Kaksikielisyysoppi on suomalainen versio pravda-totuudesta: vallanpitäjän käsitys on totta vaikka olisi valhettakin

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Kaksikielisyysoppi on suomalainen versio pravda-totuudesta: vallanpitäjän käsitys on totta vaikka olisi valhettakin

#16 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 09.03.2022 14:31

Käykäähän lukemassa HBL:n sivuilla, mitä Ruotsissa tuumataan Natosta!

Forskare om svenska statsministers Natouttalandet: "Implicerar att Sverige inte är redo att stödja Finland i krig"

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kaksikielisyysoppi on suomalainen versio pravda-totuudesta: vallanpitäjän käsitys on totta vaikka olisi valhettakin

#17 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 09.03.2022 15:18

Eli jos Nato-anomuskin on ruotsalaisille liian iso riski, niin missään nimessä ei tuettaisi Suomea sodassa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyysoppi on suomalainen versio pravda-totuudesta: vallanpitäjän käsitys on totta vaikka olisi valhettakin

#18 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 09.03.2022 19:09

Ei ole koskaan tuettu, päinvastoin.
Sen sijaan Suomen Natojäsenyys rakentaisi Norjan kanssa soman suojapussin suurimmalle osalle Ruotsia.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyysoppi on suomalainen versio pravda-totuudesta: vallanpitäjän käsitys on totta vaikka olisi valhettakin

#19 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 10.03.2022 01:43

Aftonbladetin kolumnisti Lena Mellin kertoo mikä on vikana
https://www.aftonbladet.se/nyheter/kolu ... det-galler

Vilka kan Sverige lita på när det gäller?
Listan är inte imponerande lång.
Keihin Ruotsi voi tiukan tullen luottaa?
Lista ei ole pituudella pilattu.


Ensam är inte stark. Det vet Sverige som ett litet alliansfritt land i norra Europas utkanter.
Yksinäinen ei ole voimakas. Sen tietää Ruotsi pienenä puolueettomana maana Pohjois-Euroopan ulkoreunalla.

Vi är alltså i behov av vänner.
Olemme siis ystävien tarpeessa.

Men vilka kan Sverige lita på – egentligen
Mutta keihin voi Ruotsi luottaa - oikeasti?

Sverige ligger tillsammans med Finland inklämt mellan Ryssland och den västliga försvarsalliansen Nato.
Ruotsi sijaitsee yhdessä Suomen kanssa Venäjän ja läntisen puolustusliiton Naton välissä.

Sverige behöver vänner. Om man hade glömt bort det har Ukrainakrisen fungerat som en övertydlig påminnelse.
Ruotsi tarvitsee ystäviä. Jos se oli päässyt unohtumaan, on Ukrainan kriisi toiminut liiankin selvänä muistutuksena.

Men vilka kan Sverige lita på när det verkligen gäller? Listan är inte superlång.
”Ukrainakrisen har fungerat som en övertydlig påminnelse om att Sverige behöver vänner”.
Mutta keihin Ruotsi voi tiukan tullen luottaa? Lista ei ole superpitkä.
Ukrainan kriisi on toiminut liiankin selvänä muistutuksena siitä, että Ruotsi tarvitsee ystäviä.


1. Finland. Det likaledes alliansfria Finland är Sveriges absolut närmaste säkerhetspolitiska partner. Försvarssamarbetet mellan våra båda länder är redan omfattande och växer månad för månad.
1. Suomi. Suomi, joka on myös liittoutumaton, on Ruotsin lähin turvallisuuspoliittinen kumppani. Puolustusyhteistyö maidemme välillä on jo laajaa ja kasvaa kuukausittain.

Det kan förefalla betryggande.
Se voi tuntua lohduttavalta.

Men vänskapen fick en allvarlig knäck i december förra året. Då tillkännagav Finland att de valt bort Jas 39 Gripen, den svenska försvarsindustrins pärla, när de skulle köpa nya stridsflygplan för 100 miljarder kronor till sitt flygvapen.
Mutta ystävyys koki vakavan takaiskun viime vuoden joulukuussa. Suomi ilmoitti silloin jättäneensä pois Ruotsin puolustusteollisuuden helmen Jas 39 Gripenin, kun se aikoi ostaa uusia taistelukoneita 100 miljardilla kruunulla ilmavoimilleen.

I stället valde de att köpa amerikanska F35 från Lockheed Martin.
Sen sijaan he päättivät ostaa amerikkalaisen F35:n Lockheed Martinilta.

Den svenska besvikelsen var enorm. En del uppfattade det som ett svek: Inte ens finnarna gick att lita på på fullt ut. Vänskapen hade sina gränser även i detta fall.
Ruotsin pettymys oli valtava. Jotkut pitivät sitä petoksena: Edes suomalaisiin ei voinut täysin luottaa. Ystävyydellä oli rajansa myös tässä tapauksessa.

2. EU. Sverige har varit medlem i Europeiska unionen i 27 år. Det handlar alltså om en långvarig relation. Men uppenbarligen inte så trygg som många har trott.

I Lissabonfördraget, som trädde i kraft i slutet av 2009, finns en väl känd så kallad försvarsklausul. Den innebär ”att om en medlemsstat utsätts för ett väpnat angrepp på sitt territorium, så är de övriga medlemsstaterna skyldiga att ge den medlemsstaten stöd och bistånd med alla till buds stående medel.”.

Men trots den välkända klausulen kände sig statsminister Magdalena Andersson och hennes finske kollega Sanna Marin föranlåtna att skriva ett brev till Europeiska rådets ordförande och därmed till de övriga 25 regeringscheferna i EU och påminna om dess existens. Det gjorde de nyligen, inför diskussionerna vid det informella EU-toppmött i Frankrike i slutet av veckan.

På vad grundar sig Anderssons och Marins oro för att övriga länder glömt bort den här bestämmelsen? Man vet inte.

Det enda man vet är att de båda statsministrarna inte alls tycks lita på att de får hjälp av EU:s övriga medlemmar om det behövs.

Synnerligen oroväckande skulle jag kalla det.

3. Nato. När Ukrainakrisen blev riktigt akut i slutet av januari mötte utrikesminister Ann Linde och hennes finske kollega Natos generalsekreterare Jens Stoltenberg i Bryssel.

Efter mötet sade Stoltenberg att Sverige och Finland var Natos viktigaste partners.

Det lät betryggande. Men sträckte sig inte till de försvarsgarantier som finns beskrivna i paragraf fem i Nato-fördraget. Den gäller bara medlemmar vilket Jens Stoltenberg upprepat många gånger. Man ska inte tro något annat – hans värmande ord till trots.

4. USA. Finlands president Sauli Niinistö gjorde i helgen en blixtsnabbt beslutad visit hos USA:s president Joe Biden. Under mötet ringde presidenterna upp Magdalena Andersson.

Resultatet blev, vad man hittills vet, att det militära samarbetet mellan de tre länderna ska utökas.

Men vad betyder det i praktiken? Det är än så länge ytterst oklart. Kanske ingenting.

5. Storbritannien. I slutet av förra veckan möttes försvarsminister Peter Hultqvist och hans brittiske kollega Ben Wallace i Köpenhamn.

Wallace försäkrade att Sverige kunde räkna med hjälp från Storbritannien om vi skulle utsättas för aggressiva handlingar från rysk sida.

Men vad betyder det här löftet? Förhoppningsvis får vi aldrig veta. Det är först vid en rysk aggression det står klart om det bara handlar om blå dunster. Eller ”boots on the ground”, stövlar på marken, som militärt intresserade personer brukar säga.

Vilka kan Sverige lita på när det gäller? Listan imponerar inte.
Viidestä ystävävaihtoehdosta ei kukaan muukaan petollisen Suomen lisäksi oikein saanut varauksetonta "ystävä"leimaa otsaansa, mutta jos heitä askarruttaa se, että kuka tulee hädän hetkellä pienen maan apuun, niin aina voi kurkata vuoden 1939 historiaan.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyysoppi on suomalainen versio pravda-totuudesta: vallanpitäjän käsitys on totta vaikka olisi valhettakin

#20 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 10.03.2022 10:05

https://www.hbl.fi/artikel/forsakre-om- ... o-att-sto/
– Ifall Finland under rådande läge skulle välja att gå med i Nato, skulle Sverige i och med det här vara den första som har kritiserat Finlands beslut efter Ryssland.
Vilken betydelse har uttalanden av det här slaget för det finsk-svenska försvarssamarbetet?

Mikäli Suomi vallitsevassa tilanteessa päätyisi liittymään Natoon, olisi Ruotsi ensimmäinen Venäjän jälkeen Suomen päätöstä kritisoinut.
Mikä merkitys tällaisella lausunnolla on suomalaisruotsalaiselle yhteistyölle?

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kaksikielisyysoppi on suomalainen versio pravda-totuudesta: vallanpitäjän käsitys on totta vaikka olisi valhettakin

#21 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 26.03.2022 17:51

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 06.03.2022 11:13 Sata vuotta sitten suomenruotsalaiset separatistit ilmoittivat halustaan liittää ruotsalaiset alueensa Ruotsiin. Tästä on visusti vaiettu myöhemmin.

Ahvenanmaalla järjestettiin kansanäänestys.. Ruotsi oli valmis lähettämään joukkoja Ahvenanmaalle..

Suomalainen poliittinen eliitti antoi kiristyksen ja uhan alla suomenruotsalaisille todella ruhtinaallisen erityisaseman, privilegion, jotta sodalta ja maan hajoamiselta vältyttäisiin..
Onko linkkiä/lähdettä?

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Kaksikielisyysoppi on suomalainen versio pravda-totuudesta: vallanpitäjän käsitys on totta vaikka olisi valhettakin

#22 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 26.03.2022 18:16

NRR kirjoitti: 26.03.2022 17:51
Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 06.03.2022 11:13 Sata vuotta sitten suomenruotsalaiset separatistit ilmoittivat halustaan liittää ruotsalaiset alueensa Ruotsiin. Tästä on visusti vaiettu myöhemmin.

Ahvenanmaalla järjestettiin kansanäänestys.. Ruotsi oli valmis lähettämään joukkoja Ahvenanmaalle..
Lokakuu
Suomalainen poliittinen eliitti antoi kiristyksen ja uhan alla suomenruotsalaisille todella ruhtinaallisen erityisaseman, privilegion, jotta sodalta ja maan hajoamiselta vältyttäisiin..
Onko linkkiä/lähdettä?
https://www.vuorio.net/uutiset.html?200648


Suomessa ruotsinkielisten ajattelu itsestään täysin suomenkielisistä erillisenä kansakuntana sekä heidän yhteiskunnallisen ja rodullisen ylemmyyden tunteensa on ollut paljon yleisempää kuin mitä Suomessa nykyään tunnetaan. Tämä johti Suomen itsenäisyyden alkuaikoina jopa vaatimuksiin erillisestä valtioyhteydestä ruotsinkielisille suomenkielisiin suomalaisiin nähden.
Nykyään tieto suomenruotsalaisten vahvana vallinneesta asennemaailmasta vaietaan lähes kokonaan Suomen tiedotusvälineissä. Aiheesta löytyy kuitenkin tietoa etsimällä vanhempia tutkimuksia. Amerikkalais-suomalainen Kalifornian yliopiston (Santa Barbara) entinen historian professori Pekka Kalevi Hämäläinen (s. 1938) on kirjoittanut Suomen kieliryhmien välisistä suhteista vuonna 1968 ilmestyneessä kirjassaan Kielitaistelu Suomessa 1917-1939.

Ruotsinkieliset pyrkivät saamaan Suomen hallinnollisesti ja poliittisesti jaetuksi ruotsin- ja suomenkielisten välillä. Tällöin heidän mielestään ihanteellisessa tilanteessa ruotsinkielisiksi itsehallintoalueiksi olisi muodostettu Uusimaa, Ahvenanmaa ja Turun saaristo sekä Pohjanmaa. Jokaisella maakunnalla olisi ollut landsting, "maakäräjät", hallitus ja maaherra. Yleinen äänioikeus olisi koskenut kaikkia 21 vuotta täyttäneitä henkilöitä, mutta jokaisella kansakoulun jälkeen opintietään jatkaneella henkilöllä olisi lisä-ääni ja niillä, joilla oli maaomaisuutta tai akateeminen oppiarvo, kolmaskin ääni. Tämä äänioikesjärjestelmä olisi käytännössä taannut RKP:lle valta-aseman ruotsinkielisillä alueilla.
Ahvenanmaan kuntien edustajat ilmaisivat elokuussa 1917 halunsa liittää saaret Ruotsiin. Suomen sisällissodan aikana vuonna 1918 Ruotsin hallitus lähetti sotalaivoja ja joukkoja Ahvenanmaalle. Ruotsin hallitus ehdotti Suomen hallitukselle virallisesti marraskuussa 1918, että saarten kohtalosta päätettäisiin kansanäänestyksellä. Ahvenanmaalaiset vetosivat Pariisin rauhankongressiin sen jälkeen, kun suomalaiset eivät olleet hyväksyneet kansanäänestystä.
Huomattavat suomenruotsalaiset ja heidän lehtensä vastustivat ahvenanmaalaisten separatismia ja moittivat Ruotsin hallitusta sen yrityksistä siepata saaret Suomen sisällissodan aikana. Joissakin tapauksissa kuitenkin Ahvenanmaan separatismi keräsi sympatioita mantereen ruotsinkielisissä. Tämän lisäksi päätään nosti myös ajatus Suomen mantereen ruotsinkielisten alueiden liittämisestä Ruotsin yhteyteen.
Pohjanmaan ruotsinkieliset kokoontuivat yhteen tammikuussa 1919 Vaasassa pohtiakseen tulevaisuuttaan. Eräät läsnäolijat vakuuttivat Pohjanmaan ruotsalaisten haluavan Ruotsin yhteyteen ja vaativan saada ilmaista mielipiteensä kansanäänestyksellä. Osanottajat valitsivat valtuuskunnan pyytämään Skandinavian maiden hallituksia toimimaan kansallisten vähemmistöjen puolesta Pariisin rauhankongressissa.
Pekka Kalevi Hämäläinen selostaa tapahtumankulkua seuraavasti:
"Professori von Wendt, joka toimi valtuuskunnan puhemiehenä, kävi kaikkien kolmen kuningaskunnan pääkaupungeissa. Hän esitti Ruotsin ulkoministerille muistion, jossa selitettiin, että Pohjanmaan ruotsinkielinen väestö tahtoi liittyä 'emämaaahan', jos se olisi mahdollista..



Skandinaavisessa kirjallisuudessa sekä lehdistössä esiintyi 1800-luvun puolesta välistä lähtien
näkemyksiä omasta sukulaisuudesta arvostettujen saksalais-germaanien kanssa, ja suomenkieli-
sistä lahjattomampana kansana. Tämä yhdistyi ensimmäisen maailmansodan aikoihin joidenkin
piirien toiveisiin saada Suomi takaisin osaksi Ruotsia, ja tähän sopi käsitys suomenkielisten
kyvyttömyydestä valtiomuodostukseen. Yksittäistapauksessa jopa vuoden 1915 Social-
Demokraten julkaisi rotusanastoa käyttävän varoituksen suomalaisten auttamisesta.
374 Euroop-
palaisissa, myös skandinaavisissa tietosanakirjoissa suomalaisia sijoitettiin mongoliseen pääro-
tuun jopa 1960-luvulle asti, viimeiset maininnat lienevät paneutumattoman, vanhoja artikkelei-
ta kierrättävän toimitustyön seurausta.
375
Ruotsin rotubiologisen instituutin (Rasbiologiskt institut) perustaminen juuri samaan aikaan
suomenruotsalaisen separatismin ja Ahvenanmaan kysymyksen kanssa herättää kysymykseni,
oliko samanaikaisuus pelkkää sattumaa vai liittyikö siihen itsekorostuksen tarvetta juuri ruot-
salais-suomalaisten suhteiden herkkänä aikana?

Mäkinen 1997, passim., Kemiläinen 1993 s. 174–176., lähteenä Finlands båda folk: östsvenskar och finnar:
några utvecklingslinjer och framtidsmöjligheter, Tukholmassa 1919 julkaistun lehtikirjoituksen ja kirjasen suo-
mennoksen julkaisi Söderström samana vuonna. Von Wendt jatkoi ruotsalaiskysymyksen käsittelyä 1922 (Fenni-
ca-tietokanta). Matti Aution von Wendt -artikkelissa Kansallisbiografiassa ei mainita mitään tämän separatismista
ja rotumielipiteistä; eräs esimerkki aihepiirin unohtamisesta. Von Bonsdorff selostaa von Wendtin separatista
toimintaa, mm. s. 121–125.

Eli kyllä löytyy!

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Kaksikielisyysoppi on suomalainen versio pravda-totuudesta: vallanpitäjän käsitys on totta vaikka olisi valhettakin

#23 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 26.03.2022 23:33

Kuinka paljon rotuopit mahdollisesti vielä vaikuttavat surujen ajattelussa?
Freudenthalin mitaleita on jaettu myös pakkoruotsia kannattaville silmäätekeville suomenkielisille. Vieläkö niitä mahdetaan jakaa.

Kyllähän aika ajoin nykyäänkin törmää ihmisiin, jotka kannattavat Suomi-Ruotsi valtioyhteyden palauttamista. Olisivat valmiita luopumaan Suomen itsenäisyydestä noin vain.
Vanhat ajatukset elävät sitkeästi, saavat uusia muotoja ja nousevat aika ajoin uudestaan esiin.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Kaksikielisyysoppi on suomalainen versio pravda-totuudesta: vallanpitäjän käsitys on totta vaikka olisi valhettakin

#24 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 27.03.2022 13:09

TK kirjoitti: 26.03.2022 23:33 Kuinka paljon rotuopit mahdollisesti vielä vaikuttavat surujen ajattelussa?
Freudenthalin mitaleita on jaettu myös pakkoruotsia kannattaville silmäätekeville suomenkielisille. Vieläkö niitä mahdetaan jakaa.

Kyllähän aika ajoin nykyäänkin törmää ihmisiin, jotka kannattavat Suomi-Ruotsi valtioyhteyden palauttamista. Olisivat valmiita luopumaan Suomen itsenäisyydestä noin vain.
Vanhat ajatukset elävät sitkeästi, saavat uusia muotoja ja nousevat aika ajoin uudestaan esiin.
Ruotsin rotubiologisen instituutin (Rasbiologiskt institut) perustaminen juuri samaan aikaan
suomenruotsalaisen separatismin ja
Ahvenanmaan kysymyksen kanssa herättää kysymyksen,
oliko samanaikaisuus pelkkää sattumaa vai liittyikö siihen itsekorostuksen tarvetta juuri ruotsalais-suomalaisten suhteiden herkkänä aikana?
Lainaus on mielenkiintoisesta tutkimuksesta.

Mäkinen, Riitta
Pohjola vai Baltia? Suomalaisten pan-identifioituminen 1920-1930 -luvuilla kansalaisyhteistyön valossa. 249 s. + liite 9 s.
Lisensiaatintutkimus, Turun yliopisto, Poliittisen historian laitos 5.2.2015

Miksi tämä historiallinen ulottuvuus on tärkeää ottaa esille?


Sen takia, että somessa jatkuu edelleen pakkoruotsittajien kampanja "kiitollisuudenvelasta" Ruotsille, ruotsin kielelle ja kaikille 1800-luvun ruotsinkielisille, vaikka vain hyvin pieni osa ruotsinkielisistä edisti suomen kielen asemaa.

Suurin osa vastusti ja heidän työtään jatkaa edelleen RKP.

Muualla maailmassa kaadetaan tai piilotetaan muinaisten rasistien patsaita, Suomessa vaaditaan työvelvoitetta pakkoruotsin muodossa -"kiitollisuudenvelkana" rasistien ajatusmaailmalle.

Vastaa Viestiin