RKP:n monopoliasema vahvistuu hyvinvointialueilla

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

RKP:n monopoliasema vahvistuu hyvinvointialueilla

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 17.02.2022 16:47

Lisää byrokratiaa ja RKP-diktatuuria
Hyvinvointialueet laki
33 §

"Kansalliskielilautakunnan tehtävänä on:

1) selvittää, arvioida ja lausua siitä, miten aluevaltuuston päätökset vaikuttavat kielellisten oikeuksien käytännön toteutumiseen;

2) selvittää, arvioida ja määritellä hyvinvointialueen vähemmistökielellä tarjottavien palvelujen tarvetta sekä seurata näiden palvelujen saatavuutta ja laatua;

3) selvitysten, arvioinnin ja seurannan perusteella tehdä aluehallitukselle ehdotuksia toimenpiteiksi kielivähemmistön palvelujen ja palveluketjujen kehittämiseksi sekä henkilöstön kielitaitovaatimuksiksi ja kielitaidon kehittämiseksi;

4) kaksikielisellä hyvinvointialueella, jonka vähemmistökieli on ruotsi, tehdä ehdotuksia kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyötä ja työnjakoa koskevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 39 §:ssä tarkoitetun sopimuksen sisällöksi, antaa sopimuksesta lausunto aluevaltuustolle sekä seurata sopimuksen toteutumista.

Lautakunnalla voi olla myös muita hallintosäännössä määrättyjä tehtäviä.

Lautakunnan on annettava vuosittain aluehallitukselle kertomus kielivähemmistön palvelujen toteutumisesta. Aluehallitus antaa aluevaltuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin lautakunnan antama kertomus antaa aihetta.

Lautakunnan puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus aluehallituksessa."

Nämä lautakunnat ovat käytännössä RKP:n miehittämiä ja valvomia.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: RKP:n monopoliasema vahvistuu hyvinvointialueilla

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 17.02.2022 20:31

Taidanpa siis ruveta väsäämään omaa taulukkoa näille hyvinvointialueille. Mielenkiintoista.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: RKP:n monopoliasema vahvistuu hyvinvointialueilla

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 18.02.2022 09:54

Varsinais-Suomi 27 kuntaa
muodostuu Auran, Kaarinan, Kemiönsaaren, Koski Tl:n, Kustavin, Laitilan, Liedon, Loimaan, Marttilan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Oripään, Paimion, Paraisten, Pyhärannan, Pöytyän, Raision, Ruskon, Salon, Sauvon, Someron, Taivassalon, Turun, Uusikaupungin ja Vehmaan kunnista
481403 asukasta
416169 suomenkielistä (86,4%)
27347 ruotsinkielistä (5,7%)
37887 muita (7,9%) eli 1,4-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Satakunta 16 kuntaa
muodostuu Euran, Eurajoen, Harjavallan, Huittisten, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Kokemäen, Merikarvian, Nakkilan, Pomarkun, Porin, Rauman, Siikaisten, Säkylän ja Ulvilan kunnista
207325 asukasta
198121 suomenkielistä (95,6 %)
768 ruotsinkielistä (0,37%)
8436 muita (4,1%) eli 11-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Kanta-Häme 11 kuntaa
muodostuu Forssan, Hattulan, Hausjärven, Humppilan, Hämeenlinnan, Janakkalan, Jokioisten, Lopen, Riihimäen, Tammelan ja Ypäjän kunnista
170577asukasta
162367 suomenkielistä (95,2 %)
653 ruotsinkielistä (0,38%)
7557 muita (4,4%) eli 11,6-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Pirkanmaa 23 kuntaa
muodostuu Akaan, Hämeenkyrön, Ikaalisten, Juupajoen, Kangasalan, Kihniön, Kuhmoisten, Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Nokian, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Punkalaitumen, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan, Tampereen, Urjalan, Valkeakosken, Vesilahden, Virtain ja Ylöjärven kunnista.
522852 asukasta
493909 suomenkielistä (94,5%)
1992 ruotsinkielistä (0,38%)
26951 muita (5,2%) eli 13,5-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Päijät-Häme 10 kuntaa
muodostuu Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Iitin, Kärkölän, Lahden, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän kunnista.
205771 asukasta
193469 suomenkielistä (94,0%)
764 ruotsinkielistä (0,37%)
11538 muita (5,6%) eli 15,1-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Kymenlaakso 6 kuntaa
muodostuu Haminan, Kotkan, Kouvolan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kunnista.
162812 asukasta
151417 suomenkielistä (93,0%)
1237 ruotsinkielistä (0,76%)
10158 muita (6,2%) eli 8,2-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Etelä-Karjala 9 kuntaa
muodostuu Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnista
202140 asukasta
189916 suomenkielistä (94,0%)
758 ruotsinkielistä (0,37%)
11466 muita (5,7%) eli 15,1-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Etelä-Savo 12 kuntaa
muodostuu Enonkosken, Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Pieksämäen, Puumalan, Rantasalmen, Savonlinnan ja Sulkavan kunnista
132702 asukasta
127832 suomenkielistä (96,3%)
211 ruotsinkielistä (0,16%)
4659 muita (3,5%) eli 22,1-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Pohjois-Savo 19 kuntaa
muodostuu Iisalmen, Joroisten, Kaavin, Keiteleen, Kiuruveden, Kuopion, Lapinlahden, Leppävirran, Pielaveden, Rautalammin, Rautavaaran, Siilinjärven, Sonkajärven, Suonenjoen, Tervon, Tuusniemen, Varkauden, Vesannon ja Vieremän kunnista.
248265 asukasta
239999 suomenkielistä (96,7%)
269 ruotsinkielistä (0,11%)
7997 muita (3,2%) eli 29,7-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Pohjois-Karjala 13 kuntaa
muodostuu Heinäveden, Ilomantsin, Joensuun, Juuan, Kiteen, Kontiolahden, Lieksan, Liperin, Nurmeksen, Outokummun, Polvijärven, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnista.
163537 asukasta
156829 suomenkielistä (95,9%)
144 ruotsinkielistä (0,09%) Alle promillen!
6564 muita (4,0%) eli 45,6-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Keski-Suomi 22 kuntaa
muodostuu Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Jämsän, Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Kinnulan, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Laukaan, Luhangan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Pihtiputaan, Saarijärven, Toivakan, Uuraisten, Viitasaaren ja Äänekosken kunnista.
284881 asukasta
274236 suomenkielistä (96,3%)
443 ruotsinkielistä (0,16%)
10202 muita (3,6%) eli 23,0-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Etelä-Pohjanmaa 18 kuntaa
muodostuu Alajärven, Alavuden, Evijärven, Ilmajoen, Isojoen, Isonkyrön, Karijoen, Kauhajoen, Kauhavan, Kuortaneen, Kurikan, Lappajärven, Lapuan, Seinäjoen, Soinin, Teuvan, Vimpelin ja Ähtärin kunnista
192150 asukasta
186902 suomenkielistä (97,3%)
641 ruotsinkielistä (0,33%)
4607 muita (2,4%) eli 7,2-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Pohjanmaa 14 kuntaa
muodostuu Kaskisten, Korsnäsin, Kristiinankaupungin, Kruunupyyn, Laihian, Luodon, Maalahden, Mustasaaren, Närpiön, Pedersören, Pietarsaaren, Uusikaarlepyyn, Vaasan ja Vöyrin kunnista.
175816 asukasta
73610 suomenkielistä (41,9%)
89085 ruotsinkielistä (50,67%)
13121 muita (7,5%) eli 0,15-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Keski-Pohjanmaa 8 kuntaa
muodostuu Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Kokkolan, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnista.
67988 asukasta
59699 suomenkielistä (87,8%)
6149 ruotsinkielistä (9,04%)
2140 muita 3,1%) eli 0,3-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Pohjois-Pohjanmaa 30 kuntaa
muodostuu Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Hailuodon, Iin, Kalajoen, Kempeleen, Kuusamon, Kärsämäen, Limingan, Lumijoen, Merijärven, Muhoksen, Nivalan, Oulaisten, Oulun, Pudasjärven, Pyhäjoen, Pyhäjärven, Pyhännän, Raahen, Reisjärven, Sievin, Siikajoen, Siikalatvan, Taivalkosken, Tyrnävän, Utajärven, Vaalan ja Ylivieskan kunnista.
413830 asukasta
399994 suomenkielistä (96,7%)
808 ruotsinkielistä (0,20%)
13028 muita (3,1%) eli 16,1-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Kainuu 8 kuntaa
muodostuu Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kunnista.
65783 asukasta
63626 suomenkielistä (96,7%)
80 ruotsinkielistä (0,12%)
2077 muita (3,2%) eli 26,0-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Lappi 21 kuntaa
Enontekiön, Inarin, Kemin, Kemijärven, Keminmaan, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Ranuan, Rovaniemen, Sallan, Savukosken, Simon, Sodankylän, Tervolan, Tornion, Utsjoen ja Ylitornion kunnista.
176665 asukasta
169482 suomenkielistä (95,9%)
452 ruotsinkielistä (0,26%)
6731 muita (3,8%) eli 14,9-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Itä-Uusimaa 7 kuntaa
muodostuu Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon, Pukkilan ja Sipoon kunnista.
98558 asukasta
65234 suomenkielistä (66,2%)
27320 ruotsinkielistä (27,72%)
6004 muita (6,1%) eli 0,2-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Keski-Uusimaa 6 kuntaa
muodostuu Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Mäntsälän, Tuusulan ja Pornaisten kunnista.
199330 asukasta
185126 suomenkielistä (92,9%)
2293 ruotsinkielistä (1,15%)
11911 muita (6,0%) eli 5,2-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Länsi-Uusimaa 10 kuntaa
muodostuu Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin kunnista.
473838 asukasta
349250 suomenkielistä (73,7%)
57370 ruotsinkielistä (12,11%)
67218 muita (14,2%) eli 1,2-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Vantaa ja kerava
muodostuu Vantaan ja Keravan kaupungeista.
274366 asukasta
212476 suomenkielistä (77,5%)
6033 ruotsinkielistä (2,2%)
55827 muita (20,3%) eli 9,3-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Helsingitön Manner-Suomi 292 kuntaa
4 920 559 asukasta
4 369 663 suomenkielistä (88,8%)
224 817 ruotsinkielistä (4,6%)
326 079 muita (6,6%) eli 1,5-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Helsinki
656920 asukasta
510849 suomenkielistä (77,8%)
36754 ruotsinkielistä (5,6%)
109317 muita (16,6%) eli 1,7-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

https://soteuudistus.fi/hyvinvointialue ... vat-kunnat
Nämä alueet on valittu siinä järjestyksessä kuin tuolla oheisella listalla ovat.
Näistä näkee Suomen huutavan ruotsin tarpeen nyt kun käsitellään muutakin kuin pelkkää surureunusta.

Nämä neljä ensimmäistä yhteensä
1,38 miljoonaa asukasta
1,27 miljoonaa suomenkielstä 92%
30,7 tuhatta ruotsinkielistä 2,2%
80,8 tuhatta muunkielistä 5,9%

Näitä neljää ensimmäistä silmäillessä tukee väkisinkin mieleen vanha sananlasku, että tyhjästä on paha nyhjästä.
Surut ei leipomalla lisäänny.

Tämä on vaiheesssa vielä pitkään, joten pliis jos löytyy huomautettavaaa, niin tännepäin kiitos!
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 21.02.2022 18:08. Yhteensä muokattu 3 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: RKP:n monopoliasema vahvistuu hyvinvointialueilla

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 18.02.2022 10:24

Hämeenlinnasta siis kuljetetaan taksilla kahta surunuorta ruotsinkieliselle yläasteelle Tampereelle.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: RKP:n monopoliasema vahvistuu hyvinvointialueilla

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 18.02.2022 11:36

Siis Varsinais-Suomi, Satakunta, Kanta-Häme ja Pirkanmaa
Hillevi Henanen kirjoitti: 1,38 miljoonaa asukasta
1,27 miljoonaa suomenkielstä 92%
30,7 tuhatta ruotsinkielistä 2,2%
80,8 tuhatta muunkielistä 5,9%
Ja valtava pakkoruotsinäytelmä.

Ja Turun yliopisto aloittaa kaksikielisen lääkärikoulutuksen:
Turun yliopisto alkaa kouluttaa yhdessä Åbo Akademin kanssa kaksikielisiä lääkäreitä.

Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet lahjoittaa 600 000 euroa koulutukseen. Lahjoitukseen sisältyy osa-aikainen professuuri Turun yliopistoon ja yliopiston lehtorin virka Åbo Akademissa.

Uuden professorin ja yliopistonlehtorin keskeisenä tehtävänä on organisoida ja toteuttaa ruotsin kieltä tukevaa lääkärikoulutusta Turun yliopiston lääketieteen lisensiaatin suomenkielisen tutkinto-ohjelman osana. Åbo Akademi osallistuu tarjoamalla ruotsinkielisiä prekliinisiä kursseja Turun yliopiston opiskelijoille, kertoo Turun yliopisto tiedotteessaan.

– Turun yliopiston tavoitteena on kouluttaa kaksikielisiä lääkäreitä Varsinais-Suomen ja koko länsirannikon hyvinvointialueiden tarpeisiin. Tällä hetkellä ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuudessa on merkittäviä haasteita ---
https://yle.fi/uutiset/3-12324002

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: RKP:n monopoliasema vahvistuu hyvinvointialueilla

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 18.02.2022 12:26

Sen kun kouluttavat. Ruotsi kiittää.

Nuo neljä ensimmäistä hyvinvointialuetta joihin kuuluu 77 kuntaa muodostavat nejänneksen verran koko Manner-Suomen väestöstä.
Istun junassa ilman tietokonetta, joten laskelmat ovat päässälaskua tästä eteenpäin.

Suomenkielisiä kuntia on kaikkiaan 260, kaksikielisiä suomienemmistöisiä 18 ja ruotsienemmistöisiä 15.

Tulee uudet molenkiintoiset jakolinjat. Entiset alkoivatkin jo tympiä.

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: RKP:n monopoliasema vahvistuu hyvinvointialueilla

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 18.02.2022 14:01

Kaksikielisiä ruotsienemmistöisiä kuntia 15 kpl ja nämä rantaruotsalaiset kunnat ovat kaikki väestömäärältään pieniä kuntia ja useat muuttotappiokuntia. Löytyykö ruotsienemmistöisten kuntien listalta muuttovoittoisia kuntia?

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: RKP:n monopoliasema vahvistuu hyvinvointialueilla

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 19.02.2022 23:11

Hyvinvointialueiden taulukot etenevät pikkuhiljaa.

Kisaa johtaa Pohjois-Karjala - suruja 0.9 ‰, asukkaita 163537 joista suruja 144
Tiukasti perässä Pohjois-Savo - suruja 1,1 ‰ asukkaita 248265 joista suruja 269.
Jaetulla komannella sijalla Keski-Suomi ja Etelä-Savo 1,6 ‰.

Tuo hauskan näköinen merkki tarkoittaa siis promillea eli tuhannesosaa.tai jos niin halutaan, niin prosentin kymmenesosaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: RKP:n monopoliasema vahvistuu hyvinvointialueilla

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 20.02.2022 00:08

TK kysyy:
Kaksikielisiä ruotsienemmistöisiä kuntia 15 kpl ja nämä rantaruotsalaiset kunnat ovat kaikki väestömäärältään pieniä kuntia ja useat muuttotappiokuntia. Löytyykö ruotsienemmistöisten kuntien listalta muuttovoittoisia kuntia?
Ruotsienemmistöisten kuntien koko muutos 1990-2020 viiden vuoden jaksoissa

1990 116 852
1995 115 661 -1 191
2000 112 972 -2 689
2005 111 760 -1 212
2010 111 296 -464
2015 109 199 -2 097
2020 106 086 -3 113

Ruotsienemmistöisissä kunnissa surujen määrämuutos siis kaikkiaan
yhteensä -10 766

Täräytetään nyt perään samantien surujen määrän kehitys suomienemmistöisissäkin kunnissa samalla systeemillä.

1990 144 418
1995 143 083 - 1 735
2000 142 064 -1 019
2005 139 985 -2 079
2010 140 206 +221
2015 140 172 -34
2020 139 744 -428
Yhteensä -5 074

Samana aikana kuntakohtainen muutos ruotsienemmistöisillä kunnilla surujen määrässä 1990-2020
Inkoo -410
Kemiö -1 803
Korsnäs -492
Kristiina -1 658
Kruunupyy -1 251
Luoto +1668
Maalahti -700
Mustasaari +1 334
Närpiö -2 402
Parainen -1 534
Pedersöre +944
Pietarsaari -365
Raasepori -2 173
Uusikaarlepyy -656
Vöyri -1 268

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: RKP:n monopoliasema vahvistuu hyvinvointialueilla

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 20.02.2022 00:58

Tuolla näkyy selvästi pienempiä lukuja vuoden 2010 tienoilla molemmissa ryhmissä ja surupuolella on riemurinnoin keksitty selityksiä sille.
- Viime vuosina tapahtunut väestönkasvu tulee ilmeisesti jatkumaan. Nykyinen ikärakenne viittaa myös siihen, että edessä on todennäköisesti pitempiaikainen luonnollisen väestönkasvun ajanjakso, sanoo professori Finnäs.
- On rohkaisevaa, että ruotsinkielisten henkilöiden määrä on lisääntynyt melkein 1 400 henkilöllä vuodesta 2007. On tapahtunut myönteinen trendimuutos. Ruotsinkieliset ala-asteet voivat näin ollen odottaa lisääntyvässä määrin tulokkaita tulevina vuosikymmeninä, sanoo Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund.

Suomenruotsalaisten määrä on kasvussa. Tuoreen raportin mukaan määrä on viimeisten viiden vuoden aikana noussut noin 1 100:lla, ja nousun odotetaan jatkuvan lähivuosina.

Suomenruotsalaisuuden yleistymisessä on ensisijaisesti kyse siitä, mikä määritellään syntyneen lapsen äidinkieleksi virallisissa rekistereissä. Kaksikielisissä perheissä on tullut yhä tavallisemmaksi merkitä lapsi ruotsinkieliseksi. Tätä nykyä näin tekee kaksi kolmesta kaksikielisestä perheestä.

Rekisteröinnit vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten paljon ruotsinkielisiä päiväkoti- ja koulupaikkoja kunnat varaavat tuleville vuosille.

Folktingetin julkistaman raportin mukaan suomenruotsalaisia on nyt runsaat 290 000, ja 300 000:n rajan uskotaan menevän rikki runsaassa 15 vuodessa.

Ruotsinkielisten osuuden väestöstä arvioidaan pysyvän lähivuosina ennallaan. Viime vuonna se oli 5,4 prosenttia. Suomenkielisten osuus laskee, koska maahanmuutto kasvattaa muunkielisten osuutta.
Tämä syötettiin aikoinaan lehdistölle

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: RKP:n monopoliasema vahvistuu hyvinvointialueilla

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 20.02.2022 01:17

Kovasti on siis löydetty näiden kuluneiden kymmenen vuoden aikanana toinen toistaan parempia syitä tälle uskomattoman nopealle surujen määrän kasvulle.

Totuus on kumminkin kovin toisenlainen.
http://gamla.hbl.fi/kultur/2011-11-04/p ... ndsvenskar
Pris för kampanj för fler finlandsvenskar
Åttatusen finländare har registrerat sig som nya finlandssvenskar. Bakom står kampanjen Hurriksi.fi. Nu hedrar Folktinget Radio Extrem för kampanjen

Firandet av Svenska dagen, den 6 november, tjuvstartade på fredagseftermiddagen i stadshuset i Helsingfors där sex särskilt förtjänta personer fick ta emot Folktingets förtjänstmedalj.
Mest applåder rev dock årets Bojan Sonntag-stipendiat, radiokanalen Extrem som uppmärksammades för sin kampanj på nätet, Hurriksi.fi.
– Omkring åttatusen med annat hemspråk än svenska har registrerat sig som finlandssvenskar. Och kampanjen, som startade för något år sedan, fortsätter. Vi ska omfamna dem som vill vara våra kompisar, säger Magnus Swanljung som tog emot stipendiet på 5 000 euro tillsammans med kollegorna Alex Fager och Johan Lindroos.
Palkinto kampanjalle lisää suomenruotsalaisia

Uudeksi ruotsalaiseksi Suomeen on rekisteröitynyt kahdeksantuhatta suomalaista. Sen takana on Hurriksi.fi-kampanja. Nyt Folkting kunnioittaa Radio Extremiä kampanjasta.
Ruotsalaisen päivän, 6. marraskuuta, juhliminen alkoi perjantai-iltapäivänä Helsingin kaupungintalolla, jossa kuusi erityisen ansioitunutta sai Folketingin ansiomitalin.
Eniten suosionosoitukset kuitenkin saivat tämän vuoden Bojan Sonntagin stipendiaattia, radiokanava Extremiä, joka herätti huomion verkkokampanjallaan Hurriksi.fi
Suomenruotsalaiseksi on ilmoittautunut noin kahdeksan tuhatta muuta kotikieltä kuin ruotsia. Ja muutama vuosi sitten alkanut kampanja jatkuu. Syleilemme niitä, jotka haluavat olla ystäviämme, sanoo Magnus Swanljung, joka sai 5000 euron stipendin yhdessä kollegoiden Alex Fagerin ja Johan Lindroosin kanssa.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 20.02.2022 02:39. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: RKP:n monopoliasema vahvistuu hyvinvointialueilla

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 20.02.2022 01:42

https://www.ts.fi/uutiset/163260
https://www.kaleva.fi/suomenruotsalaist ... aa/2233320
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2010100112442322
https://yle.fi/uutiset/3-5642476
https://www.ess.fi/paikalliset/585266
https://www.svt.se/nyheter/uutiset/ruot ... a-suomessa

Suomenruotsalaisten määrä on kasvussa. Tuoreen raportin mukaan määrä on viimeisten viiden vuoden aikana noussut noin 1 100:lla, ja nousun odotetaan jatkuvan lähivuosina.

Suomenruotsalaisuuden yleistymisessä on ensisijaisesti kyse siitä, mikä määritellään syntyneen lapsen äidinkieleksi virallisissa rekistereissä. Kaksikielisissä perheissä on tullut yhä tavallisemmaksi merkitä lapsi ruotsinkieliseksi. Tätä nykyä näin tekee kaksi kolmesta kaksikielisestä perheestä.

Rekisteröinnit vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten paljon ruotsinkielisiä päiväkoti- ja koulupaikkoja kunnat varaavat tuleville vuosille.

Folktingetin julkistaman raportin mukaan suomenruotsalaisia on nyt runsaat 290 000, ja 300 000:n rajan uskotaan menevän rikki runsaassa 15 vuodessa.

Ruotsinkielisten osuuden väestöstä arvioidaan pysyvän lähivuosina ennallaan. Viime vuonna se oli 5,4 prosenttia. Suomenkielisten osuus laskee, koska maahanmuutto kasvattaa muunkielisten osuutta.
...ja koska tämä uutisankka tuli levitykseen suruilta, se kelpasi täysin kritiikittömästi lehdelle kuin lehdelle.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: RKP:n monopoliasema vahvistuu hyvinvointialueilla

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 20.02.2022 02:30

Nyt on sitten yli kymmenen ennustetusta viidestätoista vuodesta kulunut, joten 300 000 pitäisi olla melko lähellä.

Manner-Suomessa oli suruja vuoden 2020 lopussa 261885 eli pudotusta kymmenessä vuodessa 4367 henkilöä, eli suruja on 4,76%. Kiire tulee.

Tuskinpa näille kahdeksalle tuhannelle perustettiin sen paremmin päiväkotipaikkoja kuin koululuokkiakaan, koska he oletusarvoisesti olivat jo tilastoihin ilmestyessään mitä suurimmassa määrin sisäsiistejä ja jopa lukutaitoisia.

Toki kunnille maksettiin heistä kaksikielisyyskorvausta kun koulukirjat ovat niin kalliita, sanoo oikeusministeri. Siitä oikeusministeri tuskin sanoo mitään, että tilastoja joiden perusteella pitäisi tehdä päätöksiä, vääristellään ja tällainen toiminta jopa palkitaan.
https://kommuntorget.fi/kultur-och-frit ... inte-fler/
Minskningen avtog dock i början av 2000-talet, för att år 2008 övergå till en ökning. Uppgången berodde på att antalet tvåspråkiga familjer ökade och att de allt oftare valde att registrera sina barn som svenskspråkiga.

År 2012 vände trenden igen, och har tyvärr hållit i sig sedan dess. Idag finns det 289 052 finlandssvenskar. Ännu är det för tidigt att dra några långtgående slutsatser, men att unga flyttar utomlands och att befolkningen blir äldre är delorsaker.

Kasvu johtui siitä, että kaksikielisten perheiden määrä lisääntyi ja että he yhä useammin rekisteröivät lapsensa ruotsinkielisiksi.
Valetta! Kasvu johtui Hurriksi-kamppanjasta!

Vuonna 2012 suuntaus kääntyi jälleen päinvastaiseksi ja on valitettavasti jatkunut siitä lähtien. Suomessa on nykyään 289 052 ruotsalaista. Vielä on liian aikaista vetää kauaskantoisia johtopäätöksiä, mutta nuorten muutto ulkomaille ja väestön ikääntyminen ovat osittaisia ​​syitä.
Tällä selityksellä yritetään nyt luovia ulos syntyneestä tilanteesta joka onnistui ilmeisesti turhankin hyvin, ja toivotaan ihmisiltä nopeaa unohdusta.

Tällainen sekoilu ei ainakaan lisää uskoa ruotsinkieliseen mediaan.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: RKP:n monopoliasema vahvistuu hyvinvointialueilla

#14 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 20.02.2022 15:31

Kymmenen vuotta on nyt jauhettu paskaa siitä miten suomenkieliset äidit ovat ruvenneet kirjaamaan lapsiaan ruotsinkielisiksi. Asiasta ei ole saatavilla mitään näyttöä löysän puheen lisäksi. Paljonko näitä tällaisia lapsia on? Missäpäin Suomea eniten, missä vähiten, ovatko äidit yksissä tuumin vai toisistaan tietämättä tasaisesti ympäri Suomea ryhtyneet puuhaan? Missä kunnissa ruotsinkieliset koulut ovat ratkeamassa lapsien paljouteen?

Ainoa mitä minulla on, on tilastot, ja ne eivät tue tätä teoriaa. Laitan tähän nyt ruotsinkielisten määrämuutokset kaksikielisissä kunnissa 2005-2020.
Jos joku näkee siellä tämän paljon puhutun siirtymän ruotsinkielisiksi, niin hyvä on. Hukassa on siis valtava määrä ruotsinkiekisiksi muutettuja suomenkielisten äitien lapsia + 8000 itse ruotsinkieliseksi kirjautunutta.

Nämä luvut sisältävät syntyneet, "äitiensä kielen muuttaneet" sekä 8000 itse kielisyytensä korjanutta. Täältä minä en niitä palkittuja 8000 löydä kuin vajaat pari tuhatta. Suomenkielisissä kunnissa taas ruotsinkielisten määrän nousu 30 vuodessa 4230 kpl eli keskimäärin 141/vuosi eli sieltä on turha hakea.

2005 -402
2006 -405
2007 -307
2008 +121
2009 +81
2010 +267
2011 -270
2012 -464
2013 -231
2014 -420
2015 -745
2016 -807
2017 -855
2018 -894
2019 -525
2020 -460

Tuossa 2008-2010 on siis tuollainen keinotekoisesti aikaan saatu noin 1700 kappaleen tilastovääristymä. Noiden vuosien 2008-2010 +469 tilalla olisi ilman tilaston manipulointia noin -1200
Näin siis kommuntorget kolme vuotta sitten 2019.
Efter en kort uppgång för ca 10 år sedan har trenden nu vänt.
Lyhyen nousun jälkeen 10 vuotta sitten on trendi NYT? kääntynyt
Vuonna 2019 on siis suruille "NYT" vaikka vuonna 2012 kun Hurriksi-kampanja loppui, on muutos jo ensimmäistä kertaa näkynyt .

Meille on valehdeltu tästä 10 vuotta siinä toivossa, että suomenkieliset nappaisivat syötin ja rupeaisivat rekisteröimään lapsiaan ruotsinkielisiksi.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 20.02.2022 20:10. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: RKP:n monopoliasema vahvistuu hyvinvointialueilla

#15 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 20.02.2022 16:40

Otin vielä muutaman vuoden luvut sekä 0-17-vuotiaista kaksikielisten kuntien suruista joiden määrä olisi lisääntynyt tämän teorian mukaan suomenkielisten äitien toiminnan ansiosta + 18-29-vuotiaista jotka lienevät helpoiten vietävissä kaikkiin hullutuksiin.

Kaksikielisissä kunnissa
0-17-vuotiaat
2005 54221
2010 53682 -539
2015 52355 -1327
2020 51741 -614
Eivät ole suomen- tai muunkaankieliset äidit kovin runsain joukoin rientäneet lapsiaan muuttamaan ruotsinkielisiksi, sen veran rajua on alamäki.

18-29-vuotiaat
2005 33856
2010 34958 +1102
2015 35700 +742
2020 33999 -1701
Täällä onkin havaittavissa lisäys 2010-2015.
2020 ollaankin taas normaalitasolla.

Vastaa Viestiin