https://www.kaleva.fi/suomenruotsalaist ... aa/2233320
10 noista viidestätoista vuodesta on nyt mennyt. Surujen koko määrä oli 31.12.20 287871 ja (muuttunut -3282 kymmenessä vuodessa) koko maassaEnnustus:
Folktingetin julkistaman raportin mukaan suomenruotsalaisia on nyt runsaat 290 000, ja 300 000:n rajan uskotaan menevän rikki runsaassa 15 vuodessa.
ja 261885 ja (muuttunut -4367 kymmenessä vuodessa) Manner-Suomessa.
https://www.ts.fi/uutiset/163260
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2010100112442322
https://yle.fi/uutiset/3-5642476
https://www.ess.fi/paikalliset/585266Päivitetty 1.10.2010 15:59
Suomenruotsalaisia on nyt yli 290 000 eli noin tuhat enemmän kuin viime vuonna. Määrällinen kasvu perustuu siihen, että monet kaksikieliset perheet rekisteröivät lapsensa ruotsinkielisiksi.
Suomenkielisten osuus väestöstä on hiukan laskenut, sillä maahanmuutto on kasvattanut vieraskielisten määrää Suomessa.
1900-luvun alussa äidinkielenään ruotsia puhui noin 13 prosenttia väestöstä. 2000-luvulla ruotsinkielisten määrä on ollut runsaat viisi prosenttia väestöstä.
https://www.svt.se/nyheter/uutiset/ruot ... a-suomessa
Mikä sitten sai aikaan 1000 hengen muhkuran tilastoihin 10 vuotta sitten?
Totuus on tämä surkuhupaisa Hurriksi-kampanja, joka ainakin minulle antaa uskoa tulevaisuuteen.
Silloin ollaan todella heikoilla kun tuollaisiin temppuihin joudutaan turvautumaan ja määrät valehtelemaan vaikka nyt 8-kertaisiksi.
Jopa konsulttiyhtiölle on syötetty tätä rekisteröintihommaa vielä pari vuotta sitten.
Lainattu kasvu vahvistaa ruotsia.
Monien vuosien ajan kaksikielisillä perheillä oli tapana rekisteröidä lapsensa suomenkielisiksi. Nykyään tilanne on päinvastainen ja noin kaksi kolmesta lapsesta on rekisteröity ruotsinkielisiksi. Tämä on vahvasti vaikuttanut tekijä siihen, että väheneminen on hidastunut ja tämän "lainatun" kasvun kautta ruotsinkielisillä on huomattavasti korkeampi syntyvyys kuin suomenkielisillä. Koska sekakieliset perheet ovat ennemmin sääntö kuin poikkeus, on tämä lasten kielikuuluvuuden rekisteröinti yksi ratkaiseva tekijä ruotsin kielen asemalle pitkällä aikavälillä.
Mest applåder rev dock årets Bojan Sonntag-stipendiat, radiokanalen Extrem som uppmärksammades för sin kampanj på nätet, Hurriksi.fi.Tässä selitys tuolle kymmenen vuoden takaiselle "kasvulle" jonka perusteella vieläkin väsätään ennusteita..
http://gamla.hbl.fi/kultur/2011-11-04/p ... ndsvenskar
– Omkring åttatusen med annat hemspråk än svenska har registrerat sig som finlandssvenskar. Och kampanjen, som startade för något år sedan, fortsätter. Vi ska omfamna dem som vill vara våra kompisar, säger Magnus Swanljung som tog emot stipendiet på 5 000 euro tillsammans med kollegorna Alex Fager och Johan Lindroos.
Noin 8000 joilla on muu kotikieli kuin ruotsi, on rekiströitynyt suomenruotsalaisiksi. Ja kamppanja joka alkoi jokunen vuosi sitten, jatkuu. Halaamme niitä jotka haluavat olla kavereitamme, sanoo Magnus Swanljung, joka otti vastaan 5000 euron stipendin yhdessä kollegojensa Alex Fagerin ja Johan Lindroosin kanssa.
Tilastokeskuksen luvuissa näkyy reilu 1000. Missä ovat kadonneet 7000?
Totuusprosentti tässä vuosia pyöritellyssä uutisessa 12,5.
Eniten suosionosoituksia sai kuitenkin tämän vuoden Bojan Sonntagin stipendiaatti, radiokanava Extrem, joka herätti huomion verkkokampanjallaan Hurriksi.fi.