Uusi tutkimus: Oikeistopopulisteja yhdistää pakkoruotsin vastustus
Lähetetty: 13.02.2022 00:21
https://svenska.yle.fi/a/7-10012751
Ny studie: Högerpopulister ser svenskan i Finland som en del av fosterlandet – kritisk inställning till obligatoriska skolsvenskan det enda som förenar
Uusi tutkimus: Oikeistopopulistit näkevät ruotsin Suomessa osana isänmaata – kriittinen asenne oppivelvollisuutta kohtaan Ruotsi on ainoa asia, joka yhdistää
Högerpopulister ser svenskan i Finland som en maktinstans som upprätthåller historiskt erhållna privilegier, eller som en naturlig del av det Finland som ska försvaras. Det som förenar är en negativ inställning till skolsvenska för alla.
Oikeistopopulistit näkevät ruotsin Suomessa historiallisesti hankittuja etuoikeuksia ylläpitävänä valtaelimenä tai luonnollisen moniarvoisuuden rikastaminena puolustettavana osana Suomea. Kaikkia yhdistää kielteinen asenne kouluruotsia kohtaan.
Käännösohjelmat tekivät parhaansa.
Sociologen Karin Creutz har intervjuat 29 personer som representerar högerpopulistiska partier eller på annat sätt är samhällsaktiva med inflytande i fosterländska kretsar.
Sosiologi Karin Creutz on haastatellut 29 henkilöä, jotka edustavat oikeistopopulistisia puolueita tai ovat muuten yhteiskunnassa aktiivisia ja vaikuttavat isänmaallisissa piireissä.
Hennes rapport "Synen på det svenska i Finland inom fosterländska rörelser" publicerades på torsdagen av tankesmedjan Magma.
Hänen raporttinsa "Näkemys ruotsista Suomen isänmaallisissa liikkeissä" julkaisi torstaina ajatushautomo Magma.
"Med tanke på vad tidigare studier visat om åsikter om det svenska bland högerpopulister och finskhetsproponenter är de intervjuades koppling till och syn på svenska överraskande mångsidig", konstaterar Creutz i rapporten.
"Kun otetaan huomioon, mitä aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet oikeistopopulistien ja suomalaisten kannattajien mielipiteistä ruotsista, haastateltavien yhteys ja näkemys ruotsista on yllättävän monimuotoinen", Creutz toteaa raportissa.
Det enda som i princip förenar deltagarna i studien är deras kritiska förhållningssätt till den obligatoriska skolsvenskan.
Ainoa asia, joka periaatteessa yhdistää tutkimukseen osallistujia, on heidän kriittinen suhtautumisensa oppivelvollisuuden ruotsiin.
De som är mest kritiska ser skolsvenska för alla som "en symbol för förtryck och en diskriminering av den finskspråkiga majoriteten", skriver Creutz. Men även de som är mindre kritiska tycker att grundskolereformen 1968 – som alltså innebar att alla skulle lära sig lite svenska i skolan – var ohemul.
Kriittisimmät näkevät kouluruotsin kaikille "suomenkielisen enemmistön sorron ja syrjinnän symbolina", kirjoittaa Creutz. Mutta myös vähemmän kriittiset ajattelevat, että vuoden 1968 peruskouluuudistus - joka tarkoitti, että kaikki oppivat vähän ruotsia koulussa - oli perusteeton.
Också mindre kritiska respondenter upplever grundskolereformen som ohemul
Myös vähemmän kriittiset vastaajat kokevat peruskouluuudistuksen perusteettomaksi
Finlandssvenskar intervjuades också
Myös Suomen ruotsalaisia haastateltiin
Bland intervjuobjekten finns finsk-, svensk- och tvåspråkiga personer och de representerar ett brett spektrum av åsikter och politisk ideologi. För svensk- och tvåspråkiga har frågan om svenskan i Finland en direkt identitetsförankring, medan finskspråkiga ser på språkförhållandena ur ett samhällsperspektiv.
Haastateltujen joukossa on suomalaisia, ruotsalaisia ja kaksikielisiä ihmisiä, jotka edustavat monenlaista mielipide- ja poliittista ideologiaa. Ruotsinkielisten ja kaksikielisten kohdalla ruotsin kysymyksellä on suora identiteettiankkuri, kun taas suomenkieliset katsovat kieliolosuhteita yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
"De medverkande som har färre direkta svenskspråkiga kontakter upplever det svenska huvudsakligen genom vad som sägs och skrivs i offentligheten", skriver Karin Creutz.
"Osallistujat, joilla on vähemmän suoria ruotsinkielisiä kontakteja, kokevat ruotsin pääasiassa sen kautta, mitä julkisesti sanotaan ja kirjoitetaan", kirjoittaa Karin Creutz.
Föga överraskande konstaterar hon också att individer med nära kontakter till en svensk- eller tvåspråkig miljö huvudsakligen har ett positivt förhållningssätt till det svenska i Finland.
Ei ole yllättävää, että hän huomauttaa myös, että ruotsinkieliseen tai kaksikieliseen ympäristöön läheisiä kontakteja omaavat henkilöt suhtautuvat pääasiassa myönteisesti ruotsiin Suomessa.
Berikande pluralism
Moniarvoisuuden rikastaminen
Creutz använder i sin rapport genomgående begreppet fosterländsk, eftersom det i motsats till termer som "radikal höger", "extremhöger" eller "alternativ höger" omfattas av samtliga 29 personer som intervjuades.
Creutz käyttää raportissaan johdonmukaisesti termiä isänmaallinen, sillä toisin kuin termit "radikaalioikeisto", "äärioikeisto" tai "vaihtoehtoinen oikeisto", se kattaa kaikki 29 haastateltua henkilöä.
Intervjuerna visar att det inom de fosterländska kretsarna finns två grundläggande synsätt på det svenska: ett maktkritiskt och ett med fokus på gemenskap.
Haastattelut osoittavat, että isänmaallisissa piireissä on kaksi perusnäkemystä ruotsista: yksi valtakriittinen ja toinen yhteisöllinen.
Tv-nytt: Motstånd mot obligatorisk svenskundervisning förenar högerpopulister i Finland
TV-uutiset: Ruotsin oppivelvollisuuden vastustus yhdistää oikeistopopulisteja Suomessa
De som betonar gemenskapen pekar i intervjuerna på att det svenska språket i Finland är "oskiljaktigt från det självständiga Finlands uppkomst", "integrerat i uppbyggnaden av landet" och att svenskan sociokulturellt erbjuder en "berikande pluralism i ordets bästa bemärkelse".
Yhteisöä korostaneet huomauttavat haastatteluissa, että ruotsin kieli Suomessa on "erottamaton itsenäisen Suomen alkuperästä", "integroitunut maan rakentamiseen" ja että ruotsi tarjoaa sosiokulttuurisesti "rikastavaa moniarvoisuutta sanan parhaassa merkityksessä".
Obalans i vår gemensamma historia
Epätasapaino yhteisessä historiassamme
"Samtidigt delar de flesta en uppfattning om en maktobalans i Finlands historia med negativa konsekvenser för den finskspråkiga majoriteten. En del anser att detta är historiens och samhällets gång, och att man inte i generationer kan hysa agg. Andra upplever att dessa frågor strategiskt förtigs eller förvrängs, och att det svenska framställs endast i positiv dager, vilket de upplever som ett exempel på ett fortlevande förtryck", konstaterar rapporten.
"Samaan aikaan useimmat ihmiset jakavat näkemyksen Suomen historian voimatasapainosta, jolla on kielteisiä seurauksia suomenkieliselle enemmistölle. Jotkut uskovat, että tämä on historian ja yhteiskunnan kulku, eikä siitä voi sukupolvien ajan kantaa kaunaa. Toiset kokevat, että nämä kysymykset ovat strategisesti hiljennettyinä tai vääristyneinä ja että ruotsalainen esitetään vain myönteisessä valossa, minkä he kokevat esimerkkinä jatkuvasta sorrosta", raportissa todetaan.
Men vår gemensamma historia upplevs också ha varit med och skapat det Finland som har funnits sedan självständigheten: "ett västerländskt land med egna särdrag, det land man i dag vill värna om".
Mutta yhteisen historiamme koetaan auttavan myös sellaisen Suomen syntymisessä, joka on ollut itsenäisyydestä asti: "länsimaa omilla ominaisuuksineen, maa, jota haluamme suojella tänään".
"I denna ända av spektret finns identifikationen med ett Finland som innefattar det svenska", skriver Creutz.
"Tässä spektrin päässä on samaistuminen Suomeen, joka sisältää ruotsin", kirjoittaa Creutz.
Enspråkigt kontra tvåspråkigt[/b]
Yksikielinen vs. kaksikielinen
Systemet med enspråkiga skolor upplevs göra mera skada än nytta, speciellt på mindre orter, eftersom det skapar ett ekonomiskt dubbelsystem och skiljelinjer mellan språken.
Yksikielisten koulujen järjestelmän uskotaan aiheuttavan enemmän haittaa kuin hyötyä erityisesti pienissä kaupungeissa, koska se luo taloudellisen kaksoisjärjestelmän ja jakorajoja kielten välille.
Mer kritiska respondenter upplever enligt Creutz "ett apartheidaktigt förhållningssätt" som innebär att finlandssvenskarna slår vakt om sina privilegier med en protektionistisk politik: att föredra enspråkigt svenska skolor har som syfte att särskilja svenskspråkiga barn från finskspråkiga.
Creutzin mukaan kriittisemmät vastaajat kokevat "apartheidin kaltaista lähestymistapaa", mikä tarkoittaa, että suomalaisruotsalaiset turvaavat etuoikeutensa protektionistisella politiikalla: yksikielisten ruotsinkielisten koulujen suosiminen pyrkii erottamaan ruotsinkieliset lapset suomenkielisistä.
"Tvåspråkiga lösningar lyfts specifikt fram av personer från tvåspråkiga områden, som upplever det som ett kostnadseffektivt och också jämlikt alternativ, eftersom en språklig minoritetsställning kan innebära långa skolresor och brist på infrastruktur på det egna modersmålet", heter det i rapporten.
"Kaksikielisiä ratkaisuja korostavat erityisesti kaksikielisten alueiden ihmiset, jotka kokevat sen kustannustehokkaaksi ja myös tasa-arvoiseksi vaihtoehdoksi, sillä kielellinen vähemmistöasema voi tarkoittaa pitkiä koulumatkoja ja omalla äidinkielellä olevan infrastruktuurin puutetta", raportissa todetaan.
Systemet med enspråkiga skolor upplevs göra mera skada än nytta
Yksikielisten koulujen järjestelmän katsotaan aiheuttavan enemmän haittaa kuin hyötyä [/ b]
Förståelse för upplevd protektionism
Koetun protektionismin ymmärtäminen
Motståndet mot tvåspråkiga lösningar upplevs komma från svenskt håll, men samtidigt finns också en förståelse för den hållningen bland några finskspråkiga med kritisk hållning, som "påpekar att de förstår syftet med den upplevda protektionismen, dvs. språkets fortlevnad, och omfattar också denna utgångspunkt".
Kaksikielisten ratkaisujen vastustuksen koetaan tulevan ruotsin puolelta, mutta samaan aikaan on myös joidenkin kriittisten suomenkielisten suomenkielisten keskuudessa ymmärrystä siitä asenteesta, jotka "huomioivat ymmärtävänsä koetun protektionismin tarkoituksen, ts. kielen selviytymistä ja sisällyttää myös tämä lähtökohta".
Ett par respondenter poängterar att de antagligen själva skulle ha en sådan agenda om de var i minoritet, konstaterar Creutz.
Pari vastaajaa huomauttaa, että heillä itsellään olisi sellainen asialista, jos he olisivat vähemmistönä, Creutz toteaa.
Rapportens finskspråkiga respondenter ser en ökande språklig mångfald som ett hot mot båda nationalspråken. Och finskan är hotad av engelskan, inte av svenskan.
Raportin suomenkieliset vastaajat näkevät lisääntyvän kielellisen monimuotoisuuden uhkana molemmille kansallisille kielille. Ja suomea uhkaa englanti, ei ruotsi.
Ny studie: Högerpopulister ser svenskan i Finland som en del av fosterlandet – kritisk inställning till obligatoriska skolsvenskan det enda som förenar
Uusi tutkimus: Oikeistopopulistit näkevät ruotsin Suomessa osana isänmaata – kriittinen asenne oppivelvollisuutta kohtaan Ruotsi on ainoa asia, joka yhdistää
Högerpopulister ser svenskan i Finland som en maktinstans som upprätthåller historiskt erhållna privilegier, eller som en naturlig del av det Finland som ska försvaras. Det som förenar är en negativ inställning till skolsvenska för alla.
Oikeistopopulistit näkevät ruotsin Suomessa historiallisesti hankittuja etuoikeuksia ylläpitävänä valtaelimenä tai luonnollisen moniarvoisuuden rikastaminena puolustettavana osana Suomea. Kaikkia yhdistää kielteinen asenne kouluruotsia kohtaan.
Käännösohjelmat tekivät parhaansa.
Sociologen Karin Creutz har intervjuat 29 personer som representerar högerpopulistiska partier eller på annat sätt är samhällsaktiva med inflytande i fosterländska kretsar.
Sosiologi Karin Creutz on haastatellut 29 henkilöä, jotka edustavat oikeistopopulistisia puolueita tai ovat muuten yhteiskunnassa aktiivisia ja vaikuttavat isänmaallisissa piireissä.
Hennes rapport "Synen på det svenska i Finland inom fosterländska rörelser" publicerades på torsdagen av tankesmedjan Magma.
Hänen raporttinsa "Näkemys ruotsista Suomen isänmaallisissa liikkeissä" julkaisi torstaina ajatushautomo Magma.
"Med tanke på vad tidigare studier visat om åsikter om det svenska bland högerpopulister och finskhetsproponenter är de intervjuades koppling till och syn på svenska överraskande mångsidig", konstaterar Creutz i rapporten.
"Kun otetaan huomioon, mitä aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet oikeistopopulistien ja suomalaisten kannattajien mielipiteistä ruotsista, haastateltavien yhteys ja näkemys ruotsista on yllättävän monimuotoinen", Creutz toteaa raportissa.
Det enda som i princip förenar deltagarna i studien är deras kritiska förhållningssätt till den obligatoriska skolsvenskan.
Ainoa asia, joka periaatteessa yhdistää tutkimukseen osallistujia, on heidän kriittinen suhtautumisensa oppivelvollisuuden ruotsiin.
De som är mest kritiska ser skolsvenska för alla som "en symbol för förtryck och en diskriminering av den finskspråkiga majoriteten", skriver Creutz. Men även de som är mindre kritiska tycker att grundskolereformen 1968 – som alltså innebar att alla skulle lära sig lite svenska i skolan – var ohemul.
Kriittisimmät näkevät kouluruotsin kaikille "suomenkielisen enemmistön sorron ja syrjinnän symbolina", kirjoittaa Creutz. Mutta myös vähemmän kriittiset ajattelevat, että vuoden 1968 peruskouluuudistus - joka tarkoitti, että kaikki oppivat vähän ruotsia koulussa - oli perusteeton.
Också mindre kritiska respondenter upplever grundskolereformen som ohemul
Myös vähemmän kriittiset vastaajat kokevat peruskouluuudistuksen perusteettomaksi
Finlandssvenskar intervjuades också
Myös Suomen ruotsalaisia haastateltiin
Bland intervjuobjekten finns finsk-, svensk- och tvåspråkiga personer och de representerar ett brett spektrum av åsikter och politisk ideologi. För svensk- och tvåspråkiga har frågan om svenskan i Finland en direkt identitetsförankring, medan finskspråkiga ser på språkförhållandena ur ett samhällsperspektiv.
Haastateltujen joukossa on suomalaisia, ruotsalaisia ja kaksikielisiä ihmisiä, jotka edustavat monenlaista mielipide- ja poliittista ideologiaa. Ruotsinkielisten ja kaksikielisten kohdalla ruotsin kysymyksellä on suora identiteettiankkuri, kun taas suomenkieliset katsovat kieliolosuhteita yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
"De medverkande som har färre direkta svenskspråkiga kontakter upplever det svenska huvudsakligen genom vad som sägs och skrivs i offentligheten", skriver Karin Creutz.
"Osallistujat, joilla on vähemmän suoria ruotsinkielisiä kontakteja, kokevat ruotsin pääasiassa sen kautta, mitä julkisesti sanotaan ja kirjoitetaan", kirjoittaa Karin Creutz.
Föga överraskande konstaterar hon också att individer med nära kontakter till en svensk- eller tvåspråkig miljö huvudsakligen har ett positivt förhållningssätt till det svenska i Finland.
Ei ole yllättävää, että hän huomauttaa myös, että ruotsinkieliseen tai kaksikieliseen ympäristöön läheisiä kontakteja omaavat henkilöt suhtautuvat pääasiassa myönteisesti ruotsiin Suomessa.
Berikande pluralism
Moniarvoisuuden rikastaminen
Creutz använder i sin rapport genomgående begreppet fosterländsk, eftersom det i motsats till termer som "radikal höger", "extremhöger" eller "alternativ höger" omfattas av samtliga 29 personer som intervjuades.
Creutz käyttää raportissaan johdonmukaisesti termiä isänmaallinen, sillä toisin kuin termit "radikaalioikeisto", "äärioikeisto" tai "vaihtoehtoinen oikeisto", se kattaa kaikki 29 haastateltua henkilöä.
Intervjuerna visar att det inom de fosterländska kretsarna finns två grundläggande synsätt på det svenska: ett maktkritiskt och ett med fokus på gemenskap.
Haastattelut osoittavat, että isänmaallisissa piireissä on kaksi perusnäkemystä ruotsista: yksi valtakriittinen ja toinen yhteisöllinen.
Tv-nytt: Motstånd mot obligatorisk svenskundervisning förenar högerpopulister i Finland
TV-uutiset: Ruotsin oppivelvollisuuden vastustus yhdistää oikeistopopulisteja Suomessa
De som betonar gemenskapen pekar i intervjuerna på att det svenska språket i Finland är "oskiljaktigt från det självständiga Finlands uppkomst", "integrerat i uppbyggnaden av landet" och att svenskan sociokulturellt erbjuder en "berikande pluralism i ordets bästa bemärkelse".
Yhteisöä korostaneet huomauttavat haastatteluissa, että ruotsin kieli Suomessa on "erottamaton itsenäisen Suomen alkuperästä", "integroitunut maan rakentamiseen" ja että ruotsi tarjoaa sosiokulttuurisesti "rikastavaa moniarvoisuutta sanan parhaassa merkityksessä".
Obalans i vår gemensamma historia
Epätasapaino yhteisessä historiassamme
"Samtidigt delar de flesta en uppfattning om en maktobalans i Finlands historia med negativa konsekvenser för den finskspråkiga majoriteten. En del anser att detta är historiens och samhällets gång, och att man inte i generationer kan hysa agg. Andra upplever att dessa frågor strategiskt förtigs eller förvrängs, och att det svenska framställs endast i positiv dager, vilket de upplever som ett exempel på ett fortlevande förtryck", konstaterar rapporten.
"Samaan aikaan useimmat ihmiset jakavat näkemyksen Suomen historian voimatasapainosta, jolla on kielteisiä seurauksia suomenkieliselle enemmistölle. Jotkut uskovat, että tämä on historian ja yhteiskunnan kulku, eikä siitä voi sukupolvien ajan kantaa kaunaa. Toiset kokevat, että nämä kysymykset ovat strategisesti hiljennettyinä tai vääristyneinä ja että ruotsalainen esitetään vain myönteisessä valossa, minkä he kokevat esimerkkinä jatkuvasta sorrosta", raportissa todetaan.
Men vår gemensamma historia upplevs också ha varit med och skapat det Finland som har funnits sedan självständigheten: "ett västerländskt land med egna särdrag, det land man i dag vill värna om".
Mutta yhteisen historiamme koetaan auttavan myös sellaisen Suomen syntymisessä, joka on ollut itsenäisyydestä asti: "länsimaa omilla ominaisuuksineen, maa, jota haluamme suojella tänään".
"I denna ända av spektret finns identifikationen med ett Finland som innefattar det svenska", skriver Creutz.
"Tässä spektrin päässä on samaistuminen Suomeen, joka sisältää ruotsin", kirjoittaa Creutz.
Enspråkigt kontra tvåspråkigt[/b]
Yksikielinen vs. kaksikielinen
Systemet med enspråkiga skolor upplevs göra mera skada än nytta, speciellt på mindre orter, eftersom det skapar ett ekonomiskt dubbelsystem och skiljelinjer mellan språken.
Yksikielisten koulujen järjestelmän uskotaan aiheuttavan enemmän haittaa kuin hyötyä erityisesti pienissä kaupungeissa, koska se luo taloudellisen kaksoisjärjestelmän ja jakorajoja kielten välille.
Mer kritiska respondenter upplever enligt Creutz "ett apartheidaktigt förhållningssätt" som innebär att finlandssvenskarna slår vakt om sina privilegier med en protektionistisk politik: att föredra enspråkigt svenska skolor har som syfte att särskilja svenskspråkiga barn från finskspråkiga.
Creutzin mukaan kriittisemmät vastaajat kokevat "apartheidin kaltaista lähestymistapaa", mikä tarkoittaa, että suomalaisruotsalaiset turvaavat etuoikeutensa protektionistisella politiikalla: yksikielisten ruotsinkielisten koulujen suosiminen pyrkii erottamaan ruotsinkieliset lapset suomenkielisistä.
"Tvåspråkiga lösningar lyfts specifikt fram av personer från tvåspråkiga områden, som upplever det som ett kostnadseffektivt och också jämlikt alternativ, eftersom en språklig minoritetsställning kan innebära långa skolresor och brist på infrastruktur på det egna modersmålet", heter det i rapporten.
"Kaksikielisiä ratkaisuja korostavat erityisesti kaksikielisten alueiden ihmiset, jotka kokevat sen kustannustehokkaaksi ja myös tasa-arvoiseksi vaihtoehdoksi, sillä kielellinen vähemmistöasema voi tarkoittaa pitkiä koulumatkoja ja omalla äidinkielellä olevan infrastruktuurin puutetta", raportissa todetaan.
Systemet med enspråkiga skolor upplevs göra mera skada än nytta
Yksikielisten koulujen järjestelmän katsotaan aiheuttavan enemmän haittaa kuin hyötyä [/ b]
Förståelse för upplevd protektionism
Koetun protektionismin ymmärtäminen
Motståndet mot tvåspråkiga lösningar upplevs komma från svenskt håll, men samtidigt finns också en förståelse för den hållningen bland några finskspråkiga med kritisk hållning, som "påpekar att de förstår syftet med den upplevda protektionismen, dvs. språkets fortlevnad, och omfattar också denna utgångspunkt".
Kaksikielisten ratkaisujen vastustuksen koetaan tulevan ruotsin puolelta, mutta samaan aikaan on myös joidenkin kriittisten suomenkielisten suomenkielisten keskuudessa ymmärrystä siitä asenteesta, jotka "huomioivat ymmärtävänsä koetun protektionismin tarkoituksen, ts. kielen selviytymistä ja sisällyttää myös tämä lähtökohta".
Ett par respondenter poängterar att de antagligen själva skulle ha en sådan agenda om de var i minoritet, konstaterar Creutz.
Pari vastaajaa huomauttaa, että heillä itsellään olisi sellainen asialista, jos he olisivat vähemmistönä, Creutz toteaa.
Rapportens finskspråkiga respondenter ser en ökande språklig mångfald som ett hot mot båda nationalspråken. Och finskan är hotad av engelskan, inte av svenskan.
Raportin suomenkieliset vastaajat näkevät lisääntyvän kielellisen monimuotoisuuden uhkana molemmille kansallisille kielille. Ja suomea uhkaa englanti, ei ruotsi.
