vapaakielivalinta.fi

NRR kirjoitti: ↑04.03.2022 09:04 Vallanpitäjän totuus muka koittaa yhteiseksi hyväksi.

Mutta vaikeina aikoina kansa kääntyy kuuntelemaan todellisuutta.

Pravda-totuus ei palvele, se hylätään.

Keskisarja: Sen sijaan suomalaiset voivat olla kiitollisia kohtalolle tai sallimukselle: Ruotsinkielisissä saimme aika mukavan herrakansan verrattuna baltiansaksalaisiin. Venäjään taas liityimme vasta niin myöhään, ettei meistä ei tullut maaorjien jälkeläisiä.

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: ↑06.03.2022 11:13 Sata vuotta sitten suomenruotsalaiset separatistit ilmoittivat halustaan liittää ruotsalaiset alueensa Ruotsiin. Tästä on visusti vaiettu myöhemmin.

Ahvenanmaalla järjestettiin kansanäänestys.. Ruotsi oli valmis lähettämään joukkoja Ahvenanmaalle..

Suomalainen poliittinen eliitti antoi kiristyksen ja uhan alla suomenruotsalaisille todella ruhtinaallisen erityisaseman, privilegion, jotta sodalta ja maan hajoamiselta vältyttäisiin..

Isovenäläiseen tapaan se ei kuitenkaan riittänyt bättre folkille, vaan ruokahalu kasvoi myönnytysten innoittamana.

"Kiitollisuudenosoituksena" maailman parhaasta vähemmistöasemasta keksittiin pakkoruotsi: enemmistöä alettiin kiusata todenteolla.

NRR kirjoitti: ↑06.03.2022 12:40 Kiitos, UK

Tuli uutta tietoa minullekin historiasta:

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: ↑06.03.2022 11:13 Sata vuotta sitten suomenruotsalaiset separatistit ilmoittivat halustaan liittää ruotsalaiset alueensa Ruotsiin. Tästä on visusti vaiettu myöhemmin.

Ahvenanmaalla järjestettiin kansanäänestys.. Ruotsi oli valmis lähettämään joukkoja Ahvenanmaalle..

Suomalainen poliittinen eliitti antoi kiristyksen ja uhan alla suomenruotsalaisille todella ruhtinaallisen erityisaseman, privilegion, jotta sodalta ja maan hajoamiselta vältyttäisiin..

Isovenäläiseen tapaan se ei kuitenkaan riittänyt bättre folkille, vaan ruokahalu kasvoi myönnytysten innoittamana.

"Kiitollisuudenosoituksena" maailman parhaasta vähemmistöasemasta keksittiin pakkoruotsi: enemmistöä alettiin kiusata todenteolla.

Tämä pitää nostaa esille!

VAALIT: Vaikuttamistavat
1) Sosiaalisen ja perinteisen median operaatiot.
a. Väärän informaation levittäminen, vaihtoehtoisten totuuksien tarjoaminen ja ennen
kaikkea epäluottamuksen kylväminen valtaapitävien kykyyn toimia poliittisina päättäjinä.
2) Suomalaisten vaikuttajien hyödyntäminen.
a. Perinteisten vaikuttaja-agenttien toiminta kohdistetaan yhteiskunnan korkeimmille tasoille,
päätöksentekijöihin ja valtamediaan. Provokaattoreita käytetään erityisesti kiusanteossa
sekä kansalaismielipiteen ohjailussa; tässä suhteessa sosiaalinen media on pääroolissa.
b. Uusi suurlähettiläs, hänen taustansa ja viestinsä ovat osa isoa kokonaiskuvaa. Hänellä
lienee myös oma verkostonsa jo olemassa ja uudelleen aktivoitavissa. Tätä tullaan
hyödyntämään erityisesti vaikuttajaverkostoissa vaikuttamiseen.
3) Venäjän tavoitteiden mukaisesti toimivien poliitikkojen tukeminen ja Venäjän tavoitteiden
vastaisesti toimivien poliitikkojen painostaminen ja mustamaalaaminen.
4) Tietomurroilla saatujen tietojen julkaiseminen.
a. Myös uhka jo hankitun tiedon vuotamisesta voi toimia painostuksen ja vaikuttamisen
välineenä. On oletettavaa, että esim. kotimaisten puolueiden käyttämät viestikanavat ja
tietojärjestelmät ovat haavoittuvaisia tällaiselle toiminnalle.
5) Voittajan avustaminen siten, että apu tulee tahallisesti julkiseksi ja tämä tieto rapauttaa
kansalaisten luottamusta valittuun tasavallan presidenttiin.
a. Voittajaa voidaan myös aidosti auttaa ja siten rakentaa uhka avun paljastumisesta, mitä
voidaan käyttää myöhemmin painostuskeinona.
6) Vaalikamppailun ajaminen kohti tilannetta, jossa menestyäkseen ehdokkaiden on annettava
sellaisia vaalilupauksia, joista vaikuttajalle on hyötyä.
a. Poliittisen keskustelun ohjaaminen. Tiettyjen aiheiden (esim. Nato) myrkyttäminen ja
toisten, erityisesti populististen aiheiden, nostaminen keskustelunaiheiksi.
b. Keinotekoisten jakolinjojen luominen (ml. presidentin valtaoikeuksien kannalta
epäolennaisiin kysymyksiin), jolloin äänestäjien huomio siirtyy pois ulko- ja
turvallisuuspoliittisista valinnoista (esimerkiksi maahanmuuttoon).
7) "Ahvenanmaan separatismin" narratiivin ja kielteisen julkisuuden lietsominen suomenruotsalaisia
vastaan. Myös pakkoruotsikeskustelu aktivoitaneen myötämielisen ehdokkaan toimesta.

Kommentti: Mitä peliä puolustusministeriön turvallisuuskomitea pelaa presidentinvaalien alla?
Puolustusministeriön alaisuudessa toimivan turvallisuuskomitean asiantuntijaverkosto kehottaa varautumaan Venäjän vaikutusyrityksiin presidentinvaaleissa ja pelottelee mm. salamurhan mahdollisuudella. Suomen valtiollinen (!) elin pelaa itse nyt Venäjän pussiin. Sen motiiveja sopii ja pitää kysyä, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

7) ”Ahvenanmaan separatismin” narratiivin ja kielteisen julkisuuden lietsominen suomenruotsalaisia vastaan. Myös pakkoruotsikeskustelu aktivoitaneen myötämielisen ehdokkaan toimesta.

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: ↑06.03.2022 17:49 https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005429323.html

Turvallisuus­komitea keräsi Venäjän mahdolliset tavoitteet Suomen vaaleissa – lue uhka­näkemykset sanasta sanaan
Turvallisuuskomitea keräsi asiantuntijoilta vaaleihin liittyviä uhkatekijöitä. IS julkaisee koosteen raportista sanasta sanaan.

7) ”Ahvenanmaan separatismin” narratiivin ja kielteisen julkisuuden lietsominen suomenruotsalaisia vastaan. Myös pakkoruotsikeskustelu aktivoitaneen myötämielisen ehdokkaan toimesta.

"Juttua täsmennetty 1.11.2017 klo 16.00: Uhka-arviot ovat asiantuntijoiden, eivät Turvallisuuskomitean jäsenten arvioita"

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005428307.html

Kommentti: Mitä peliä puolustusministeriön turvallisuuskomitea pelaa presidentinvaalien alla?

Puolustusministeriön alaisuudessa toimivan turvallisuuskomitean asiantuntijaverkosto kehottaa varautumaan Venäjän vaikutusyrityksiin presidentinvaaleissa ja pelottelee mm. salamurhan mahdollisuudella. Suomen valtiollinen (!) elin pelaa itse nyt Venäjän pussiin. Sen motiiveja sopii ja pitää kysyä, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala

Presidentinvaalitentit alkavat huomenna maanantaina kunnolla, kun kaikki seitsemän ehdokasta ovat ensimmäistä kertaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tentissä.

Sen alla julkisuuteen nostettiin puolustusministeriön yhteydessä toimivan, valtioneuvostoa avustavan turvallisuuskomitean asiantuntijaryhmän raportti, jossa pohditaan (ja pelotellaan), miten Venäjä voi vaikuttaa kolmen kuukauden kuluttua pidettävien presidentinvaalien lopputulokseen. Lauantaina asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.

Venäjän informaatiovaikuttamisen mahdollisuus on tosiasia. Siihen on syytä varautua. Esimerkkejä löytyy Yhdysvaltain ja Ranskan presidentinvaaleista.

Mutta nyt menee yli. Pahemman kerran.

Asiantuntijaryhmän listalla ovat Venäjän mahdolliset operaatiot sosiaalisessa mediassa, suomalaisten vaikuttajien hyödyntäminen, poliitikkojen tukeminen tai mustamaalaaminen, äänestystulosten kyseenalaistaminen - mutta myös varoitus esimerkiksi salamurhasta.

Kaikkiaan listataan yhdeksän uhkakuvaa, joista tärkein on tämä:

Mahdollisuus nostaa Kremlin suosima ehdokas Suomen presidentiksi seuraavissa vaaleissa sekä vaikuttaminen muidenkin ehdokkaiden ajatteluun.

Haloo?!

Presidentti Sauli Niinistön kannatus on tuoreimman Ylen gallupin mukaan 76 prosenttia eli valinta jo ensimmäisellä kierroksella on kutakuinkin varmaa.

Kun Niinistö aloittaa toisen kautensa maaliskuussa, hänet junaili Mäntyniemeen siis Kreml.

Niinkö?

Ulkopolitiikan ja maan johdossa on IS:n tietojen mukaan luettu raportin tietoja ja näkemyksiä kauhuissaan.

Asiaan ei haluta ainakaan nyt julkisesti puuttua, koska presidentinvaalikampanjat ovat käynnissä. Sanot niin tai näin, kommentti voidaan tulkita osaksi kampanjaa.

– Nyt on kylvetty sitten se, mitä Venäjä oikeasti toivoo, IS:lle kommentoidaan lisäyksellä, että ”kahtiajako syvenee” - aivan kuten Venäjän pelätään haluavankin.

Niin kuin onkin: nyt julki tulleiden arvioiden jälkeen kaikkea, mitä presidentinvaaleissa sanotaan, voidaan tulkita Kremlin ohjauksen tuotokseksi. Kaikki mitä Venäjästä kirjoitetaan, voidaan tulkita Venäjä-myönteisyydeksi. Leimakirveen heittelijöille on annettu aseet käsiin.

Jos presidenttiehdokas esimerkiksi ei kannata Nato-jäsenyyttä, toiminta perustuu komitean varoituksen mukaan ehkä Venäjän vaikutukseen. Rkp:n Nils Torvaldsia lukuun ottamatta kukaan muu ei kannata Nato-jäsenyyttä. Nato-myönteisyys ei tietenkään ole Venäjä-myönteisyyttä.

Moni kysyy, miksi komitea tuli ulos juuri nyt, kun ehdokkaiden yhteistentit alkavat.

Keskustelu Natosta voi olla yksi motiivi, IS:lle arvioidaan. Esimerkiksi kokoomuksessa on paljon niitä, jotka ovat suivaantuneet Niinistön passiivisuuteen Nato-jäsenyyden ajamisessa, vaikka kokoomuksen puoluevaltuusto Niinistön ehdokkuudesta eilen riemuitsikin.

Joka tapauksessa valtiolliselta elimeltä kyseessä on reipas ulostulo. Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin) kannattaa kysyä komitean pääsihteeriltä Vesa Valtoselta, mihin sillä pyrittiin.

Maininta salamurhasta on erityisen outo. Tällaisilla pohdinnoilla saattaa olla joillekin jopa ruokkiva vaikutus.
Lähettilästä pitää varoa?

Myös Venäjän uutta Suomen-lähettilästä Pavel Kuznetsovia pitää asiantuntijaverkoston mukaan varoa.

Allekirjoittanut haastatteli ensimmäisenä suomalaismedian edustajana Kuznetsovia lokakuun alussa (IS 7.10.). Lähettiläs vastasi korrektisti esitettyihin kysymyksiin.

Suurta uutista haastattelussa ei ollut, sillä Kuznetsovin esimies, Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi samat asiat Kultarannan pihalla Suomen-vierailullaan kesäkuussa 2016. Siis sen, että Nato tulkitaan Venäjällä viholliseksi, ja jos Suomi liittyy sen jäseneksi, Venäjällä on omat vastatoimensa. Näkemys ei ole taatusti yllätys kenellekään

Haastatteluun Kuznetsov suostui haastattelupyynnön perusteella, sitä ei totisesti tuputettu Venäjän lähetystön taholta.

Asiantuntijaverkosto antaa ymmärtää, että tällaiset haastattelut ovat vaarallisia. Kuznetsovin epäillään lisäksi hyödyntävän vanhoja suhteitaan, joita hänellä on kahdelta edelliseltä Suomen-komennukseltaan.
Kahtiajako syvenee

Turvallisuuskomitean julkisuuteen antama raportti kannattaa ottaa esille maanantaina EVA:n tentissä. Ehdokkaiden näkemykset sitä ovat mielenkiintoista kuultavaa.

Jos Venäjä haluaa nostattaa pelottelullaan eripuraa ja kahtiajakoa, niin turvallisuuskomitean kautta se on nyt onnistunut erinomaisesti.

Tilanteessa on koomisia yhtymäkohtia 1970-luvulle, jolloin Suomessa kerättiin listoja neuvostovastaisuuksista ja niiden esittäjistä. Nyt samaa joutuu pelkäämään kaikessa Venäjään liittyvässä keskustelussa - tosin toisin päin. P-nuolijan leimaa tuputetaan herkästi.

Joka tapauksessa turvallisuuskomiteassa harkinta petti - varsinkin ajankohdan suhteen. Se herättää myös kysymyksen, pelaako puolustusministeriön alainen turvallisuuskomitea jotakin omaa turvallisuuspoliittista peliään.

Muuten: onko Leo Tolstoin tuotannon kehuminen nyt vaarallista Venäjä-myönteisyyttä vai ei? Olisiko mahdollisuus saada komitealta vielä tarkempia ohjeita, että osaa varoa vääriä tahoja ja vääriä puheita.

Tässä olisi oikeastikin syytä pelätä Venäjän vaikutusyrityksiä Suomessa ilman että puolustusministeriön turvallisuuskomitea lietsoo hysteerisyyttä presidentinvaalikamppailuun.

Sata vuotta sitten suomenruotsalaiset separatistit ilmoittivat halustaan liittää ruotsalaiset alueensa Ruotsiin. Tästä on visusti vaiettu myöhemmin.

Ahvenanmaalla järjestettiin kansanäänestys.. Ruotsi oli valmis lähettämään joukkoja Ahvenanmaalle..

Suomalainen poliittinen eliitti antoi kiristyksen ja uhan alla suomenruotsalaisille todella ruhtinaallisen erityisaseman, privilegion, jotta sodalta ja maan hajoamiselta vältyttäisiin..

Isovenäläiseen tapaan se ei kuitenkaan riittänyt bättre folkille, vaan ruokahalu kasvoi myönnytysten innoittamana.

"Kiitollisuudenosoituksena" maailman parhaasta vähemmistöasemasta keksittiin pakkoruotsi: enemmistöä alettiin kiusata todenteolla.

Teboil ei halua käyttää sota-sanaa, pyysi korvaamaan termit

Hillevi Henanen kirjoitti: ↑08.03.2022 13:05 Tässä taas yksi sana Suomen kieltolistalle.
https://www.verkkouutiset.fi/teboil-ei- ... /#2e02adf5
Ehkä Teboilin olisi kannattanut konsultoida meidän pakkoruotsittajia, heillä kun on pitkä kokemus yrityksistä kieltää sanoja.[
quote]Teboil ei halua käyttää sota-sanaa, pyysi korvaamaan termit

Viesti 02.10.2013 00:09

Journalisti-lehdessä kirjoittaa Ny tid-lehden toimittaja sanasta pakkoruotsi, jonka hän kokee vääräksi: miksi juuri ruotsi ainoana oppiaineena olisi ansainnut etuliitteen pakko. Toimittaja on nyt ottanut asiassa yhteyttä kotimaisten kielten keskuksen johtajaan, Pirkko Nuolijärveen. Keskus antaa medialle suositukset sanojen käytöstä. Nuolijärvi suosittelee, ettei sanaa "pakkoruotsi" käytetä