Svenska ylen uutinen tohtorinväitöksestä verkkovihasta ruotsinkielisiä ​​vastaan ei salli kommentointia. Miksiköhän?

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Svenska ylen uutinen tohtorinväitöksestä verkkovihasta ruotsinkielisiä ​​vastaan ei salli kommentointia. Miksiköhän?

#16 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 20.01.2022 14:49

ruotsin kieleen käytetyt varat pitää suunnata tärkeämpiin asioihin yhteiskunnassa, koska ruotsin kieli maksaa 2 miljardia vuodessa
Kyllähän yhteiskunnassa on tärkeämpiä asioita kuin ruotsin kieli.

Esim terveydenhuolto ja vaikka maanpuolustus.

Kun rahat eivät riitä, pitää priorisoida.
Näin tehdään koko ajan kunnissa ja valtiolla - -ja vuoden päästä myös uusilla hyvinvointialueilla.

Ruotsin kielen kuluja ei ole ollut lupa virallisesti arvioida, joten luonnollisesti arviot vaihtelevat .

Esim terveydenhuollon ja pelastustoimen kuluiksi on arvioitu aluevaalikeskusteluissa 20 miljardia vuodessa.

Ei se ole vihapuhetta sairaita kohtaan

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Svenska ylen uutinen tohtorinväitöksestä verkkovihasta ruotsinkielisiä ​​vastaan ei salli kommentointia. Miksiköhän?

#17 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 20.01.2022 14:50

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 20.01.2022 14:32
ruotsin kieli pitää poistaa kansalliskieliasemasta, koska ruotsinkieliset veljeilivät venäläisten kanssa viime sodassa
Tämä lienee nyt ainoa, jota ei voi selittää kielipolitiikan kritiikkinä.
Ja juuri tuota loppua en ole ikinä kuullut, vaikka seuraan aika aktiivisesti skeneä.

Tässä on maalailtu tarkoitushakuisesti. Kun ei voida kieltää miettimästä ruotsin kansalliskieliaseman poistoa, liitetään siihen peruste, jolla ei ole mitään yhteyttä.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Svenska ylen uutinen tohtorinväitöksestä verkkovihasta ruotsinkielisiä ​​vastaan ei salli kommentointia. Miksiköhän?

#18 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 20.01.2022 14:57

NRR kirjoitti: 20.01.2022 14:50
Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 20.01.2022 14:32
ruotsin kieli pitää poistaa kansalliskieliasemasta, koska ruotsinkieliset veljeilivät venäläisten kanssa viime sodassa
Tämä lienee nyt ainoa, jota ei voi selittää kielipolitiikan kritiikkinä.
Ja juuri tuota loppua en ole ikinä kuullut, vaikka seuraan aika aktiivisesti skeneä.

Tässä on maalailtu tarkoitushakuisesti. Kun ei voida kieltää miettimästä ruotsin kansalliskieliaseman poistoa, liitetään siihen peruste, jolla ei ole mitään yhteyttä.
Niin, kansalliskieliaseman poistaminen perustuslaista on ollut jopa ruotsinkielisten itsensä pohdinnoissa.
Virallinen vähemmistökieliasema olisi selkeämpi esim Stenbäckin 2003 pohdinnan mukaan.

Perustuslaissa oli aikoinaan maininta "työvoimasta valtion erityisessä suojeluksessa"
Enää sellaista pykälää ei ole.

Silti ei ole kyse vihapuheesta 2,8 miljoonaa työikäistä kohtaan.
Tieteen termipankki -sivusto kertoo, että vuoden 1919 hallitusmuoden 6 §:n mukaan "kansalaisten työvoima on valtakunnan erityisessä suojeluksessa". Säännöksen esikuvana oli vastaava säännös Saksan ns. Weimarin tasavallan valtiosäännössä.

Kansan muisti -yhdistyksen sivuilta löytyy selvitystä lausekkeen tulkinnoista eri vuosikymmeninä:

https://kansanmuisti.fi/document/kk-316-2013/

1990-luvun laman myötä tämä säännös muuttui vuosien 1995 ja 2000 perustuslakiuudistuksissa ja sai tavoitesäännöksen luonnetta.
Vastaavasti pitää voida avoimesti pohtia, pitääkö ruotsin kielen olla valtakunnan erityisessä
suojeluksessa, vai voisiko siirtyä kohti tavoitesäännöksen luonnetta, kun ruotsinkielisiä ei enää riitä
palvelemaan toisiaan.
Vertaa 1990-luvun lama ja työvoima/työttömyys

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Svenska ylen uutinen tohtorinväitöksestä verkkovihasta ruotsinkielisiä ​​vastaan ei salli kommentointia. Miksiköhän?

#19 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 21.01.2022 11:29

This thesis deals with what is generally referred to as online hate speech. More specifically, I focus on posts about the Swedish-speaking population in Finland published on the web forum Suomi24. The purpose of this thesis is to analyse how online hate speech directed at the Swedish-speaking population in Finland is expressed in this public forum. This is done through a content analysis of the published texts focusing on affect, performance, and performativity. With affect theory as a point of departure, I explore how online hate speech is performed in relation to the intersectional categories class, gender, language, and ethnicity. In doing this, I analyse the material using a self-developed affective tool model. The model includes four affective tools: emotional words, emotive expressions, metaphors, and orthographic practices. Inspired by a performance perspective, I discuss online hate speech as a folkloristic genre. I also analyse the performative effects of online hate speech by showing how the claims made about the Swedish-speaking population are reiterated and which norms and values are upheld as a result.

The title Parasites and “better people”: Affect in online hate speech directed at the Swedish in Finland is based on quotes from the material analysed in the thesis. The word “parasites” is used directly about Swedish-speakers in Finland in a couple of posts, and the idea of Swedish-speakers viewing themselves as “better people” is floated throughout the material. Affect theory is the starting point for my understanding and analysis of the material.

The term online hate speech lacks a general scientific definition. I have deliberately chosen to use this emic, non-scientific “inside” term to stay close to my research material, and close to my folkloristic roots. Online hate speech is commonly defined as hostile utterances directed at individuals and/or groups in the form of comments, e-mails, blog posts, and various discussions on the Internet.

The affective tools are the outset for my content analysis. By content analysis, I refer to a qualitative analysis of the material content to grasp what is expressed through the published texts. The affective tools are four different means of expressing and mediating affect through text. Emotive expressions are expressive in character. They are not named emotions but convey affect. Emotional words are words for feelings like “hate” or “love”. Metaphors are figures of speech, and a manner of talking about an entity by experiencing and understanding it via something else. Orthographic practices such as capital letter, punctuation and (mis)spelling usage convey and strengthen a message. The affective tools are essential to my analysis of online hate speech as a genre, since it is through them that hate can be expressed and mediated to the reader of the text.

My understanding of online hate speech as a folkloristic genre is grounded in a research context. As a genre I view online hate speech as an etic concept. (Online hate speech in general is a non-academic concept.) The scope of the genre is set by me to enable the analysis. Genre is a means of creating order within many different texts. Through defining a text as an example of online hate speech, I am interpreting both content and intent of the text. Etic definitions of genre are intended for research; however, it is necessary to be aware of the emic perspective to understand the context. As a Swedish-speaking Finn, I also have an inside understanding of the subject.

The genre definition of online hate speech is based on online communication: there is a platform where a message is published and/or can be received, and it comprises an incidence of someone being offended. However, online hate speech is not always expressed through explicit aggressivity and resentment; it might be conveyed in a composed and objective manner. In researching online hate speech as a genre, I see how crude statements about Swedishspeakers are mediated and reiterated in a discussion forum, but there is a wider context.

The mediated texts are not independent opinions, they are continuations of a dream of a monolingual Finnish nation originating from a time long before Finland’s independence from Russia in 1917. The transmitted texts are not contained within the forum but are spread online and into other contexts. Online hate speech leaks into other genres in both public and private domains; it is resounded in the parliament and in private conversations. The digital world is not separate from the analogue “reality”, rather it is a part of the same entirety.

Finland has two national languages, Finnish and Swedish. “The public authorities shall provide for the cultural and societal needs of the Finnishspeaking and Swedish-speaking populations of the country on an equal basis” (The Constitution of Finland 731/1999, 17 §). Swedish-speakers constitute around 5.2 percent of Finland’s population of 5.5 million. Conflicts between the two language groups have flared up with varying intensity since the mid-1800s when the idea of an independent nation began to evolve. Peace between the language groups was made with the end of the war in 1945. However, the debate is still heated at times, especially when it comes to the mandatory teaching of Swedish in Finnish schools.

The material for this thesis consists of about 350 discussion forum posts from Suomi24 published and collected between 2015 and 2017. Suomi24 is one of the most visited web forums for social networking in Finland, with more than two million visitors per month. During my search for online hate speech directed at the Swedish-speaking population, I came across hate speech directed at several other minorities, for example asylum seekers, sexual minorities, and religious minorities. Online hate speech targets many different groups. Please note that I do not imply that the majority of Finnish-speakers partake in hate speech directed at the Swedish-speaking population or any other group. However, research shows that the debate climate overall, both online and offline, has become more aggressive over the years.

Online hate speech is affective, it conveys affect, and works through affect. Affect is a combination of emotions, corporeality, and cultural context, and it is shaped between individuals and their contexts. I view online hate speech as a performance, where the performer calls upon the audience using affective tools. Affective utterances work through performance; they create affective communities and call for action. Affects are performative. Through analysing the web forum material, I show the performativity of online hate speech, how it produces and upholds negative sentiments about the people it targets. Actual societal impact is outside of my scope, but previous research has shown how an online environment where xenophobia and misogynistic opinions are given space can contribute to real acts of violence. What goes on online does not necessarily stay online.

I have paid extra attention to the intersectional categories of language, ethnicity, class and gender. It is through different combinations of these that the Swedish-speaking population is framed as the opposite of Finnishspeakers, and even their enemy. The analysed quotes include examples of Swedish-speakers being called quislings, and their loyalty towards the Finnish nation is questioned. Swedish-speakers are thought of as being upper-class and descendants of old Swedish nobility. Homophobia is a visible theme in online hate speech, and the sexuality and masculinity of Swedish men are up for scrutiny. Swedish-speaking women, on the other hand, are depicted as raging feminists or even as a female grim reaper.

The Swedish language acts as a marker for what is not considered genuinely Finnish. The idea of a monolingual nation as a sign of a strong and independent nation is expressed through the quotes about Swedish-speakers as unwanted citizens. Historical concepts and events are used to justify positions regarding Swedish-speaking minority in Finland. History is produced in online hate speech to give it a sense of authority. The people who are singled out as objects of hatred are dehumanised by being portrayed as animals, likened to diseases, or described as an unnecessary cost. Finally, online hatred expresses a backward-looking value conservatism and presents heteronormativity as the only alternative.

Swedish-speakers are posed as a threat to the Finnish nation, and by that, online hate speech is sanctioned. The publisher of the hate becomes the victim. The online hate speech produces history in which the Finnish-speaking population comprises the only legitimate inhabitants of Finland, and Swedishspeakers are occupiers. Along with immigrants, sexual minorities, feminists and others, Swedish-speakers are depicted as an obstacle and a threat to the homogeneous ideal life that the online hate mongers express a longing for. Thus, the hatred towards Swedish-speakers in Finland conveyed through online hate speech is not unique: minorities around the world are affected similarly.

Tämä opinnäytetyö käsittelee sitä, mitä yleisesti kutsutaan verkossa vihapuheeksi. Tarkemmin sanottuna keskityn Suomen ruotsinkielistä väestöä koskeviin postauksiin, jotka on julkaistu verkkofoorumilla Suomi24. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on analysoida, miten Suomen ruotsinkieliselle väestölle suunnattu vihapuhe verkossa ilmaistaan ​​tällä julkisella foorumilla. Tämä tehdään julkaistujen tekstien sisältöanalyysillä, jossa keskitytään vaikuttamiseen, suorituskykyyn ja performatiivisuuteen. Afektiteorian lähtökohtana tutkin, kuinka vihapuhetta verkossa toteutetaan suhteessa luokkaan, sukupuoleen, kieliin ja etniseen alkuperään. Tätä tehdessäni analysoin materiaalia itse kehitetyn affektiivisen työkalumallin avulla. Malli sisältää neljä affektiivista työkalua: tunnesanat, tunneilmaisut, metaforat ja ortografiset käytännöt. Esitysnäkökulman inspiroimana keskustelen verkossa vihapuheesta folkloristisena genrenä. Analysoin myös verkkovihapuheen performatiivisia vaikutuksia näyttämällä, kuinka ruotsinkielisestä väestöstä esitetyt väitteet toistetaan ja mitä normeja ja arvoja sen seurauksena noudatetaan.

Otsikko Loiset ja "paremmat ihmiset": Vaikutus verkkovihapuheessa, joka on suunnattu ruotsalaisiin Suomessa, perustuu lainauksiin opinnäytetyössä analysoidusta materiaalista. Sanaa "loiset" käytetään parissa viestissä suoraan Suomen ruotsinkielisistä, ja materiaalissa leijuu ajatus ruotsinkielisistä, jotka pitävät itseään "parempina ihmisinä". Affektiteoria on lähtökohta materiaalin ymmärtämiselle ja analyysille.

Termillä online-vihapuhe puuttuu yleistä tieteellistä määritelmää. Olen tietoisesti valinnut tämän eemisen, ei-tieteellisen "sisäpiirin" käytön pysyäkseni lähellä tutkimusmateriaaliani ja folkloristisia juuriani. Verkkovihapuhe määritellään yleisesti yksilöille ja/tai ryhmille kohdistetuiksi vihamielisiksi ilmauksiksi kommenttien, sähköpostien, blogitekstien ja erilaisten Internetissä käytyjen keskustelujen muodossa.

Affektiiviset työkalut ovat sisältöanalyysini lähtökohta. Sisältöanalyysillä tarkoitan materiaalisisällön laadullista analyysiä, jonka tarkoituksena on ymmärtää, mitä julkaistujen tekstien kautta ilmaistaan. Affektiiviset työkalut ovat neljä erilaista tapaa ilmaista ja välittää vaikutelmaa tekstin kautta. Tunneilmaisut ovat luonteeltaan ilmeikkäitä. Niitä ei nimetä tunteiksi, vaan ne välittävät vaikutelman. Emotionaaliset sanat ovat sanoja sellaisille tunteille kuin "viha" tai "rakkaus". Metaforit ovat puhekuvioita ja tapa puhua kokonaisuudesta kokemalla ja ymmärtämällä se jonkin muun kautta. Ortografiset käytännöt, kuten iso kirjain, välimerkit ja kirjoitusvirheet välittävät ja vahvistavat viestiä. Affektiiviset työkalut ovat olennaisia ​​analyysissäni verkkovihapuheen genrenä, sillä niiden kautta viha voidaan ilmaista ja välittää tekstin lukijalle.

Ymmärrykseni online-vihapuheesta folkloristisena genrenä perustuu tutkimuskontekstiin. Genrenä pidän verkossa vihapuhetta eettisenä käsitteenä. (Verkkovihapuhe on yleensä ei-akateeminen käsite.) Olen määrittänyt genren laajuuden analyysin mahdollistamiseksi. Genre on tapa luoda järjestystä monissa eri teksteissä. Määrittämällä tekstin esimerkkinä online-vihapuheesta tulkitsen sekä tekstin sisältöä että tarkoitusta. Genren eettiset määritelmät on tarkoitettu tutkimukseen; kuitenkin on välttämätöntä olla tietoinen emic-perspektiivistä kontekstin ymmärtämiseksi. Ruotsinkielisenä suomalaisena minulla on myös sisäinen ymmärrys aiheesta.

Verkkovihapuheen genre-määrittely perustuu verkkoviestintään: on foorumi, jossa viesti julkaistaan ​​ja/tai voidaan vastaanottaa, ja se sisältää loukkaamisen. Verkkovihapuhetta ei kuitenkaan aina ilmaista selkeänä aggressiivisuuden ja katkeruuden kautta; se voidaan välittää sovinnetulla ja objektiivisella tavalla. Tutkiessani online-vihapuhetta genrenä näen, kuinka ruotsinkielisiä karkeita lausuntoja välitetään ja toistetaan keskustelupalstalla, mutta asiayhteys on laajempi.

Välitetyt tekstit eivät ole itsenäisiä mielipiteitä, ne ovat jatkoa unelmalle yksikielisestä suomalaisesta kansasta, joka on peräisin ajalta kauan ennen Suomen itsenäistymistä Venäjältä vuonna 1917. Välitetyt tekstit eivät sisälly foorumille, vaan ne leviävät verkkoon ja muihin yhteyksiin. Online-vihapuhetta vuotaa muihin genreihin sekä julkisella että yksityisellä alalla; se kaikuu eduskunnassa ja yksityisissä keskusteluissa. Digitaalinen maailma ei ole erillään analogisesta ”todellisuudesta”, vaan se on osa samaa kokonaisuutta.

Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. "Viranomaisten on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön kulttuurisista ja yhteiskunnallisista tarpeista tasavertaisesti" (Suomen perustuslaki 731/1999, 17 §). Ruotsinkielisiä on noin 5,2 prosenttia Suomen 5,5 miljoonasta väestöstä. Konfliktit kahden kieliryhmän välillä ovat leimahtuneet vaihtelevalla intensiteetillä 1800-luvun puolivälistä lähtien, jolloin ajatus itsenäisestä kansakunnasta alkoi kehittyä. Rauha kieliryhmien välillä solmittiin sodan päättyessä vuonna 1945. Keskustelu on kuitenkin ajoittain edelleen kiivasta, varsinkin ruotsin kielen pakollisesta opettamisesta suomalaisissa kouluissa.

Tämän opinnäytetyön materiaali koostuu noin 350 Suomi24:n keskustelufoorumiviestistä, jotka on julkaistu ja kerätty vuosina 2015-2017. Suomi24 on yksi Suomen vierailluimmista sosiaalisen verkostoitumisen verkkofoorumeista, jolla on yli kaksi miljoonaa kävijää kuukaudessa. Etsiessäni ruotsinkieliselle väestölle suunnattua vihapuhetta netistä törmäsin useisiin muihin vähemmistöihin, kuten turvapaikanhakijoihin, seksuaalivähemmistöihin ja uskonnollisiin vähemmistöihin, kohdistettuun vihapuheeseen. Verkkovihapuhe kohdistuu useisiin eri ryhmiin. Huomioithan, etten tarkoita, että suurin osa suomenkielisistä osallistuisi ruotsinkieliseen väestöön tai muuhun ryhmään kohdistuvaan vihapuheeseen. Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että keskusteluilmapiiri yleisesti, sekä verkossa että sen ulkopuolella, on tullut aggressiivisemmiksi vuosien varrella.

Verkkovihapuhe on affektiivista, se välittää vaikutelmaa ja toimii vaikutuksen kautta. Affekti on yhdistelmä tunteita, ruumiillisuutta ja kulttuurikontekstia, ja se muodostuu yksilöiden ja heidän kontekstinsa välillä. Näen verkossa vihapuheen esityksenä, jossa esiintyjä kutsuu yleisöä affektiivisilla työkaluilla. Affektiiviset ilmaisut toimivat esityksen kautta; ne luovat affektiivisia yhteisöjä ja kutsuvat toimintaan. Afektit ovat performatiivisia. Analysoimalla verkkofoorumin materiaalia näytän verkossa vihapuheen performatiivisuutta, kuinka se tuottaa ja ylläpitää negatiivisia tunteita kohderyhmistä. Todelliset yhteiskunnalliset vaikutukset eivät kuulu minun ulottuvuuteni, mutta aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, kuinka verkkoympäristö, jossa muukalaisvihalle ja naisvihalle annetaan tilaa, voi myötävaikuttaa todellisiin väkivaltaisiin tekoihin. Se, mikä tapahtuu verkossa, ei välttämättä pysy verkossa.

Olen kiinnittänyt erityistä huomiota kielen, etnisyyden, luokan ja sukupuolen risteäviin luokkiin. Juuri näiden eri yhdistelmien kautta ruotsinkielinen väestö kehystetään suomenkielisten vastakohdaksi ja jopa heidän vihollisensa. Analysoidut lainaukset sisältävät esimerkkejä ruotsinkielisten kutsumisesta quislingeiksi ja heidän uskollisuutensa suomalaista kansaa kohtaan kyseenalaistetaan. Ruotsinkielisten katsotaan olevan yläluokkaa ja vanhan ruotsalaisen aateliston jälkeläisiä. Homofobia on näkyvä teema netin vihapuheessa, ja ruotsalaisten miesten seksuaalisuus ja maskuliinisuus ovat tarkastelun kohteena. Ruotsinkielisiä naisia ​​sen sijaan kuvataan raivostuneina feministeinä tai jopa naisviikaterina.

Olen kiinnittänyt erityistä huomiota kielen, etnisyyden, luokan ja sukupuolen risteäviin luokkiin. Juuri näiden eri yhdistelmien kautta ruotsinkielinen väestö kehystetään suomenkielisten vastakohdaksi ja jopa heidän vihollisensa. Analysoidut lainaukset sisältävät esimerkkejä ruotsinkielisten kutsumisesta quislingeiksi ja heidän uskollisuutensa suomalaista kansaa kohtaan kyseenalaistetaan. Ruotsinkielisten katsotaan olevan yläluokkaa ja vanhan ruotsalaisen aateliston jälkeläisiä. Homofobia on näkyvä teema netin vihapuheessa, ja ruotsalaisten miesten seksuaalisuus ja maskuliinisuus ovat tarkastelun kohteena. Ruotsinkielisiä naisia ​​sen sijaan kuvataan raivostuneina feministeinä tai jopa naisviikaterina.

Ruotsin kieli toimii merkkinä sille, mitä ei pidetä aidosti suomalaisena. Ajatus yksikielisestä kansasta vahvan ja itsenäisen kansakunnan merkkinä ilmaistaan ​​lainauksissa ruotsinkielisistä ei-toivotuista kansalaisista. Historiallisia käsitteitä ja tapahtumia käytetään perustelemaan näkemyksiä Suomen ruotsinkielisestä vähemmistöstä. Historia tuotetaan verkossa vihapuheella antaakseen sille auktoriteetin tunteen. Ihmiset, jotka on valittu vihan kohteiksi, dehumanisoidaan, kun heidät esitetään eläiminä, verrataan sairauksiin tai kuvataan tarpeettomiksi kustannuksiksi. Lopuksi verkkoviha ilmaisee taaksepäin katsovaa arvokonservatiivisuutta ja esittää heteronormatiivisuuden ainoana vaihtoehtona.

Ruotsinkieliset ovat uhka Suomen kansakunnalle ja näin sanktioimme vihapuheen verkossa. Vihan julkaisijasta tulee uhri. Verkkovihapuhe tuottaa historiaa, jossa suomenkielinen väestö on Suomen ainoa laillinen asukas ja ruotsinkieliset ovat miehittäjiä. Maahanmuuttajien, seksuaalivähemmistöjen, feministien ja muiden ohella ruotsinkieliset on kuvattu esteenä ja uhkana homogeeniselle ihanneelämälle, jota nettivihan levittäjät ilmaisevat kaipauksensa. Verkkovihapuheella välittyvä viha suomalaisia ​​ruotsinkielisiä kohtaan ei siis ole ainutlaatuista: vähemmistöt ympäri maailman vaikuttavat samalla tavalla.


Pikaisesti ajettu kääntäjän läpi.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Svenska ylen uutinen tohtorinväitöksestä verkkovihasta ruotsinkielisiä ​​vastaan ei salli kommentointia. Miksiköhän?

#20 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 21.01.2022 11:41

"The term online hate speech lacks a general scientific definition"

Tämä on varsin ongelmallinen lause koko väitöksen uskottavuuden kannalta.

Parempi olisi ollut käyttää vaikkapa "nettikeskustelussa esiintyvät kielteiset asenteet ruotsinkielisiä kohtaan"

Esim. Pasi Saukkonen teki vastaavan tutkimuksen jo 10 vuotta sitten

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Svenska ylen uutinen tohtorinväitöksestä verkkovihasta ruotsinkielisiä ​​vastaan ei salli kommentointia. Miksiköhän?

#21 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 21.01.2022 11:51

Aika käsittämätön asetelma.

Tutkija siis valikoi tutkittavakseen omasta mielestään ruotsinkielisiä ilkeästi kohtelevat kirjoitukset Suomi24:n kielipolitiikkapalstalta, jossa pakkoruotsin kannattajia päivystää provosoimassa muita 24/7 kuin kyse olisi maksullisista trolleista.

Jos hän olisi edes analysoinut vuoropuhelua, jotain tutkimisen arvoista olisi kenties löytynyt.

Nyt näyttää siltä, että on saatu yksipuolinen kuva, jossa vihapuheen etsimisen varjolla tuotetaan vihapuhetta ja maalailtuja syytöksiä - suomenkielisiä kohtaan.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Svenska ylen uutinen tohtorinväitöksestä verkkovihasta ruotsinkielisiä ​​vastaan ei salli kommentointia. Miksiköhän?

#22 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 21.01.2022 11:55

Mietin juuri samaa. Surut ovat itse luoneet oman tunkionsa josta jo etukäteen on siivottu pois heille sopimattomat mielipiteet, ja sitten loppujen perusteella väitellään nyt tohtoriksi.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Svenska ylen uutinen tohtorinväitöksestä verkkovihasta ruotsinkielisiä ​​vastaan ei salli kommentointia. Miksiköhän?

#23 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 21.01.2022 12:03

Se, mikä tapahtuu verkossa, ei välttämättä pysy verkossa.

Se mitä nyt tulee esiin verkossa, on jo paljon aikaisemmin tapahtunut muualla.
Verkko vain nykyaikana peilaa omalla tavallaan olemassa olevaa yhteiskuntaa.

Se myöskin auttaa verkkokeskusteluissa pärjäämisessä, että on varaa kustantaa ja kouluttaa trolliarmeija puolustamaan omaa asiaansa.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Svenska ylen uutinen tohtorinväitöksestä verkkovihasta ruotsinkielisiä ​​vastaan ei salli kommentointia. Miksiköhän?

#24 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 21.01.2022 12:14

Hillevi Henanen kirjoitti: 21.01.2022 12:03 Se, mikä tapahtuu verkossa, ei välttämättä pysy verkossa.
Luodaan uhkan ilmapiiriä. Mitä ne fennot vielä tekevätkään...

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Svenska ylen uutinen tohtorinväitöksestä verkkovihasta ruotsinkielisiä ​​vastaan ei salli kommentointia. Miksiköhän?

#25 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 21.01.2022 12:15

Hillevi Henanen kirjoitti: 21.01.2022 12:03 Se myöskin auttaa verkkokeskusteluissa pärjäämisessä, että on varaa kustantaa ja kouluttaa trolliarmeija puolustamaan omaa asiaansa.
Niinpä

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Svenska ylen uutinen tohtorinväitöksestä verkkovihasta ruotsinkielisiä ​​vastaan ei salli kommentointia. Miksiköhän?

#26 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 21.01.2022 12:19

dream of a monolingual Finnish nation
Yksikielinen Suomi tarkoittaa valtion virallista yksikielisyyttä.
Ei se ole mikään "unelma", vaan pragmaattinen ratkaisu, joka on yleinen eurooppalainen ja pohjoismainen käytäntö.

Esim. Ruotsissa virallinen pääkieli 2009.

Emmekö voisi jakaa pohjoismaisia arvoja myös kielipolitiikassa?

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Svenska ylen uutinen tohtorinväitöksestä verkkovihasta ruotsinkielisiä ​​vastaan ei salli kommentointia. Miksiköhän?

#27 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 21.01.2022 12:22

NRR kirjoitti: 21.01.2022 12:14
Hillevi Henanen kirjoitti: 21.01.2022 12:03 Se, mikä tapahtuu verkossa, ei välttämättä pysy verkossa.
Luodaan uhkan ilmapiiriä. Mitä ne fennot vielä tekevätkään...
Mitä ne muka pystyvät tekemään?

Koko poliittinen eliitti ajaa vähemmistön privilegiota, muuten myös poliitikko saa nuhteita
"vihapuheesta" jos ei tee kuten RKP vaatii.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Svenska ylen uutinen tohtorinväitöksestä verkkovihasta ruotsinkielisiä ​​vastaan ei salli kommentointia. Miksiköhän?

#28 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 21.01.2022 12:36

Se myöskin auttaa verkkokeskusteluissa pärjäämisessä, että on varaa kustantaa ja kouluttaa trolliarmeija puolustamaan omaa asiaansa.
Aivan. Näitä "olen aivan tavallinen suomenkielinen Savosta ja kannatan raivokkaasti ruotsivelvoitetta"
-hahmoja kyllä riittää.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Svenska ylen uutinen tohtorinväitöksestä verkkovihasta ruotsinkielisiä ​​vastaan ei salli kommentointia. Miksiköhän?

#29 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 21.01.2022 14:00

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 21.01.2022 11:41 Esim. Pasi Saukkonen teki vastaavan tutkimuksen jo 10 vuotta sitten
Dosentti, monikulttuurisuustutkija Pasi Saukkonen analysoi Magman (ruotsinkielisten oma ajatushautomo) toimeksiannosta tätä suomalaista kielidebattia jo kymmenisen vuotta sitten.

Hän sanoi tuolloin avoimesti, että nettikeskusteluissa suomenruotsalaisista puhutaan vähän. Enimmäkseen puhutaan kielipolitiikasta ja ennen kaikkea pakollisesta ruotsista.

Saukkonen painotti, että suuri osa kielipoliittisesta kritiikistä on puhtaasti instrumentaalista, siihen ei liity ruotsinvastaisuutta. Tällaiseen kritiikkiin pitäisi myös pystyä vastaamaan argumentoiden samalla tavalla asiallisesti.

Erityisesti Saukkosella oli sanansa sanottavana ruotsinkielisestä keskustelusta: ”Osassa suomenruotsinkielistä keskustelua ilmenee sellainen käsitys, että jos vastustaa joitain kielipoliittisia järjestelyjä niin se tarkoittaa sitä, että suhtautuu kielteisesti ruotsinkielisiin --- ja tämä on aivan varmasti väärä käsitys.”

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Svenska ylen uutinen tohtorinväitöksestä verkkovihasta ruotsinkielisiä ​​vastaan ei salli kommentointia. Miksiköhän?

#30 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 21.01.2022 16:13

NRR kirjoitti: 21.01.2022 14:00
Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 21.01.2022 11:41 Esim. Pasi Saukkonen teki vastaavan tutkimuksen jo 10 vuotta sitten
Dosentti, monikulttuurisuustutkija Pasi Saukkonen analysoi Magman (ruotsinkielisten oma ajatushautomo) toimeksiannosta tätä suomalaista kielidebattia jo kymmenisen vuotta sitten.

Hän sanoi tuolloin avoimesti, että nettikeskusteluissa suomenruotsalaisista puhutaan vähän. Enimmäkseen puhutaan kielipolitiikasta ja ennen kaikkea pakollisesta ruotsista.

Saukkonen painotti, että suuri osa kielipoliittisesta kritiikistä on puhtaasti instrumentaalista, siihen ei liity ruotsinvastaisuutta. Tällaiseen kritiikkiin pitäisi myös pystyä vastaamaan argumentoiden samalla tavalla asiallisesti.

Erityisesti Saukkosella oli sanansa sanottavana ruotsinkielisestä keskustelusta: ”Osassa suomenruotsinkielistä keskustelua ilmenee sellainen käsitys, että jos vastustaa joitain kielipoliittisia järjestelyjä niin se tarkoittaa sitä, että suhtautuu kielteisesti ruotsinkielisiin --- ja tämä on aivan varmasti väärä käsitys.”
Saukkonen ei kaiketi tutkinut asiaa antropologisena kysymyksenä..

On mielenkiintoista seurata, miten antropologian alaan kuuluvaa tutkimusta tullaan käyttämään poliittiseen vaikuttamiseen..

Tutkimusasetelma on siltäkin osin pulmallinen, että tutkimuksessa rinnastetaan vainotut ja sorretut vähemmistöt tai historiallisesti alistetut naiset
maailman hemmotelluimpaan vähemmistöön...

Ansiottoman privilegioaseman oikeutuksen kiistäminen vertautuu sorrettujen vähemmistöjen kohteluun.

Mikään muu maailman vähemmistöistä
ei ole niin etuoikeutettu kuin suomenruotsalaiset..

Viimeisin relevantti vertailukohta löytyy buurien asemasta 1980- luvulle asti.

Buurivähemmistön asema
Etelä-Afrikan tasavallassa
oli parempi kuin suomenruotsalaisten
asema Suomessa.

Ongelmaahan ei olisi, jos tämä asema ei kuormittaisi koko maan enemmistöä.

Mutta se ei liene varsinaisesti
antropologinen kysymys..vaan yhteiskuntatieteiden alaa,
jota Saukkosen tutkimus edusti.

Vertailukelpoisen antropologisen analyysin näkökulmasta pitäisi tutkia 1970- ja 1980- luvun mustien eteläafrikkalaisten "sanavalintoja ja vihaista puhetta"
valkoisesta vähemmistöstä.

Vastaa Viestiin