihin. Hultqvist ei edes ilmestynyt tärkeisiin EU-kokouksiin Brysselissä, Ylva Nilsson toteaa.

Men nu, när läget har blivit skarpt, har vi alltså inga betänkligheter inför att skicka ett brev till övriga EU-länder för att inskärpa deras ansvar för att stödja oss.
Mutta nyt, kun tilanne on kärjistynyt, emme epäröi lähettää muille EU-maille kirjettä korostaaksemme niiden velvollisuutta tukea meitä.

Oavsett vad man tycker i sakfrågan finns det ett mönster här, som inte är smickrande för Sverige. När EU ville sätta ihop en gemensam gränsstyrka, Frontex, sade Sverige först nej. Sedan kom den stora flyktingvågen hösten 2015, och Sverige blev plötsligt för.
Huolimatta siitä, mitä asiasta ajattelee, tässä on kuvio, joka ei ole Ruotsin kannalta mairitteleva. Kun EU halusi koota yhteiset rajajoukot, Frontex, Ruotsi sanoi ensin ei. Sitten tuli iso pakolaisaalto syksyllä 2015, ja yhtäkkiä tuli myös Ruotsi toisiin ajatuksiin.

Samma sak med skogsbränderna. Först var Sverige emot att EU skulle ha en gemensam räddningstjänst för att hjälpa medlemsländerna i samband med svåra skogsbränder, översvämningar med mera. Sedan började det brinna i våra egna skogar, och Sverige fick ett rekordstort stöd av EU:s brandflyg. Då svängde Morgan Johansson (S) och gjorde tummen upp.
Sama juttu metsäpalojen kanssa. Ensin Ruotsi vastusti sitä, että EU:lla olisi yhteinen pelastuspalvelu, joka auttaisi jäsenvaltioita vakavissa metsäpaloissa, tulvissa ja muissa tapauksissa. Sitten se alkoi palaa omissa metsissämme, ja Ruotsi sai ennätysmäärän tukea EU:n sammutuskoneilta. Sitten Morgan Johansson (S) muutti mielensä ja nosti peukun ylös.

När andra hjälper Sverige är det bra. Till dess är det nej som gäller.
Kun muut auttavat Ruotsia, se on hyvä. Siihen asti ei.

Sveriges nejsägande inom EU är så inövat att Magdalena Andersson till och med har röstat nej till att jaga oligarker och andra skattesmitare. Allt med hänvisning till att vi i Sverige bestämmer själva över vårt skattesystem.
Ruotsin kieltäytyminen EU:ssa on niin sisään ajettua, että Magdalena Andersson on jopa äänestänyt ei oligarkkien ja muiden veronkiertoajien metsästämiseksi. Viittaamalla siihen, että me Ruotsissa päätämme itse verojärjestelmästämme.

– I Sverige är vi gärna idealister på håll. Men vi inser inte att vi har gemensamma intressen med våra grannländer och att ju farligare världen är desto mer behöver vi andra. Det är något med vår konstiga uppfattning om oss själva, att vi liksom står lite över, säger Ylva Nilsson.

– Ruotsissa olemme iloisia saadessamme olla idealisteja jossain. Mutta emme ymmärrä, että meillä on yhteisiä etuja naapureidemme kanssa ja että mitä vaarallisempi maailma on, sitä enemmän tarvitsemme muita. Jotakin on outo käsityksemme itsestämme, että olemme ikään kuin vähän kaiken yläpuolella, Ylva Nilsson sanoo.
Det ligger mycket i det. Regeringen är gärna solidarisk med fattiga länder långt bort, men har svårare att acceptera tanken på att göra uppoffringar för länder i vårt närområde. 
Siinä on paljon. Hallitus osoittaa mielellään solidaarisuutta kaukana oleville köyhille maille, mutta sen on vaikeampi hyväksyä ajatus uhraamisesta lähialueemme maiden hyväksi.

Det är inte bara genant att Sverige vill ha rollen som fripassagerare inom säkerhetspolitiken. I slutändan riskerar agerandet att slå tillbaka mot oss själva.
Ei ole vain noloa, että Ruotsi haluaa vapaan matkustajan roolin turvallisuuspolitiikassa. Loppujen lopuksi riskinä on, että tällainen toiminta saattaa iskeä takaisin itseemme.

Och det är inte bäst för Sveriges säkerhet, statsministern. 
Eikä se ole parasta Ruotsin turvallisuuden kannalta, pääministeri.

Paitsi Natosta, Ruotsissa käydään keskustelua myös ruotsin kielen asemasta!

Ruotsissa on kohtapian vaali ja sen yhtenä aiheena kielipolitiikka! Ennen vaaleja (Språkförsvaret) kartoitetaan eri puolueiden asenteet ruotsin kielen asemaa kohtaan! Pystytäänkö Suomessa ( Kotus) tekemään samanlainen arvio kaikille puolueille ennen seuraavia eduskuntavaaleja koskien suomen kielen asemaa?

Språkförsvaret

Frågor till de politiska partiena inför valrörelsen 2022

Av Nätvärket Språkförsvaret

Måndag 14 mars 08:00